Original subtitles

Mikä nimesi olikaan? -En kertonut sitä.

Sophie Baek.

No, Sophie Baek,

Lontooseen on enää muutaman tunnin matka, mutta jos haluat istua hiljaisuudessa,

voimme venyttää matkan ikuisuuksiin.

Lontoo on vielä kaukana. Katsokaa tähtikuvioita.

Lisäksi pian sataa.

En usko. -Sataa kyllä.

Eikä…

Tuo oli sumua.

Entä tuo?

Sankkaa sumua.

Ikävä kyllä sää hidastaa meitä.

Torppani on lähellä. Voimme suojautua sateelta siellä.

Oletteko kunnossa? -Olen.

Täysin.

Olette loukkaantunut. -En ole.

Sain ehkä pienen ruhjeen keskustellessani Cavenderin kanssa.

Olemme perillä.

Onko tuo torppanne? -Se on tallini.

Torppani on kauempana.

Torppa kuulostaa hieman vähättelevältä.

TORPPANI

Crabtreet lienevät paikalla. He hoitavat tiluksia.

Eikö teillä ole torppanne avaimia?

Ei minun tarvitse kanniskella avaimia. Täällä on aina joku.

Kenties jossain on vara-avain.

He palaavat taatusti pian.

Jos he lähtivät, hekin joutuivat myrskynsilmään,

jolloin me voimme tietenkin vetäytyä…

Sophie?

Miten sinä… -Kiipesin ikkunasta.

Palvelijat ovat kekseliäitä.

Meidän pitää lämmitellä.

Teen meille tulen. -Ei sinun tarvitse tehdä kotitöitä.

Minä teen sen. -Oletteko sytyttänyt tulta?

Ei siihen neroa vaadita.

Puu, tässä on liekki.

Tuli -

vaatii sytykkeen.

Vai niin.

Noin.

Missä palvelijoiden huoneet ovat? -Crabtreet asuvat niissä.

Nukut vierashuoneessa. -Se on tarpeetonta. Nukun yläkerrassa.

Rouva Crabtree ei halua vieraita heidän asuintiloihinsa.

Seuraa minua.

Sänky on kunnollinen,

ja voit etsiä itsellesi pukimet vaatekaapista.

Ette maininnut talon rouvaa. En voi pukeutua hänen pukimiinsa.

Mekot ovat sisarieni. Ne ovat vanhoja. Eivät he piittaa.

Kiitos.

Painun petiin.

Voin tehdä hauteen vammaanne…

Kiitos, mutta naarmu se vain on. Hyvää yötä.

Herra Bridgerton?

Herra?

Oletteko sairas?

Herra?

Herra Bridgerton, olette tulikuuma.

Tuo ei ole ruhje. Miksette kertonut?

Tämä koskee.

Anteeksi.

Kiitos.

Suutele minua.

Mitä?

Mitä sanoitte?

Älä jätä minua.

Älkää jättäkö minua enää.

Hyvä neiti.

Suutele minua.

Rakas lempeä lukija,

kuten Lontoossa lentelevä perhonen -

aiheuttaa myrskyn Land's Endissä,

erään talouden sisäkön erottaminen Penwood Housesta kuukausia sitten -

on aiheuttanut tohinan, jota edes minä en odottanut.

Sisäkkö oli niin taidokas,

että Lady Penwood on tarvinnut neljä uutta korvaamaan hänet.

Uudet sisäköt löytää tietenkin -

naapureiden ja ystävien koulutetun henkilöstön keskuudesta.

Lady Penwood on houkutellut Lady Keswickin sisäkköjä -

luvaten parempaa palkkaa,

yhtä Lady Hamiltonin pyykkipiikaa kauniimmilla mekoilla -

ja napannut jopa kolme kotiapulaista Leicesterin markiisilta.

Osaavasta henkilöstöstä on jo pulaa,

ja Mayfair on sekasorron vallassa.

Lady Keswick on kuulemma joutunut -

pyytämään kampausapua keittiöpiialtaan -

johtaen epämiellyttäviin tuloksiin.

Osaavan avun kysyntä on nyt taivaissa,

ja jokainen talous yrittää kiireesti täydentää rivejään.

Suuri sisäkkösota on siis alkanut.

Kuka olisikaan arvannut, että vaatimaton sisäkkö -

saisi moisen hulinan aikaiseksi.

Kenties neiti tuli teelle,

ja tee sai hänet uneliaaksi.

Liian uneliaaksi vetäytyäkseen omaan huoneeseensa?

Huomenta. -Älkää piitatko minusta.

Huomenta, rouva Crabtree.

Tämä on Sophie.

Esiliinaton neiti sekä salaperäiset haavat.

Herra on toipumassa.

Herra Crabtree, Sophie, poistuisitteko hetkeksi?

Jos äitinne tietäisi käytöksestänne…

Kävimme tyttäremme luona, mutta myrsky yllätti meidät.

Olisimme palanneet oitis, jos olisimme tienneet herra Bridgertonista.

…Sophie menetti työpaikkansa.

Tyttörukka.

Hän tuli apuun viime yönä, joten hän on vieraamme.

Tietenkin.

Rouva Wilson. Tovi.

Kai olette tyytyväinen meillä?

Ilman muuta, rouva. -Tämä sisäkkösota…

Teillä ei ole syytä huoleen, rouva. Tämä on talouteni.

Minä huolehdin mahdollisista nurkumisista.

Kiitos.

Francesca.

Tuletteko sinä ja Lordi Kilmartin vaunuissani puutarhajuhliin?

Meillä on suunnitelmia Penelopen ja Colinin kanssa.

Niinkö? -Ethän loukkaannu. Me vain…

Olette naimisissa. -Niinkö aioit sanoa?

Astun puutarhajuhlissa avioon, jos äiti saa päättää.

En hyväksynyt kutsua puolestasi.

Benedict pyysi, että antaisin sinulle hengähdystauon.

Äiti… kiitos.

Olet järkevä ja aina viisas. -Mukava kuulla.

Mikäli et aio liittyä yhteiskuntaan,

voitkin valmistella Hyacinthin debyyttiinsä, eikö totta?

Ei? -Ihana ajatus, äiti.

Vai tahdotko mieluummin tavata kosijoita tänään?

Hyvä on. Minulla onkin luettavaa.

Kenties tunneista on sinullekin hyötyä. Etenkin ryhtisi suhteen.

Hän sanoi: "Kultaseni, tuo ei ole pölyhuiska."

Täysi hullunmylly.

Eilen Lady Abercorn kompastui helmaansa,

koska sisäkkö lähti ennen helmojen päärmäämistä.

Hän kaatui Rotten Row'lla.

Toisen epäonnelle ei saisi nauraa, vaikka se onkin hupaisaa.

Ei tietenkään. Saisinko lisää teetä, Varley?

Taasko?

Onneksi moinen ei vaikuta talouteemme.

Siksi kohtelemme henkilökuntaamme kuin perhettä. Eikö totta, Varley?

Itse asiassa minulle on teille asiaa, rouva.

Kahden.

Olemme kaikki naisia.

Olen saanut tarjouksen toisesta taloudesta.

Heidän ilmeensä oli taatusti näkemisen arvoinen, kun kieltäydyit.

Kai kieltäydyit?

Tietenkin,

mutta tarjous…

Sisäkköjen palkka on noussut 20 vuodessa,

ja toivoin, että harkitsisitte,

no,

palkkani nostamista.

Raha-asioista ei keskustella perheen kesken, Varley.

Ei tietenkään.

Otin asian puheeksi, koska ahkeroin usein yli velvollisuuksieni.

Varley, ei tarvitse halventaa itseäsi myymällä itseäsi minulle.

Tiedän arvosi.

Otan pyyntösi huomioon, mikäli se ilahduttaa sinua.

Sopiiko se? -Toki.

Kiitos, rouva.

Lisää? -Kiitos.

Kaunis riipus.

Liittyykö siihen jokin tarina?

Ei. En ole tottunut matalaan pääntiehen. Se on yleensä piilossa.

Tule aamiaiselle, tyttöseni.

Hyvää päivää.

Kiitos.

Tämä näyttää erinomaiselta.

Mielellämmehän me.

Me jäämme, kunnes olette syönyt vieraanne seurassa.

Huomaavaista, rouva Crabtree. Istukaa.

Crabtreet ovat olleet palveluksessani 20 vuotta.

Kaksikymmentäkolme vuotta.

Olin sisäkkönä Bridgerton Housessa herran ollessa pieni.

Niin?

En ole nähnyt kenenkään syövän noin innolla.

Tämä on herkullista.

Rouva Crabtreen aamiaisesta on liian kauan.

Miksette ole käynyt? Hän vierailee mielellään maaseudulla.

Olen kai ollut -

kiireinen velvollisuuksieni parissa Lontoossa.

Kaikenlaisten asioiden.

Valmistelisitteko vaunut? Meidän pitäisi lähteä…

Ehei. Olette loukkaantunut ettekä voi matkustaa.

Pysytte vuoteessa, kunnes olette toipunut.

Olette kohtuuton. Jokainen suupala antaa voimaa.

Jos haava ei ole parantunut, se voi tulehtua uudelleen.

Tarvitsette lepoa.

Olen oppinut, että on parasta totella häntä.

Autan rouva Crabtreeta.

Ei onnistu.

Sanoin jo, että olet vieraani.

Vieraani.

Mitä sitten ehdotatte? -Onko vapaa-aika täysin vierasta?

Ei toki.

Se on täysin tuttua.

Hienoa.

Taivas.

Miksi Lady Whistledown kirjoittaa sisäköistä?

En ole kiinnostunut sisäköistä. Meillä tuskin onkaan sisäkköjä.

Brimsley? -Meillä on 142 sisäkköä ja palvelijaa.

No, Whistledown jättäköön sisäköt sikseen.

Haluan juoruja. -Sisäköt ovat juoruja.

Mistään muusta ei hiiskutakaan.

Sisäkkösota repii jokaista seurapiirien taloutta palasiksi.

Sinunkinko? -Ei.

Maksan heille hyvin ja kohtelen heitä kunnioittavasti.

Brimsley.

Kuninkaallinen talous on kuninkaallinen, majesteetti.

Sisäköt haluavat tänne töihin. -Tietenkin.

Lähteminenhän olisi järjetöntä.

Tosiaan. -Mitä teemme tänään?

Pelaammeko shakkia? Nuorallatanssijakin odottaa.

Ja huilisti. -Mikä teitä sitten ilahduttaakaan.

Nuorallatanssija.

Se oli mukavaa.

John?

Niin?

Onko epätavallista, ettemme ole raskaana?

Menimme naimisiin vasta vuosi sitten.

Olemme olleet jälleen yhdessä vasta muutaman kuukauden.

Pitäisikö minun tehdä jotain?

Minä…

Nainen tulee todennäköisemmin raskaaksi saavuttaessaan huippunsa.

Kai saavutat huippusi?

Tietenkin. Kyllä.

Hyvä.

Anteeksi. -Saat lukea kirjoja vapaasti.

Jos osaat lukea. Anteeksi.

Osaan lukea.

Anteeksi. Taas.

Sisäköt eivät usein lue.

Ensimmäisessä perheessäni sain olla lasten oppitunneilla paikalla.

Eikö teidän pitäisi olla vuoteessa?

Tiedätkö, mikä vuodelevossa on hupia?

Mikä? -Ei mikään.

Jos en kuole tulehdukseen, niin ainakin pitkästymiseen.

Kamala kohtalo.

Mutta lähetin sanan Lontooseen sinun ja ystäväsi työpaikan suhteen.

Hazelin.

Kiitos. Ja kiitos avustanne Cavender Housen tilanteessa.

Älä viitsi. Muodollisuudet ovat turhia.

Kutsu minua Benedictiksi.

Jos muodollisuudet ovat turhia, voisit kertoa kauniista kirjastostasi.

Mikä tämän tarina on?

En ole nähnyt tätä aikoihin.

Lupasin veljelleni Gregorylle korjaavani sen, mutta en korjannut.

Pikku Gregory pitäisi siitä. -Gregory on nyt Etonissa.

Entä maalaukset?

Harmillisia.

Se oli intohimoni,

ainakin tuokion.

Tämä se on.

Tyyli on hillitön, mutta se antaa todellisen tunteen vaikutelman.

Niin.

Se oli tarkoitukseni.

Olet taiteilija. -En. Minä… Ei.

Maalaukseni ovat kesken, ja useimmat ovat kehnoja.

Puuhastelen vain. En ole taiteilija. -Olet turhan vaatimaton.

Mieti Michelangeloa. Tunnemme hänet upeista töistä,

mutta hän piti niin montaa luonnostaan kurjana,

että tarvitsi kaksi kokkoa polttaakseen ne.

Tiedät paljon taiteesta sisäköksi.

Kerro perheestä, jossa sait osallistua oppitunneille.

Kerrottavaa ei ole. -Älä kainostele.

Aion saada salaisuutesi selville.

Vetäydyn huoneeseeni.

Sophie.

Tuo on ranskan kieliopin kirjani.

Ääntämiseni on oivallinen.

Mitä siinä on vialla?

Pidä leukasi aloillaan ja käytä huuliasi.

Miten se… -Näin.

Keskity huuliin.

Herra Bridgerton, vaimoni tuo illallisenne pian -

ja jos hän näkee, että olette jalkeilla, joudutte jäämään tänne loppuvuodeksi.

Kiitos.

Hyvää yötä, herra Bridgerton.

Kutsuisitko minua Benedictiksi?

Kutsuitteko minut, rouva? -Kutsuin.

No. Avaa se.

Lahja.

Minulleko? -Olen harkinnut pyyntöäsi tarkoin,

mutta valitettavasti -

tässä taloudessa on tietty menettely, ja jos korotamme palkkaasi,

joutuisimme korottamaan alaistesi palkkoja,

eikä taloudellinen tilanteemme taivu sellaiseen.

Ymmärrän, rouva.

Mutta halusin osoittaa kiitollisuuteni -

tällä arvostasi kertovalla lahjalla.

En tiedä, mitä sanoa.

Arvasin sen. Ihastuit niin, että menit sanattomaksi.

Se sopii. Ei tarvitse kiittää. Kiitos.

Vanhat mekkonne. -Vain kahden kauden takaa.

Vapaapäivänäsi sinusta tulee tähti kaltaistesi joukossa, kun sinä -

teet mitä teet.

Haluat taatusti sovittaa niitä, mutta hakisitko ensin teeni?

Olen uupunut vaatekaappini syynäämisestä.

Tietenkin, rouva.

Hoplaa.

Gunter's!

Francesca, Lordi Kilmartin.

Siinähän te olette. -Vilpitön anteeksipyyntö.

Kotona sattui jotain. -Jäimme ruuhkaan.

Menisimmekö hakemaan jäätelöä? Viilentävä herkku tulisi tarpeeseen.

Sinun jälkeesi.

Olemmeko kamalan ilmeisiä?

Sinä tietenkin ymmärrät. Tehän olette vastanaineita.

Niin.

Mitä kaikki vastanaineet sitten ymmärtävät?

Onnekseni se pitää Whistledownin pystyssä.

Jatkuva himo toista kohtaan.

Se tunne, kun kaksi kehoa… -Kiitos, Penelope.

Anteeksi. En aina muista, että mieheni on veljesi.

Menemättä yksityiskohtiin,

saavutatko -

huippusi?

Ilman muuta.

Etkö sinä sitten? -Tässä.

Jäätelöä kaikille. Tavallisesi. Vaniljaa.

Olet kovin hiljainen tänään.

Anteeksi, kultaseni. Minulla on niin paljon ajateltavaa.

Voit kertoa huolistasi luottamuksella.

Hänen majesteettinsa.

Hän haluaa pitää minut lähellä.

Vietämme iltapäivät yhdessä.

Se on mukavaa.

Hän on ystäväni.

Mutta en ole enää hovineito. En ole ollut vuosiin.

Hänellä on useita hovineitoja.

Mutta sinä olet ainoa hovineito.

Kuningatar ei ole järin läheinen hovineitojen kanssa.

Miksihän heitä edes on?

Hovineidon rooli on suuri kunnia, Alice.

Useimmat vain uneksivat moisesta. -Tietenkin.

Minä vain…

Jos hän ei pidä heistä, onko heistä hyötyäkään?

Miten he voivat astua saappaisiisi?

Ei. Ei missään tapauksessa.

Tämä on melkein valmis.

Laske kattila.

Herra Bridgerton pitää sinua vieraanaan, joten sellainen sinä olet.

Tuo on mukava tuoli. Istahda siihen.

Etkö ole tottunut vapaa-aikaan?

Minä olen samanlainen.

Istu. -Kuinka pitkä matka kylään on?

Liian pitkä, etenkin myrskyn aiheuttamassa mudassa.

Haluaisin mennä postivaunuilla kaupunkiin etsimään töitä.

Jos herra Bridgerton lupasi etsiä sinulle töitä,

niin hän tekeekin. Hän on sanansa mittainen mies.

Kaipa hän onnistuisi löytämään jotain tenhollaan.

Hän osaa olla varsin -

vakuuttava.

Onko herra Bridgerton ollut sopimaton sinua kohtaan?

Ei.

Päinvastoin.

Herra Bridgerton on ystävällinen,

mutta en pitäisi ystävällisyyttä tuttavallisuutena.

Meidän kaikkien on muistettava paikkamme.

Otan yhden.

Jouduimme lähes perumaan Lady Hamiltonin vietyä palvelijamme.

Minä taas nappasin palvelijan naapuriltamme -

kantamaan raskaammat kalusteet.

Kuulinkin sekasorrosta. Moisesta ei näy jälkeäkään tänään.

Puutarhanne on häikäisevä.

Rakas, tässä on Lady Radstock.

Tämäpä iloinen yllätys.

En tiennyt, että olisit täällä tänään. -Halusin nähdä hymysi.

Halusin tietää, vältteletkö minua. -Kuinka?

En ole kuullut sinusta ehdotettuani aikaa kahden.

No, minä…

Olen pohtinut sitä.

En halua painostaa sinua. Voin odottaa, jollet ole valmis.

Olen valmis, mutta minä…

Olen valmis. En ole valmis.

Siitä on tovi. Onpa lämmin.

Puhuisimmeko jostain muusta? -Kiitos.

Kukoistavaa puutarhaa ei päihitä mikään.

Se on hän. -On hänellä otsaa.

Lady Penwood. Tervetuloa.

Juhlia suunniteltiin niin kauan sitten.

Kutsut lähetettiin ennen kuin varastitte ajurini.

Hän löysikin hyvin perille. Hän on varsin välkky.

Herra Bridgerton. -Benedict.

Herra Bridgerton. -Voit pukeutua muihinkin mekkoihin.

Niitähän riittää.

En halua sotkea sisarienne muita mekkoja. Voinko auttaa?

Olen tuijottanut samaa seinää jo päiviä. Muistan hämähäkinseitit ulkoa.

Menen ulos. -Älkää ihmeessä.

Rouva Crabtree ei pidä siitä.

Et ehkä hyväksy tekojani, mutta pidä salaisuuteni.

En. -Etkö?

Tule sitten mukaani.

Se ei ole järkevää. -Raitis ilmahan parantaa.

Jaksan seistä ulkona.

Sain ajatuksen.

Tule.

Eivätkö leijat ole lapsille?

Kenties.

Enhän minä tiedä, olenko korjannut sen, jos en lennätä sitä.

Missä rouva Crabtree on? -Huolehdit liikoja.

Kas noin.

Ehkä näin on parempi. Ilmassa se on liian kaukana ihailtavaksi.

Saanko vilkaista? -Olen nöyryyttänyt itseäni jo tarpeeksi.

Minä korjaan sen. Hetkinen vain.

Noin.

Jokin siinä on pielessä.

Onko tämä salaisuutesi? Oletko leijanvalmistuksen asiantuntija?

Tunnen leijat. Olen lennättänyt useita. Minulla on seitsemän sisarusta.

Se lentää kyllä.

Anteeksi, että epäilin teitä.

Unohdin, kuinka paljon nautin tästä.

Lennätin leijaa viimeksi lapsena.

Onnelliset muistot ovat aina hyväksi.

Tässä.

Voin vain katsella.

Vaadin.

Korjasin sen sinulle.

Ellet…

Mitä?

Ellet pelkää hauskanpitoa.

Juokse sen kanssa.

Muuten juoksen itse, ja olen loukkaantunut.

Mene!

Olitte oikeassa. Tämä on ihanaa. Kiitos, herra Bridgerton.

Benedict! Jatka vain.

Mene. -Ei.

Mene! -Ei!

Ei!

Näetkö saman kuin minä?

Noin.

Kuvittelisin, että narun päässä on leija.

En tarkoita leijaa.

Mitä heidän välillään tapahtuu?

Sisäkönkö? -Herra ei kohtele häntä kuin sisäkköä.

No,

kenties herra pitää hänestä. -Eihän se sovi.

Tiedätkö, mitä sisäkölle tapahtuu, kun herrasmies saastuttaa hänet?

Taivas, kuka tässä on saastuttamisesta puhunut?

Huhukin moisesta voisi pilata tytön maineen iäksi.

Kuka rouva haluaisi sellaisen sisäkön talouteensa?

Vaikka palvelijanne kattavat pöydän, emäntä varmistaa, että kaikki on kunnossa.

Kaunis pöytä voi olla illallisen onnistumisen kannalta -

yhtä tärkeä kuin vieraat.

Sillä lusikkamaku on ystävässä erityisen tärkeä piirre.

Aivan oikein, neiti Bridgerton.

Tiedättekö, mikä on pöydässä vieläkin tärkeämpää?

Istumajärjestys? -Istumajärjestys -

on paras keino osoittaa harkintakykyä ja hienostuneisuutta.

Jokaisen vieraan arvo on tiedettävä etukäteen.

Isäntä istuu pöydän päässä vierellään kaksi korkea-arvoisinta rouvaa.

Rouvien miehet istuvat emännän vieressä pöydän toisessa päässä.

Oikein. Entä muut?

Avioparit istuvat lähellä toisiaan kuin myös naimaikäiset herrat ja neidot,

keskustelun kannustamiseksi.

Vanhatpiiat ja vanhukset istuvat keskellä.

Istuisinko siis isosetä Elin vieressä? -Antaisitko viimeiset kortit, Eloise?

Ainakin vanhatpiiat saavat hopeisen tupsun.

Neiti Bridgerton, se on harmaa.

Kiitos.

Tuskin käytämme läntistä olohuonetta enää.

Jos haluat sieltä maalauksia eteiseesi, rouva Wilson auttaa taatusti.

Äiti, mikä on huippu?

Mikä? -Huippu.

Siis… Tarkoitatko…

Makuuhuoneessa.

No…

Yritän selittää asian -

parhaani mukaan.

Tein sisarellesi Daphnelle karhunpalveluksen asiassa.

Tarvitsen vain tietoa.

Henkilökohtaisesti siitä on jo jonkin aikaa,

mutta -

huippu?

Se on miellyttävä.

Enemmänkin kuin miellyttävä. Se on -

ihanaa -

läheisyyttä,

jota on lähes mahdotonta kuvailla.

Se on kuin yhteinen kieli,

ja kun puhuu samaa kieltä,

voi kokea -

taianomaisen, erityisen tunteen -

sisällään.

Kuka siellä?

Minua ei tunneta kärsivällisyydestä, mutta utelias kyllä olen.

Voin odottaa tässä ikuisesti.

Voisit yhtä hyvin tulla esiin.

Mitä teet täällä?

Olen kävelyllä.

Kätevää, että kävelyreittisi toi sinut uimapaikalleni.

Voisitko?

Sinulla on viimein uusi mekko ylläsi.

Se sopii sinulle. -Kiitos,

herra.

En loukkaannu, jos seurasit minua tänne. -Minä…

En tietenkään seurannut.

Herra Crabtree kertoi läheisestä järvestä ja antoi suuntimet.

Koska olen hyvä kuuntelija, minä löysin sen.

Perusteellinen selitys ei aina vakuuta.

Ette saisi uida. Vesi on jääkylmää.

Se on varsin lämmintä. -Mutta olette ollut sairas.

Jos nyt sätimme toisiamme, et saisi vakoilla.

En vakoillut. -Taisit vakoilla.

En. -Taatusti vakoilit.

Etkö huomannut minua? -En voi olla huomaamatta.

Pyydän anteeksi. En olisi saanut. -Minä pyydän anteeksi. Minä…

Pyydän.

Sinun jälkeesi.

Kiitos.

Jatkan kävelyretkeäni,

ja me -

tapaamme myöhemmin.

Tosiaan.

Päivää, rouva Crabtree.

Päivää, Sophie.

Rouva Crabtree.

Ihastuttava päivä maaseudulla, eikö?

Tosiaan.

Mitä sinä teet?

Taivaan kiitos toivutte hyvin,

vaikka menitte uimaan käskyjeni vastaisesti.

Niin, rouva Crabtree?

Olen yrittänyt pysyä vaiti.

Älkää turhaan. Olette minulle kuin äiti,

sillä tekin tunnette pakkoa jakaa mielipiteenne.

Toitte tänne sisäkön, mutta ette kohtele häntä sisäkkönä.

Sophie on kokenut kovia. Häntä on kohdeltava vieraana.

Vieraanako kohtelette häntä?

Hän on vain ystävä, rouva Crabtree. -Kenties näette hänet ystävänä,

mutta hänen asemansa ei salli hänelle vaihtoehtoa.

Mitä teidän välillänne lieneekään, hänen on suostuttava,

koska te haluatte niin.

Tietenkin.

Olette hieno nuori mies, herra Bridgerton.

Löydätte vielä sopivan nuoren neidin.

Tapasinkin sellaisen. Lontoossa.

Mikä hänen nimensä on? -No.

Tapasin hänet äidin naamiaisissa, mutta hän lähti ennen kuin kertoi nimensä.

Niin.

Etsin häntä, mutta koska olen ollut panttivankina omassa torpassani…

Jos neiti on teille tärkeä,

hän ei saa olla yksi työhuoneenne projekteista,

josta olette innoissanne tänään, mutta unohdatte huomenna.

Olette itsellenne velkaa sen, että omistaudutte -

jollekin.

Miellyttävä väri, rouva. -Kiitos, Varley.

Koska annoin sinulle vanhoja mekkojani, minun piti ostaa muutama uusi.

Rouva,

luulin, että rahat ovat vähissä.

Tein selväksi, että raha-asioista ei puhuta perheen kesken.

Emme ole perhettä. Olen…

Olen työntekijänne. Autan Lady Whistledownin kanssa.

Pidän monet salaisuutenne. Olen tukenut teitä kurjina aikoina.

Palkaksi saan katsella, kun tuhlaatte rahaa vaatteisiin,

kun minulla tuskin on varaa ostaa käytännöllisiä vaatteita.

Välitän teistä -

ja tytöistänne kovasti,

mutta tekemisistäni huolimatta -

en ole tämän perheen jäsen, rouva.

Jos uskot olevasi tyytyväisempi toisessa taloudessa,

en anele sinua jäämään.

Jos haluat lähteä, lähde.

Nämä ovat Sveitsistä, ja nämä ovat ranskalaisia.

En tiedä, mistä nämä ovat, mutta nuo tuotiin minulle Saksasta.

Ne ovat ihania.

Oletteko jo korvannut Lady Bairdin, sen erottamanne hovineidon?

Jaoin makeisiani.

Ja ne ovat herkullisia. Makunne on hienostunut.

Ajattelin vain, että kenties olisi aika etsiä uusi hovineito.

Ansaitsette täyden hovin.

Kyllä, kyllä. Jututan kuninkaallista sihteeriä.

Jos sallitte, majesteetti,

haluaisin kovasti valita teille uuden hovineidon.

Minulla lienee hyvä käsitys tarpeistanne.

Niinkö?

Agatha.

En tarvitse heitä. He ovat pitkästyttäviä.

Etsin sitten sellaisen, joka ei ole.

Voit toki yrittää, jos haluat,

mutta epäonnistut.

Minusta hovineitomakuni -

on yhtä hienostunut kuin makeismakunne.

Tuon jonkun, jonka läsnäolosta nautitte.

Taivaallista.

Sophie. -Herra Bridgerton.

Mukava nähdä teidän maalaavan. -Niin.

Tunnen oloni pikku hiljaa omaksi itsekseni.

Helpotukseksesi rouva Crabtree totesi minut täysin terveeksi.

Mukava kuulla.

Olenkin ajatellut haluavani taas Lontooseen.

Olen ajatellut samaa.

Olemme samaa mieltä.

Haluan kovasti nähdä, millaisen työn löydätte minulle.

En pidä toimettomuudesta. -Autan sinua mielelläni ja palaan -

asioideni pariin.

Tietenkin.

Sophie, minä…

Niin? -Toivottavasti et…

Pyydän anteeksi. Se oli sopimatonta.

Kadun sitä.

Älkää suotta.

Kun pääsemme tien päälle, unohdamme koko asian.

Kiitos.

Toki nautin seurastasi, Francesca, mutta -

olemme istuneet tässä jo tovin.

Anteeksi. Minä vain…

Kiitos.

Gunter'sissa me -

puhuimme huipusta… -Niin.

En tiedä, mikä huippu on tai mistä sen löytää tai saa…

Mikä on huippu?

Oletko puhunut Johnin kanssa? -Miehenikö?

En voi myöntää, etten tiedä siitä mitään.

Francesca, se on yleistä.

Kun opettelet pianon… -Pyydän.

En halua vertauskuvia vaan vastauksia.

Hyvä on.

Se on -

tunne, joka -

leviää jalkojen välistä koko kehoon.

Sydän alkaa hakata. Sitä saattaa haukkoa henkeä tai huutaa.

Se tuntuu nautinnon huipulta.

Pelkkä rakastelu ei aina riitä.

Yllättävyys voi auttaa luomaan jännitystä tai odotusta -

kuin keksiä tuijottavalla linnulla.

Anteeksi. Ei enää vertauksia.

Francesca. Yllättävää nähdä sinut täällä.

Eloise.

Kyllä, keskustelimme juuri… -Avioliitosta.

Pitkästyttäviä avioasioita.

Oletteko tekin uupuneet lusikoiden valitsemisen työläydestä?

Kekseistä itse asiassa.

Niin, miten pitää ne lämpimänä.

Herra.

Lady Bridgerton.

Anteeksi, että häiritsen.

Vielä mitä. Sinua on ilo nähdä.

Minä -

halusin kertoa… Tai minusta on paras kertoa…

Violet. -Ei, odota.

Tai pyörryn häpeästä. Saatan pyörtyä muutenkin.

En ole aikoihin viettänyt kaksin aikaa kenenkään kanssa.

Miehen.

En ole koskaan… Edmund oli mieheni, eikä muita ole sittemmin ollut,

joten laitoin sen osan itsestäni syrjään.

Jos et halua… -Haluan. Kovastikin. Hyvin paljon.

Hyvin paljon. Se on…

Mutta lapset. Lapseni ovat mainioita,

mutta he ovat kuin koirat ketun kimpussa, enkä voi olla heidän kettunsa.

Meidän pitää olla huomaamattomia, eikä heitä saa vahingoittaa.

En voi vastata heidän kysymyksiinsä.

Hädin tuskin voin puhua sinulle, ja… En voi olla kettu.

Saanen… -Lisääkin on. Minä…

Olen kypsä.

Kehoni… Minulla on kahdeksan lasta, ja olen nyt erilainen.

Kaikki on erilaista. Miten se toimii?

Edmundin kanssa se toimi hyvin,

mutten tiedä, johtuiko se Edmundista vai…

Tuntuuko se samalta? Miksi tuntuisi? Mutta ehkä voikin.

Haluan sitä. Haluan tulla nähdyksi ja kosketetuksi.

Toimestasi.

Minä…

Olen hermostunut.

Ymmärrän, jos tämä saa sinut… En moiti sinua, jos et halua minua.

Haluan sinua.

Kenties entistä enemmän.

Olet näyttänyt itsesi.

Olen kiitollinen.

Meillä ei ole kiirettä.

Olen tyytyväinen,

kunhan olen lähelläsi.

Myrskyistä ja perhosista puheen ollen -

tämä kirjoittaja uskoo pientenkin asioiden -

voivan muuttaa maailmaa.

Mutta joskus, vaikka pieni otus kuinka räpyttelisi siipiään…

Haluat kaiketi kertoa haluamasi reitin.

…jos tuuli puhaltaa väärään suuntaan…

En.

Se ei olisi soveliasta.

…kaikki palaa jälleen ennalleen.

Tekstitys: Minea Laakkonen