Original subtitles

TÄNÄÄN ON RETKIPÄIVÄ.

Tämä on paha. - Eivätkö nämä keskustelut olekin vaikeita?

Mitä ihmettä?

Minäkin haluan mennä Taeheonin kanssa.

Aikaa on enää vähän.

Olisin iloinen, jos valitsisit minut.

Toivon sitä.

Menen Taeheonin kanssa.

VALMISTUSYHTIÖN MARKKINOIJA

Sanoit, että se on sinun elämäsi, joten sinun pitää päättää itse.

Sanoit, että on hyvä olla itsekeskeisempi.

Kun sanoit sen eilen, olin täysin samaa mieltä.

En ole ollut täällä treffeillä kahdestaan. Siksi meidän kahden pitää päästä.

Oho! - Kiva! Hän vaatii sitä.

Tämä on ihan mahtavaa!

Voi luoja!

Tämä on paha.

Se, jonka kanssa haluan lähteä tänään…

Tänään haluan lähteä Jobun kanssa.

Siitä vain. Vain te kaksi.

Vau!

Jobuko? - No nyt.

Pidetään hauskaa. - Me kolme.

Kumpaan ryhmään kuulummekaan.

Hiroya halusi treffeille. - Niin halusi.

Niin.

Onpa kaunista. - Maatilakokemus.

Vau! - Onpa paljon lehmiä.

Oho!

Miten suloisia!

Ottakaa käteenne rehua ja antakaa jollekin lehmälle.

Nämä kolme siis. - Rentoutumisen aika.

Sinne meni.

Se on lämmin… - Lämminkö?

Lämmin. - Joo, vähän.

Olet tosi hyvä tässä.

Ole hyvä! Tässä.

Anteeksi. Minun mokani.

Minä mokasin. Anteeksi.

Siitä. - Ihan vähäsen.

Anteeksi! Ota tästä.

Nyt se onnistui. - Jee!

Jee!

Anteeksi. Pidin sitä väärin. Minun virheeni.

KUSSHARO-JÄRVI 17. HUHTIKUUTA 2025

Tänään on taas hyvä sää. - Niin on. Tosin tuulee.

Vuoretkin ovat kauniita. - Tuntuu hyvältä.

Jobu on takuulla onnellinen.

Todellakin.

Komistus.

Hieno. - Joutsenet taustalla.

Olen tyytyväinen. - Mitä?

Olen iloinen, että olemme täällä. - Hienoa.

Mietinkö sitä kauan?

Minusta se tuntui pitkältä ajalta.

Mietin, että päätä nyt äkkiä. Mennään jo.

Mutta saimme tulla tänne yhdessä.

Oli tosi ristiriitainen olo.

Aivan. Totta kai.

Heistä kahdesta valitsin Jobun.

Halusin viettää aikaa hänen kanssaan, jotta saisin selvyyden tunteistani.

Haluan nähdä, tarkoittavatko tunteeni sitä, että tykkään toisesta.

Sinun jälkeesi. - Kiitos.

Onpa hiljaista. - Niin on.

Et varmaan syö ochazukea.

Syönpäs. - Niinkö?

Kun olen laiska.

En uskonut, että lähentyisimme sen verran, että menisimme treffeille.

Alussa ei ollut niin. - Ei.

Muistatko ensimmäisen autoreissun?

Unohdin jo. - Unohditko? Muistan sen selvästi.

Täydellinen hiljaisuus. - Niin oli.

Hyvä, että lähennyimme.

Ei ehkä kannattaisi kaivella sitä.

Millaista rohkaisua sait äidiltäsi?

Äidiltänikö?

Puhuimme sinusta paljon.

Niinkö? - Joo.

Hän käski minua… Miten sanoisin? Kysymään sinulta, kunnes tiedän, mitä mietit.

Ja että olisi sääli antaa tämän päättyä tekemättä mitään.

Vai niin.

Samoihin aikoihin halusin tietää sinusta lisää.

Niin.

Izaya ja Will olivat jo lähteneet.

Totta.

Mietin, millainen side -

teidän välillänne oli, koska olit hyvin…

Sinähän itkit. - En kovin paljoa.

Ja myös… Niin.

Jos äitisi näkee vaivaa ja kokkaa sinulle -

ja tuo sinulle ruokaa niin pitkän matkan päästä,

ajattelin, että hänen poikansa on varmasti hyväntahtoinen.

Niin.

Joskus kuulee tuota. - Aivan.

Tuo on kiva kuulla, eikö vain? - On.

Äitiäkin kehutaan samalla.

KANSALLISPUISTO

Vau! - Siistiä!

Täällä on savua.

Tuo on luultavasti kuuma.

Ei voi olla. - Se on lämmin.

Lämminkö? - Se on lämmin.

Aikamoista.

Se on kuin…

Ei… - Tuo ei auta.

Levitä sitä niihin kohtiin, jotka kaipaavat kohennusta.

Ulkonäkö parani. Sain uudet silmäluomet.

Ei se tee sitä. - Nyt on tuplaluomet.

Sinä päätät.

Onpa hieno.

Vau.

MOKMOK-teatteri.

Mahtavaa!

Kiva. - Vau.

Kippis.

Hyvää. - Maistuu hyvältä.

Onpa hieno näkymä. - Eikö olekin kaunis?

8K-televisioitahan on välillä myynnissä.

Niin on. - Tiedättekö ne videot?

Tämä näyttää ihan 8K-materiaalilta.

MOKMOK-TEATTERI

Nyt on reilu viikko jäljellä. Haluatteko tehdä jotain?

Kiinnostaa.

Tämä on vähän noloa, mutta haluan kovasti nähdä Huwein.

Totta kai. - Niin.

Siksi tulin vähän etuajassa. - Ai niinkö?

Emme ole juurikaan puhuneet siitä.

Mutta suhteemme on kehittynyt paljon.

Haluan siis selventää tilanteen.

Haluan puhua hänen kanssaan enemmän nyt loppuaikana -

ja määritellä suhteemme tarkkaan.

Aivan.

Entäs sinä?

Taisin mainita tämän jo.

Olen eniten kiinnostunut Taeheonista.

Ai… - Olen kertonut sen hänelle.

Se on hyvä.

Hänen kanssaan voin jutella eniten töistä ja muusta.

Niin.

Saan hänestä yhä paremman vaikutelman. - Ymmärrän.

Mutta vaikka olisin kiinnostunut hänestä, ja jos hän ei tunne samoin…

Niin oli myös ensimmäisellä puoliskolla. En voi olla sellaisessa suhteessa.

Osa minusta on halunnut tietää, mitä Taeheon ajattelee.

Minusta on tärkeää kertoa hänelle. - Niin.

Sanon kaiken, mitä ajattelen. En pakene.

Se on tärkeää. - Kuulostaa hyvältä.

Haluan tehdä sen.

Hän on todella päättäväinen.

Mitä?

Onpa hieno. - Tosi hiljaista.

Tämän pitikin olla huvila.

Yöpyvätkö he? - Niin kai.

Sinun jälkeesi. - Kiitos.

Onpa hieno. - Upeat näkymät.

Tosi hienot.

Tämä on makuuhuone.

Vau!

Sehän on valtava.

En löydä sanoja.

Kuuma lähde! - Kiva!

He varmaan kylpevät yhdessä! Todellakin!

Sehän kävi äkkiä. - Suoraan asiaan.

Mitä? Istunko tähän?

Joo.

Istun ensimmäistä kertaa saunassa näin.

Ensimmäistäkö? - Niin.

Näin ei yleensä tehdä. - Ei.

Minulla taitaa olla makkaroita.

Onko Taeheon tuossa takana?

Taeheon teki aloitteen. - Niin.

Mitäs nyt? - Taeheon!

Olipa hän rohkea!

Tämä keitto on tehty Kushiron karvaravuista.

Nyt syödään. - Syödään.

En ole koskaan syönyt näin hyvää ruokaa näin hienossa ympäristössä.

Oikeasti? - Ikinä. Niin.

Kiitän niitä kolmea.

Katsoin vähän aikaa sitten ensimmäisen kauden.

Ystävän kanssa. - Niin.

Totesimme: "Taeheon on tosi cool.

Hän vaikuttaa kypsältä. Haluaisin jutella hänen kanssaan."

Ja nyt olet siinä edessäni.

Ja syömme yhdessä. Se tuntuu oudolta.

Siitä on noin vuosi aikaa. En tietenkään odottanut tätä.

Tuntuu oudolta.

Tämä on hauskaa.

Haluan kuulla jotain muuta.

Mitä? - Eri sanat.

Eri sanatko? - Niin.

En uskonut, että voisin tulla tänne sinun kanssasi. Ainakaan alussa.

Sapporoonko? - Sinnekään.

En uskonut, että lähentyisimme näin.

Enkä koskaan ajatellut, että tapaisin sinun kaltaisesi.

En uskonut tapaavani ketään, jonka kanssa haluaisin olla.

Siinä oli hyttynen. Jo nyt.

Aiotko mennä makuulle? Nytkö?

En…

Saanko kysyä jotain? - Joo.

Ensimmäisellä puoliskolla -

sanoit olevasi kiinnostunut Willistä.

Niin.

Ihmisellä voi olla useampia mieltymyksiä,

mutta eikö hän ole -

ihan erilainen kuin minä?

Ulkonäöltäkö? - Luonteelta.

Luonteeltako? Mutta…

Mitä yhteistä teillä on?

Kummassakin on leikkisyyttä.

Ai onko? - Olette söpöjä.

Hellyttäviä. Willissä on jotain tosi suloista.

Hän puhuu, mitä sattuu ja on hajamielinen höpsö.

Ymmärrän. - Teillä molemmilla on leikkisä puoli.

Olette siinä mielessä samanlaisia.

Pitäisikö olla samanlaisia vai erilaisia?

Tuo on paha. - Taeheon kalastelee jotain.

Mitä mietit? - Mitä?

Että tämä on hauskaa.

Mikä on?

Mitä? Tämä hetki.

Minusta on hauskaa olla sinun kanssasi.

Käydäänkö nukkumaan? - Joo.

Kuulostaa hyvältä.

Hyvää yötä.

Mitä? Mikä tuo ilme on?

En näe enää kasvojasi.

Siksi toivotin hyvää yötä.

Hyvää yötäkö?

Et näe kasvojani. - Sitten en nuku.

Näetkö, kuka tässä on? - En.

En näe, ellet tule lähemmäs.

Hyvä! Hienoa!

Jee!

Olet lähellä. - Anteeksi.

Olet tosi lähellä.

Etkö tykkää? - Mitä?

Katso tännepäin.

Olen sinun kanssasi aina.

Olemme yhdessä, vai mitä?

Se oli mahtavaa! Ihan yllättäen! - Ihanaa!

Huippukohdassa me kaikki olimme näin.

Tuo on yksi tapa päästä lähemmäksi. - Niin on.

Se oli huikeaa.

Kun he menivät sänkyyn ja miettivät, mitä tapahtuisi,

Taeheon toivotti öitä.

Hän tarkoitti: "Oletko varma, että hyvää yötä?"

Se oli tosi hyvä! - Niin oli.

Haluan kuulla sen mahdollisimman monta kertaa.

Taeheon on kuin shojo-mangahahmo.

Hän ei vain pysty pyytämään läheisyyttä.

Hän sanoo "hyvää yötä" ja vihjaa Jobua ottamaan kädestä.

Hän antaa paljon vihjeitä.

Totta. - Hän tykkää siitä eniten.

Ymmärrän sen.

Ei riitä, että Jobu sanoo olevansa onnellinen. Taeheon haluaa kuulla lisää.

Hän on prinsessa! - Niin on.

Jobu kertoo ihailevansa Taeheonia.

Taeheonista se on varmaankin kiusallista.

Taeheon sivuuttaa sen, kun Jobu puhuu ensimmäisestä kerrasta kahvila-autossa.

Ehkä se, kun Jobu sanoi tykänneensä hänestä ensimmäisellä kaudella,

sai Taeheonin miettimään, tykkääkö Jobu hänestä sellaisena -

vai tykkäsikö tämä hänestä vain sillä kaudella. Hän kaipaa tarkennusta.

Hän haluaa tietää, tykkääkö Jobu hänestä oikeasti vai onko se vain ihailua.

Nyt syödään.

Onko mikään muuttunut tänne tulemisen jälkeen?

Onhan se.

On se muuttunut, vai mitä?

Jokin on muuttunut. - Jokin.

Suhteemmekin on syventynyt.

Omalta osaltani -

minun oli vaikea pidätellä itseäni, kun astuimme taloon.

Halusin tietysti nukkua hänen kanssaan.

Minä taisin lähestyä häntä.

Mutta -

hän suuteli minua ensin.

Se tuli yllättäen.

Pam.

Pam. - Pam?

Tuntui kuin jokin olisi katkennut.

Se alkoi yhtäkkiä.

Emme menneet loppuun asti.

Mutta se oli hyvä.

Halusin aamulla vielä lisää.

Muuttuiko mikään?

Nyt kun olimme kaksin, voimme puhua kaikesta.

Tajusin muutaman jutun. "Tällainen hän on."

Niinkö? - Joo.

Eikä.

Hyvä.

Se oli hauskaa. - Niin oli.

- Oho. - Oho

Tervetuloa takaisin. - Olemme palanneet.

Lounasta on tarjolla. - Oikeasti?

Sehän on lounasaika.

Miten on mennyt? - Hyvin.

Näyttää hyvältä. Paljon sobaa.

No niin.

Oliko hauskaa? - Oli.

Niinkö? - Se oli tosi kiva paikka.

Harmi, ettette päässeet, koska se oli kiva.

Oliko oikeasti? - Oli.

Vai mitä? - Se oli isolla pellolla.

Oliko? - Pitää oikeasti kiittää teitä.

Hyvä juttu.

Hyvä homma.

"Tänään työvuorossa on Hiroya."

Oho! - No nyt!

Nyt on hänen tilaisuutensa. - Ei palkintoja arvailusta.

Oho! - Mitä?

Vai niin! - Nytkö?

Vihdoinkin.

Ajattelin tehdä yhteistyötä sinun kanssasi ensimmäistä kertaa.

Olen innoissani. Mennään.

Pitäkää hauskaa. - Nähdään myöhemmin.

Vihdoinkin.

Tämä on aika lailla Hiroyan tyylistä.

Hän tuppautuu noin vain.

Hän teki sitä jo aiemmin monta kertaa. - Alkupään Hiroya!

Kiitos, että odotitte. Tässä on kahvinne.

Kiitos paljon. - Kiitos.

Tervetuloa uudestaan.

PÄIVÄN MYYNTI: 6 650 JENIÄ

Nyt mennään.

Tässä. - Kiitos. No niin.

Tällaista ramenia onkin ollut ikävä.

Aika täyteläistä.

Hyvää.

Herkullista.

Tämä on ihan huitsin hyvää.

En ole kuullut kenenkään sanovan "huitsin".

Onko vielä suunnitelmia loppuajalle?

No on.

Taidan kertoa hänelle tunteistani.

Onko jotain, jota et olisi jo kertonut?

Kävitte Sapporossa. - En ole kertonut.

Niinkö? - En yhtään mitään.

Se varmaan näkyy. - Todellakin.

Mutta en ole kertonut. - Kaikki näkevät sen.

En ole sanonut sitä ääneen.

Ai niinkö? Oletko sellainen, joka ei kerro?

En ole vielä kertonut. Mitä tarkoitat?

Kuten sitä, että tykkäät.

En ole kertonut. En kertonut Willillekään.

Mutta en voi sanoa tykkääväni,

jos en halua tutustua paremmin tai olla yhdessä.

En ole kertonut. - Mielenkiintoista.

Mutta tällä kertaa voin sanoa sen.

Haluan kertoa hänelle. - Miksi ei?

Sinun pitäisi kertoa hänelle. - Tunteeni ovat nyt vähän vahvemmat.

Entä sinä, Hiroya?

On kiusallista sanoa tämä sinulle, mutta tykkään Taeheonista.

Mutta kuten ensimmäisellä puoliskolla,

voihan sitä rakastua, mutta parisuhteessa ei voi olla yksin.

Se on totta.

Se riippuu siitä, miltä toisesta tuntuu. - Niin.

Kun mietin, miten ilmaisen tunteeni, yritän kovasti -

tehdä sen, mitä en osannut tehdä ennen Green Roomiin tuloa.

Päätin kertoa, jos olen kiinnostunut.

Taidan tehdä niin Taeheoninkin kanssa.

Aion ilmaista tunteeni enkä luovuta tai pakene.

Luultavasti.

Aivan.

Hän kai halusi kertoa sen Jobulle. - Ehkä niin.

Sataa kaatamalla. - Niin.

Oletko hyvä Othellossa? - En ole.

Mitä on palkintona? - Mitä haluat?

Entä jos häviää? - Ai häviää?

Pyyntö. - Pyyntökö?

Jos voittaa. - Jos minä voitan.

Voit esittää pyynnön, ja minä tottelen.

Totteletko oikeasti? - Joo.

Voitan joka tapauksessa.

No niin.

Kumpi aloittaa? Kivi, paperi, sakset.

Näytä. Kivi, paperi, sakset. Minkä haluat?

Minä voitin!

Valkoinen vai musta?

Musta. - Mustako? Selvä.

Olet hyvä. - Hei.

Minä voitan. - Hitaasti nyt.

Pieni hetki.

Tulen kohta. - Selvä.

Eikö parta kasva täällä? - Mitä?

Ei ole karvoja. - Häh?

Täällä ei ole partakarvoja.

Se on… ajettu.

Siinä!

Siinä, siinä!

Mitä?

Mitäkö? - Mikä on suunnitelma?

Mitä? - Keskitytkö sinä?

Minä keskityn.

Älä aliarvioi minua.

Jobu ei pysty keskittymään. - Ei niin.

Kiva. - Hän haluaa vain flirttailla.

Haluan voittaa.

Minä hävisin!

Sinä hävisit. Olit musta.

Enhän. Hän sanoi tekevänsä, mitä pyydän.

Kävit rusketuksessa, joten otit mustan. - Enhän.

Mitä oikein pyytäisin?

Jotain rajua.

Jotain rajuako? Ehkä jotain sietämätöntä.

Onko mitään, mitä en kestäisi?

Katsotaanpa.

Olen harjoitellut kokkaamista.

Kokkaan jotain.

Kotiruokaa.

Sinun pitää syödä sitä. - Minä syönkin.

Mutta olemme kahdestaan. - Selvä.

Huomenna tai myöhemmin. - Selvä.

Siinäkö kaikki, mitä hän haluaa?

Ihana pyyntö.

Banaanit ovat loppu.

Eikö niitä ole?

Söin viimeisen aamulla.

Mitä sanoit? - Voi ei.

Siksi turvotukseni on poissa.

Anteeksiantamatonta. Etsin niitä äsken.

Käyn ostamassa lisää.

Ryuki! - Tervetuloa takaisin.

Näytät freesiltä. - Kävit parturissa.

Ryu-Ryu! - Tervetuloa takaisin.

Näytätkö vähän vanhemmalta?

Se johtuu hiuksista. - Hymyilet tosi paljon.

Se tuntui iäisyydeltä. - Saan vihdoin nähdä teidät.

Mitä? Kuka puuttuu? - Huwein piti lähteä Thaimaahan.

Hänkö on Thaimaassa?

Lahjoja. - Pitäisikö kysyä?

L…

Voi ei. Unohdin ostaa.

Ryukin lahja oli hänen paluunsa. - Niin olikin.

Anteeksi.

Hu-Hu! - Sinä palasit!

Tervetuloa takaisin. Eikä. - Väärin.

Palasin. - Miksi sanoit niin?

Oli ikävä.

Hu-Hu! - Kaikki ovat koossa.

Oliko sinulla tuonvärinen norsupaita?

Se on erivärinen. - Aivan.

Olen tosi iloinen.

Kaikkia oli ikävä. - Niin sinuakin.

Tervetuloa. - Kiitos.

Odotin sinua. - Niin me kaikki.

Todella pitkään.

He eivät ole nähneet aikoihin.

Ryukikin tuli äsken. - Ai niinkö?

Minulla on teille lahja. - Ei olisi tarvinnut!

Ei olisi tarvinnut!

Mitä? Ei olisi pitänyt.

Katsoit vain minua, kun sanoit tuon.

Ruyki pääsee maistamaan jotain.

Vain hänkö?

Se on durian.

Oho! - Vau.

Pakastekuivattuna. - En ole koskaan maistanut.

Miksi minulle? - Sanoit, ettet tykkää.

Miksi ostit sellaista?

Onko Bomi mustasukkainen? - Onko hän?

Se on hedelmien kuningas. - Mitä?

Ihan hirveää.

Lahjasi… Anteeksi. En taida pystyä maistamaan.

Maista. - Maista sinä. Ei.

Maistan. - Päätän sitten kun näen reaktiosi.

Odottakaa. - Se on lahja

Lahjako? Kiitos.

Lahja, jota sinä et ostanut meille.

Kerralla vain.

En voi pureskella.

Mitä sanoit?

En voi pureskella sitä. En pysty. Maista.

Etkö voi pureskella? - Hajunko takia?

Maista.

Vanhenitko yhtäkkiä?

Mikä maku tämä on?

Se on durian.

Mitä? Outo.

Se on hyvä. - Maku jää suuhun.

Se maistuu tavalliselta durianilta. - Tavalliselta.

Nuo kolme syövät sitä noin vain.

Nyt se tuli.

"Ilmoitamme tämän päivän työvuorot.

Tänään on vuorossa Ryuki."

Oi!

"Valitse yksi henkilö avuksesi."

No niin.

Taeheon. - Tae-chan on todella suosittu.

Hoidetaan se. - Mennään.

Pitäkää hauskaa. - Hyvä on.

Onnea matkaan.

Nähdään. - Nähdään taas.

Haluaako hän elämänneuvoja? - Se voi olla yksi syy.

Hienoa. - Oi!

Hän on varmasti iloinen.

No…?

Mitä teitte viime viikolla? - Paljon kaikenlaista.

Ensin menimme maatilalle.

Lehmiäkö?

Ruokimme lehmät.

Se oli eräänlainen treffijuttu.

Jobu valitsi Taeheonin. - Selvä.

Hiroyakin valitsi Taeheonin.

Aivan.

Mutta Taeheon valitsi Jobun.

He lähtivät yöreissuun.

Me menimme maalle ruokkimaan lehmiä ja kävimme tulivuorikahvilassa.

Mikä se on? Kuulostaa hauskalta.

Kunpa olisimme päässeet.

Minäkin. - Yhdessä.

Tykkään tuosta, jossa muotokuva muuttuu maisemaksi.

Kiva.

Vau.

Sinua oli ikävä.

Mitä?

Ei mitään. - Häh?

Hän sanoi sen ohimennen.

Minulla oli kova ikävä.

Tiedäthän?

Mitä? - Sinua oli ikävä.

Sinua oli ikävä. - Niin.

Huwei tuli takaisin!

Olen haltioissani.

Mutta minulla on ristiriitaisia tunteita lahjasta.

Mietin: "Ai se on Ryukille?"

Jos tykkää toisesta, silloin miettii, mitä tämä voisi haluta.

Vaikka se olisi vain jotain pientä, ajatus ratkaisee.

Haluan kysyä Huweilta, miten vahvoja hänen tunteensa ovat.

Hän haluaa vain lisää. - Niin.

Eikö olekin hieno sää?

Tosi hyvä.

Päivää! - Päivää.

Saisiko olla kahvia?

Onpa söpö.

Hei. Onko kaikki hyvin?

Ottaisitteko kahvia?

Etelä-Koreastako? - Olen Etelä-Koreasta. Kyllä.

Olen Osakasta. - Aivan.

Anteeksi. - Söpö!

Miten suloinen! - Niin on.

Minne se meni? - Löysin sen.

Ei hätää.

Kiitos. - Kiitos teille.

Onpa ihana. Heippa!

Tulkaa uudestaan.

Kiitos paljon.

Kiitoksia. Miten söpö.

Jos löydän poikaystävän, haluaisin yhteisen koiran niin kuin Kazuyukilla oli.

Harmi, kun toinen lähtee. - Mitä?

Eikö ole surullista, kun toinen lähtee?

Mitä tarkoitat? Kazuako?

En. Koiraa.

En tarkoita, ettenkö ikävöisi häntä.

Taisimme saada yli 5 000 jeniä.

PÄIVÄN MYYNTI: 6 400 JENIÄ

Sehän meni sitten hyvin.

Istutaanko tähän? - Sopii.

Lumi sulaa pois.

Vuodenaika vaihtuu. - Ja auringonvalo.

Halusin kysyä yhtä juttua. - Mitä?

Kaapista tulemisesta.

Ai siitä. - Niin.

Aion tehdä sen, kun lähden täältä.

Tilanne on siis sama kuin sinulla.

Sen takia -

haluaisin kuulla, miten tunteesi muuttuivat ennen lähtöäsi.

Siinä piti taistella ja pohtia monta kertaa,

kertoisinko siitä.

Aivan.

Mietiskelin sitä paljon.

Olen iloinen, että tapasin kaikki Green Roomiin tulleet -

ja että minulla oli heidän kanssaan todella hyvät välit.

Siitä syystä minusta tuntui, etten ole yksin.

Ääritapauksessa mietin, että vaikka vanhempani eivät hyväksyisi minua,

voisin pitää kaikkia Green Roomissa olleita perheenä.

Se vähensi pelkoa.

Siltä minusta tuntui.

Minun oli pakko tulla kaapista -

tämän ohjelman takia.

Menin itse siihen tilanteeseen.

Mutta kun vietin aikaa kaikkien kanssa -

ja kun vietin päivät täällä, se näkökulma alkoi hitaasti muuttua.

Sen sijaan, että kertoisin vastahakoisesti,

halusin puhua heille rauhassa ja kertoa siitä.

Näkökulmia on monenlaisia.

Ryuki varmaan halusi Taeheonilta nevoja sarjan jälkeiseen elämään.

Hän oli luultavasti päättänyt kertoa isälleen.

Mutta hän ei ole vielä ihan valmis, mikä on täysin ymmärrettävää.

Luultavasti siksi hänellä oli kysymyksiä Taeheonille.

Totta.

Taeheonin neuvo ei ole mitään ylevää puhetta.

Se perustuu todellisuuteen. - Niin.

Ja se onkin vaikeinta. Pitää perustua todellisuuteen ja olla vakuuttava.

Se kertoo todella paljon hänen luonteestaan.

Totta. - Olet aivan oikeassa.

Se on vahva kontrasti prinsessamoodiin verrattuna.

Kun hän on romanssimoodissa, hän on ihan eri ihminen.

Sellaista rakkaus on. - Sellaisia ihmiset ovat.

Toisaalta Jobu ei ole sanonut Taeheonille tykkäävänsä tästä.

Vaikka se, mitä hän sanoi, tarkoittaa periaatteessa samaa.

Ehkä siksi Taeheon sanoi: "Sano jotain muuta."

Ehkä siksi, ettei Jobu ole lausunut niitä sanoja.

Aivan. - Se kävi selväksi.

Sitten Hu-chan palasi. - Kyllä vain.

Myös Ryuki. - Mahtavaa.

Hu-chan ajoitti täydellisesti sen, kun hän sanoi ikävöineensä.

Tosi suloista.

Puhelin ei kerrankin aiheuttanut draamaa.

Totta. Tässä sarjassa… - Se on totta!

Eikö se olekin totta?

Huomenta. - Huomenta.

Oho! - Onko Jobulla hoppu?

Kaikki hyvin. - Onko?

On. - Hyvä.

Yritän tehdä illallista.

En kaikille, vain hänelle. - Hänellekö?

Anna mennä.

Lupasin hänelle, että tekisin jotain.

Tarkoitatko Taeheonia? - Joo.

En ole koskaan tehnyt ruokaa kenellekään.

Ostin ainekset.

Mitä me voisimme tehdä?

Te voitte tehdä ruokaa muille paitsi minulle ja Taeheonille.

Ettekö syö kanssamme?

Emme. - Selvä.

Mitä hän tekee? - Mitä tuo voisi olla?

Tarvitsetko liettä? - En.

Okei. - Selvä.

Mitä? En tarvitse sitä. Vain uunia.

Nyt kun näen, miten Jobu valmistelee Taeheonille yllätystä…

Tuntuu kuin Jobu ja minä -

liikkuisimme eri nopeuksilla tai jotain.

Toinen suuri ero on siinä, onko Taeheon samalla puolella vai ei.

Niin. Jobu on tehnyt minuun suuren vaikutuksen.

Onpa hienoa. - Ihanaa.

Romanttista. - Syövätkö he tuolla? Miten kiva.

Tervetuloa takaisin. - Olemme palanneet.

Tervetuloa.

Syödään tänään ulkona. - Ulkonako?

Vain me. Tein ruokaa.

Olemme kahdestaan. - Ai niinkö?

Joo. - Ulkonako?

Ulkona. Tuolla.

Kummalle puolelle haluat? Tännekö?

Tänne. - Selvä.

Tein ruokaa.

Mitä teit?

Lasagneako? - Tein lasagnea.

Kiitos.

Lasagnea. - Se on lasagnea.

En tiedä, onnistuiko. - Teit kovasti töitä.

Kippis.

Uurastukselle. - Uurastukselle.

Maistan nyt. - Selvä.

Onko tämä kuumaa?

En tiedä.

En ole maistanut sitä.

Onko se kypsää? Vai kylmää?

Se on hyvää. - Onko? Mikä helpotus.

Se on helpotus. - Se on hyvää.

Jännitti, kun tein sitä. Sekoilin muutaman kerran.

Tässä on varmaan kestänyt kauan.

Vain noin 1,5 tuntia.

Niinkö kauan? - Noin 1,5 tuntia.

Kiitos.

Teit kovasti töitä tämän eteen. - Yritin.

Vau! Tuolla on peuraperhe. - Kiva.

Söpö. - Ne huomasivat meidät.

Kiva, jos ruoka on valmiina, kun tulee töistä.

Niin. - Ja tehty juuri itseä varten.

Kun voitit pelin,

miksi halusit nähdä vaivaa -

ja kokata itse?

Halusin vain tehdä jotain.

Halusin, että olisimme kahdestaan.

Vain me kaksiko? - Halusin syödä sinun kanssasi.

En tiennyt, onnistuisiko se.

Kun juttelen sinun kanssasi,

se on erilaista kuin muiden kanssa.

Sydämeni hakkaa, kun juttelemme.

Ja se on kivaa.

Joskus joudun varomaan sanojani.

Koko kroppa lämpenee.

Ensimmäisestä tapaamispäivästä lähtien…

Tähän asti…

Olen tykännyt sinusta.

Taeheon.

Haluan -

tietää sinusta enemmän, ja haluan, että sinä tiedät minusta enemmän.

Siltä minusta tuntuu tällä hetkellä.

Siitä on aikaa, kun olen sanonut sen.

Minua nolottaa.

Mitä?

Olen tyytyväinen. - Oletko?

Minäkin haluan, että tiedät minusta enemmän.

Haluaisin tietää sinusta lisää.

Niin.

Mutta silloin toissa päivänä yötreffeillä…

Jos olisin halunnut kertoa omista toiveistani…

Halusin puhua monista asioista.

Siitä, mitä täällä tapahtui.

Siitä, miten asiat olivat alussa, ja miten ne muuttuivat.

Ne ovat muistojamme.

Ja niitä on hauska muistella.

Mutta kun tajusin, ettemme olleet puhuneet mistään muusta,

minulle tuli vähän levoton olo.

Aina kun yritin aloittaa vakavan keskustelun,

sinä pelleilit tai nauroit.

En usko,

että voimme siirtyä seuraavaan vaiheeseen -

vain tuntemalla vetoa toisiimme.

Oi! - Aivan.

Alamme vihdoin nähdä, mitä Taeheon ajattelee.

Jobu on toistanut itseään. - Totta!

"Alussa oli näin…" - "Ensimmäiset treffit olivat tällaiset…"

Ehkä hän on liian simppeli.

Taeheonin mielestä heidän keskusteluistaan puuttui jotain.

Mistä hän haluaa puhua?

Kai tulevaisuudesta. - Siitä.

Hänen visiostaan.

En halua olla röyhkeä, mutta… - No niin! Tämä on hänen juttunsa!

Todella. - Anteeksi.

Ajattelitte samoin Izayan kohdalla.

Taeheon voi jutella tulevaisuudesta pala palalta -

ja kertoa jotain siitä, millaisen perheen hän haluaa.

Ymmärrän. - Pelastit minut.

Olen hänen edustajansa.

Unohdin täysin. - Ymmärrän.

Hän keskittyy tulevaan. - Aivan.

Tulevaan. - Hän haluaa tarkentaa.

Hän juttelee mielellään kaikesta.

Mutta jos juttelee eri asioista vähän kerrallaan,

visio voi tulla näkyviin.

Hetkinen. Oletko sinä tekoäly?

Tekstitys: Minna Eronen