Original subtitles

Ääniviesti Juhalle. Tarvitaanko lisää samppanjaa?

Tarkista, montako pulloo jääkaapissa on.

Mä tiedän, et sä teet töitä, anteeks.

Juustot... Kato, onks meillä mitään juustoja. Mä voin hakee, jos ei oo.

Tai... Jos sä ehdit, niin hae sä. Sori.

(Roosaa hengästyttää.)

(Juha:) Kuus pulloa on kylmenemässä, -

ja juustoa on yllin kyllin. Ei tarvitse panikoida. -Anteeks.

Kylään on tulossa pari äitiä Luukaksen koulusta -

ja niitten luultavasti umpitylsät miehet. Ja yks kyyläävä naapuri.

Se kysy itte et voiks se tulla. Mitä mun olis pitäny sanoo? -"Ei".

Paula. Kysyy ohjeita. -No Paulalle ohjeita ehdottomasti.

Et sä nyt voi olla vieläkin vihanen. Se oli vaan huolissaan musta.

Se yrittää erottaa meidät. -No eikä yritä.

Ens kerralla voit kertoo, jos oot ollu aiemmin naimisissa.

Ennen kuin mun paras ystävä saa vihiä.

Se on vähiten kiinnostava tieto musta. -Onks muitakin salaisuuksia?

Mee suihkuun niin mä näytän sulle yhden -

erittäin arkaluonteisen ja suuren salaisuuden.

Meillä ei oo nyt aikaa kattoo sitä salaisuutta.

Aina on aikaa kattella sitä.

(Musiikkia ja juhlavieraiden ilakointia.)

Jaha. Täällä on taiteilija luomisvimman kourissa. -Hä?

Mistä sä saat idean noihin piirustuksiin?

Tuleeko ne alitajunnasta?

Ne nimittäin saattaa tulla alitajunnasta.

Saanks mä kattoo? -Joo.

Tää on ehkä mun lemppari. -Aa, onks nää...

Nää on niinku jotain ritareita. -Tavallaan.

(Tuomas:) Tavallaan? Niinku jotain fantasiaa?

Onks kaikki hyvin?

Erittäin kiinnostava jääkiekkokeskustelu meneillään.

(Anni:) Saiks tästä ottaa? -Saa! Juttele Annin kanssa.

Anni on liikunnanohjaaja, kestävyysurheilija -

ja myöskin lukenu sun ekan kirjan, eiks vaan? Ainakin melkein. -Aha.

Moi. Anni. -Moi. Juha.

Ahkera lukija ja ultraurheilija. Se on mielenkiintonen paketti.

No, mä kuuntelen äänikirjoja enimmäkseen.

Ja mun kirjaakin oot sitten... yrittänyt kuunnella.

Se tarvii palautetta. -Anna tulla vaan.

En mä tiedä, ehkä mä... kaipasin vähän enemmän huumoria.

Selvä, no sun pitää lähtee nyt saman tien. Mene!

Anteeks. Mä en vaan yleensä lue, tai siis kuuntele synkkiä -

psykologisia kirjoja, joissa ei tapahdu oikein mitään.

Itse vaihtaisin ton "psykologisen" "monitahoiseen", mut hei, käy.

Mut oli se ihan... hyvä. -Kiitos.

Hei! -Hei!

Tule, tule tule. Moi! -Anteeks, et mä oon myöhässä.

Sä tulit. -Totta kai. No ni.

Eiks näitä pidä tuoda? Ja sit viinaa. -No se on hyvä.

Laita takki sinne. Kengät voit pitää. Nyt tulee jotain... Tuun just sinne.

Hei, hei! Tulkaa sisään vaan.

Moi. Me ollaan tavattu. Roosa. -Hanna.

Tervetuloa. -Joonas.

Moi. Hei, Luukas! Luukas!

Tulkaa peremmälle. Takit voi jättää tohon. Kengät voi pitää.

No ni. Tässä on Elias. Te tunnette tietenkin koulusta.

Hei tota mä haen teille juotavaa. Peremmälle. -Moi.

Oot sä järjissäs vielä? -No oon. Olen, olen. Hyvin menee.

Entä Juha? -Meillä menee hyvin.

Itse asiassa menee tosi hyvin. Ollaan onnellisia.

Mites se ex-vaimo? Googlasit sä sen?

Plastiikkakirurgi.

Asuu Ruotsissa. Mut mä en haluu jauhaa siitä enempää.

Onhan mullakin ollu kaikenlaista. Juha ei olis tässä, jos tietäis.

Mitäs täällä juonitaan? Minusta pahaa, kenties?

Hei muuten, miten sä haluat et mä esittelen sut? Säätyttö-Paulana?

Vai yksityisetsivä-Paulana?

Vai ratsastajatyttö-Paulana, joka tuli viidenneks -

aluekilpailujen finaalissa vuonna 2002 Seinäjoella?

Oliko?

Uskomatonta, mitä ihmisestä saa selville, kun vähän penkoo.

Jos siihen haluaa käyttää aikaansa. -Lopettakaa.

Hei! Toi alotti. (Roosa:) Joo, joo. Mä tiedän, miten mä esittelen sut.

Aika hyvä... -Hei, kaikki! Mä haluaisin esitellä, -

tässä on mun ehdottoman paras ystäväni Paula. -Hei kaikille.

Nyt, kun mulla on kaikkien huomio, -

mä haluaisin kohottaa tervetuliaismaljan.

Skool. (Kaikki:) Skool!

Minkä helvetin takia mä muutin Jollakseen? -Luokkanousun.

Meidän talo on ihana, Luukas tykkää sen uudesta koulusta.

Ihana olla meren lähellä, ja mä rakastan Juhaa... -Mutta?

Siel on ihan helvetin tylsää.

Mä tiesin, et tässä käy näin. Nyt muutat heti takas keskustaan.

Ehkä mä vaan tartten vähän lomaa.

Mulla on muuten kahden päivän työmatka Tukholmaan.

Siellä on influensseri, jota me edustetaan.

Semmonen somevaikuttaja.

Trendikäs, jolta ilmestyy nyt myös kirja. -Noni.

Vedät perseet sen kans. Ja otat mut mukaan. -Se olis mahtavaa.

Miksei me tehä enää mitään sellasta? -Nii-i.

Onks se muka mun vika? -No onhan se.

Millon sä oot ehdottanu mitään?

Viime viikolla. Sä olit ostamassa sohvaa ja silitysrautaa.

Ne ei maksa sulle tarpeeks. Ne olettaa, et sä lähdet tosta vaan -

jotain wannabe-kirjailijaa mielistelemään.

Tää on mun työ. -Sä promoat sen kirjaa.

Ei sun tarvitse mennä tapaamaan sitä. -Totta kai mun pitää tavata se.

Hei, mä oon sun puolella tässä. Mä tiedän, miten hyvä sä oot.

Ne ei kunnioita sua tarpeeks. Sitä mä yritän sanoo.

Ne ei välitä siitä, että sulla on myös lapsi. Sulla on myös perhe.

Sikskö sä oot niin vihanen, kun sä jäät tänne Luukaksen kanssa? -Ei.

Meillä tulee olemaan erittäin hauskaa. Syödään mitä sattuu...

Valvotaan niin myöhään ku huvittaa.

Voi olla, että hän ottaa myös yhden oluen.

No ni. -Nonni...

Tää tekee mulle hyvää olla vähän muualla. -Totta kai.

No ni, moi.

Hei. Sen voit laittaa taakse. Kiitos.

(Puhelin kilahtaa.)

No, annas mä katon sua. (Ovikello soi.)

Näytä sun asu.

Vau! Erittäin... TikTok.

Mä oon menossa tapaa nuoria ihmisiä. Täytyy yrittää.

(Paula:) Huhuu?

Kuka siellä on?

Olisko ollu joku Luukaksen kaveri, mä luulen.

(Paula:) Haloo... hei.

Siis kuka siellä on? -Aa, okei. Se on Paula.

En viittiny sanoo aiemmin, mutta Luukas oli allapäin, kun sä lähit.

Soitin Paulalle piristääkseni sitä.

Se niin tykkää Paulasta ja vähän vierastaa mua. -Moi.

Moi!

Anteeks, me pidätellään sua. Hei, -

mene ja tee vaikutus nuoriin ihmisiin. Oot rakas.

(Baarin hälyä.)

Jos annat jollekin valtaa, ne vittu raiskaa sut. Tajuut sä? -Mitä?

Tää kirja on hauska. Sille saa nauraa, tai siis on pakko nauraa.

Otetaan tällai.

Ota kieltä ulos.

Vähän asennetta enemmän.

Otetaan vielä toinen. En mä laita sitä minnekään. Näin.

Voit sä poistaa tän?

(Vastaaja:) Soitit Juhalle. Teen töitä. Jätä viesti.

Palaan, jos katson tarpeelliseksi.

KAUNEUSKLINIKKA FREYJA

Hei. Haluaisin tavata tohtori Lara Anderssonin.

Mikä toi sinut tänne?

Minä... Olen kai vain utelias.

Vai niin. Esitteestä näkee, millaisia palveluita tarjoamme.

Mikä sai sinut tulemaan tänne juuri tänään?

(Roosa epäröi.)

Olen...

...hieman epävarma siitä, kuka olen.

En tunne itseäni yhtä... itsevarmaksi kuin joskus tunsin.

Tai... ehkä yhtä viehättäväksi.

Oletko sinkku? - En.

Selvä. Ja mies- tai naisystäväsi... - Mies.

Oletko hänen mielestään viehättävä?

En itse asiassa ole varma.

Täällä käy naisia yhtenään.

He kaikki tahtovat vahvistaa itsetuntoaan.

Annan aina saman neuvon.

Jos alkaa tehdä muutoksia kenen tahansa muun kuin itsensä vuoksi, -

jonain päivänä katsoo peiliin -

eikä tunnista peilistä katsovaa ihmistä.

Joten... Haluaisitko yhä varata ajan?

(Puhelimen hälytysääni.)

(Vastaaja:) Soitit Juhalle. Teen töitä. Jätä viesti.

No ni... -Ai vittu!

Mitä helvettiä sä teet?

No yllätän sut.

Miten sä pääsit sisään? -Miten niin?

Että päästiks ne sut sisään noin vaan? -Sanoin, kuka mä oon.

Niitten mielestä se oli romanttista.

Miks sä käyttäydyt noin oudosti?

Mä seison tässä kukkakimpun kanssa, ja sä et edes halaa.

Anteeks.

Mä oon pahoillani.

Se on romanttista. Ihanat kukat.

Okei. Sori.

Järjestän kivan yllätyksen ja hoidan Paulan vahtimaan sun poikaa.

Sä käyttäydyt niinku mä oisin pilannu jotain.

Mitä toi nyt tarkottaa? -En tiedä.

Ihan ku sulla olis ollu suunnitelmia.

Kun mä tuun tänne, ne onkin sotkettu.

Missä sä edes olit näin myöhään?

Mä olin tapaamassa sitä asiakasta. -Okei, no ni.

Minkä takia sä näytät siltä kuin oisit jääny kiinni? -Tä?

Mä... Mä säikähdin!

Nyt sä käyttäydyt niin oudosti et mua pelottaa.

Se on luonnollista. Tuun vieraassa maassa huoneeseen...

Ja näet sun kumppanin kukkien kanssa.

Se ei mun mielestä ole luonnollinen reaktio. Mun mielestä.

En tiedä, joku toinen olis voinut vaikka ilahtua.

Pakitetaan vähäsen. Mä en selvästi...

Mä en miettiny tätä nyt ihan loppuun asti.

Mä lähen nyt, niin sä voit jatkaa. -Juha, älä nyt viitti.

Juha! (Ovi sulkeutuu.)

Hei, älä...

(Vastaaja:) Soitit Juhalle. Teen töitä. Jätä viesti.

(Puhelimen hälytysääni.)

(Kolinaa.)

(Suihkussa valuu vesi.)

Mä olin huolissani susta.

Mitä nää on? Mistä noi on tullu? -Ei mistään. Ei mitään.

Joku tyyppi oli vähän kännissä.

Ihan totta. Ei kun kiitos tosi paljon.

Se säikähti ensin, mutta kun se tokeni, meillä oli mukava miniloma.

Vai mitä, kulta? -Joo, oli ihanaa.

Hei, me hypätään nyt taksiin. Mun mielestä sä voit lähtee.

Poika pärjää kyllä.

(Kovaäänistä musiikkia.)

(Juha sammuttaa musiikin.)

Tulee kuulokkeidenkin läpi. -Hei, Paula tulee muuten lounaalle.

Okei.

Mitäs toi "okei" tarkottaa? -Et mä teen nyt kyl töitä.

Sori.

Syökää lounasta kaikessa rauhassa. Ilman tota... vinkumista, jos sopii.

(Paula:) Oikeesti, se Mykonos...

Sata euroo aurinkotuolista, juomat ei kuulu hintaan.

Jonotuslistalle oli jonotuslista. -Miks sä menit sinne?

Niinpä. Ens vuonna takas Rodokselle.

Sä tuut mukaan, okei?

Äiskäkin voi tulla. Paitsi jos sulla on tyttö- tai poikaystävä.

Tai useita. Niin sit otat ne kaikki mukaan ja äiskä jää kotiin.

Hei... Onks sulla joku?

Se viestittelee koko ajan jonkun kans.

Piirustuksista ja semmosesta.

Okei...

Hei, katos vähän tänne.

Mä näen sen sun silmistä. Sul on joku, et voi valehdella.

Voiks vaan mennä? -Voit mennä. Korjaa astias.

Mä en kestä. Pikku Luukas on menetetty.

Sillä sun kirjalla menee ihan hyvin. -Ei oo mun kirja.

Ois pitäny olla. -Et kiertäisin kolme viikkoo Eurooppaa -

ja kännäisin jonkun 23-vuotiaan kanssa? -Kuulostaa ihanalta.

Tääl on kivempaa.

Totahan sä hoet.

(Näppäimistön ääni kuuluu toisesta huoneesta.)

Mitäs nero? Kirjottaaks se taas jotain quasi-syvällistä paskaa?

Ei. Mä oon lukenu sitä. Se kirjottaa hyvin.

Itse asiassa ärsyttävän hyvin. Pakko myöntää.

Hei, kulta. Miten menee?

Hermostuttaa, ahdistaa, rintaa painaa, päätä särkee.

Kuuletko ääniä? (Juha:) Hah, hah.

Hei mä vien lauantaina Roosan ulos. Saat vähän kirjoitusrauhaa.

Sopii. -Hyvä. Mä tuon sen karmeessa kankkusessa sunnuntaina takas.

Joo, loistavaa.

Jee! -No ni. Vai mitä?

No, kyllä.

Sovittu? -Sovittu.

(Meteliä baarissa.)

(Paula:) Ois pitäny varottaa. (Roosa:) Mitä?

Siitä, et se tulee. Mä lupasin, etten kerro. -Ei sillä väliä.

Mitä? -Että ei se... Me riideltiin sen jälkeen.

Mitä? -Että me riideltiin siellä, ja se lähti.

Se tuli joskus aamuviideltä kylki ihan mustelmilla.

Mitä vittua? Mikset oo kertonu? -En tiedä. Se oli outoo.

Mä luulen, et se oli osittain mun syy... -Sun syy?

Mua vitutti, kun se tuli sinne. -Joo, mut sun syy. Miten?

Koska mä kävin yhessä paikassa ja tapoin meidän... tunnelman.

Olis pitäny hoitaa paremmin.

Et vastaa. -Vastaan. Hiljaa.

Haloo?

Joo, oota...

(Juha:) Luukas haluis mennä huomenna kalaan. -Kalaan?

Mä en tienny, mitä sanoo, kun mehän ollaan luvattu mennä.

(Roosa:) Joo, millon? -Millon mitä?

Kuulostaa hienolta. -Nii. Sinne pitäis vaan lähtee tosi aikasin.

Ai siis mitä? Haluuks se et mä tuun mukaan?

Et sä haluu lähtee mukaan? Voin toki sanoo sille, et sulle ei käy.

Se nyt jostain syystä tuntuu olevan sille kauheen tärkeetä.

Joo... Totta kai mä tuun.

Kuulostaa mahtavalta.

Meneeks sun yökyläsuunnitelma nyt pilalle?

Ei mee. Mä otan taksin ja tuun sitten kotiin.

Laita viestiä, kun oot tulossa. (Roosa:) Joo.

Pus. -Pus.

(Paula:) Taksilla? Mitä helvettiä? -Pitkä tarina.

Kalareissu, Luukas. Se on ihan OK. -Eikä oo.

Se yrittää pilata tänkin. -Ei yritä. Ei. Minä pilaan.

Minä pilaan iltoja. Sun takia, sun tekstareitten takia.

Tukholmassa... Sinä laitoit mun päähän sen ajatuksen.

Se eksä! Sä tapasit sen. Ihan mahtavaa.

Ei, mä... No, mä menin sen vastaanotolle ihan vähän kännissä.

En sanonu, kuka oon. Teeskentelin, et mä oon kiinnostunu mini liftistä.

Sä oot hullu! Ihanaa.

Millanen se oli? Ihan psyko? -Ei, upee. Se oli upee.

Aikuinen, älykäs. Kirurgi...

Hei... jäbä.

Ajattelin, et jos huomenna mentäis kaikki kalaan.

Hä? -Sä sillon kerran kysyit sitä.

En mä muista. -No mä muistan.

Okei. Siistii.

Älä valvo liian myöhään.

(Kuvan räpsäisy.)

Oot rakas. -Niin säki.

Au...

Mun mahaan sattuu. Ei Jollakseen!

Sano ei Jollakselle.

Hei! (Taksikuski:) Moikka.

No niin, täti tulee täältä nyt... Oota hetki...

Kello on kolme aamuyöllä, vittu!

Sä et laita mitään viestiä, vittu!

Et soita, et mitään! Ootko tulossa vai et vai kuollu, saatana!

Ei, en ole kuollut.

Mä sanoin, et mä tuun taksilla.

Ja minäkö meen nukkumaan sen tiedon kanssa?

Et joku vieras äijä heittää sua kotiin?

Mä jaoin Paulalle mun sijainnin.

Okei. Jaoit Paulan kanssa sijainnin. Aivan vitun mahtavaa.

Nuku sohvalla. -En haluu.

Hei, Juha...

Juha? Ai ai ai...

Kaikki hyvin?

Hajusta päätellen sä oot edelleen kännissä.

Tiesit sä edes, et sä oot raskaana? -En tietenkään!

No anteeks, mut mäki oon just menettäny lapsen.

Voisit käydä sanomassa jotain. Tai edes halaamassa.

Mä oon pahoillani, äiti.

Kiitos, rakas.

Eikä sun tarvi olla pahoillas.

Meidän pitää puhua tästä.

Jos sä vaan jaksat.

Me ollaan menetetty jotain, mistä me ei tiedetty.

Ja me ei... tiedetty et me edes halutaan se.

Eikä me olla ikinä puhuttu tästä.

Meidän tulevaisuudesta.

Mä en edes tienny, et sä oot ollu naimisissa.

Miten se nyt tähän liittyy?

Mä oisin voinu saada lapsen ihmisen kanssa, josta mä en tiedä mitään.

Mitä sä nyt muka et tiedä?

Mä en edes tiedä, oot sä nyt ilonen vai surullinen. -Ilonen?

Tai helpottunu.

Et sä oo ikinä sanonu, et sä haluut lapsia.

Enkä etten halua lapsia. Totta kai mä haluan lapsia.

Mikset hankkinu niitä sun entisen vaimon kanssa?

Mikä tää nyt on tää sun pakkomielle siitä...

Ehkäpä se ei halunnut lapsia mun kanssa.

Mä kävin tapaamassa sitä, kun mä olin Tukholmassa.

Eli sen takia sä olit niin syyllisen näkönen sinä yönä. Vittu, mä tiesin.

Ja itse asiassa sä oot valehdellu mulle siitä lähtien.

Mä oon pahoillani. -Toi ei oo normaalia käytöstä.

Toi kertoo, että sä et todellakaan luota muhun, -

mikä on erittäin surullista.

Se oli tyhmää. Mä tiedän sen, et se oli tyhmää.

Sä menit sen työpaikalle! Mitä?

Mitä sä ajattelit tehdä? Kysellä siltä musta. Miksi?

Mitä sä olisit sille sanonu? Mä en voi ymmärtää. Mitä sä ajattelit?

En mä sanonu sille mitään. Se ei tiedä, kuka mä oon.

Tiedät sä, mistä musta tuntu siellä hotellissa?

Sun takia minä koin, että mä oon tehny jotain väärää.

Sä sait mut epäilemään kaikkea. -Mä oon pahoillani.

(Juha:) Vittu, tiesin.

Miks me edes ollaan yhdessä?

Koska mä rakastan sua.

Sä tiedät, et mä rakastan sua.

En mä haluis olla kenenkään muun kanssa.

En mä pysty olee tässä nyt.

Mä mokaan tän.

Hei, sulla on just ollu keskenmeno, ja se kääntää kaiken itteensä.

Vaikuttaa se Juhaankin. Sekin menetti lapsen.

Ehkä tää oli hyvä hetki miettiä, mitä te haluutte. -Mä haluan Juhan.

Niin nyt, koska sä oot paniikissa ja järkyttyny.

Tää... paikka, lapsi miehen kaa, jonka sä oot tuntenu alle vuoden.

Joka valehtelee sulle... -Mikä tarve sulla on koko ajan haukkua sitä?

Mikset sä voi olla ilonen mun puolesta? (Ovi käy.)

(Juha:) Terve. (Paula:) Terve.

(Juha:) Olisko mahdollista, et sä lähtisit? -Joo, totta kai.

(Ovi avataan ja suljetaan.)

En mä tiedä, miten me tästä jatketaan.

Ehkä meidän pitäis vaan lähtee jonnekin.

Vaan me kaks.

Vai mitä sä oot mieltä?

(Roosa:) Tää on hieno!

Mikset sä oo sanonu, et sulla on tällanen?

Onks tää nyt vähän niinku munkin mökki?

Tää voi olla vaikka kokonaan sun mökki.

Mä meen laittaa saunan. Koeta saada tää paikka lämpimäks.

Aiot sä tuijottaa mua koko ajan?

Kaunista.

Ai onko? -On.

Todella.

Ettei oo lällyä?

Tai siis imelää?

Ei.

Onks tää sun uudesta romaanista?

Ei. Mä oon hylänny sen.

Toi oli ihan uutta kaikki.

Se on... erilainen tarina.

Rehellisempi.

Mä rakastan tätä.

Mä rakastan sua.

Hei. Paula Luomalaa tulin tapaamaan.

Hän sanoi, et mä voin vaan tulla. -Pieni hetki, mä ilmotan hänelle.

Mitä vittua sä täällä teet? Tietääks Roosa, et sä oot täällä?

Miks sä oot aina niin vihamielinen? -Oliks sulla jotain asiaa?

Roosalla on ollut rankkaa viime kuukaudet.

Ja sulla ei oo mitään tekemistä asian kanssa?

Mä toivon, että sä et hämmentäis sitä enää yhtään enempää.

Mun, tai meidän, -

on vaikea ymmärtää sun motiiveja myrkyttää meidän suhdetta.

Siis kuka vittu sä luulet olevas? -Tätä mä just tarkotan.

Mä en tiedä, et oot sä...

...mustasukkanen?

Vai katkera, vai...

Kateellinen. En mä tiedä.

Meidän mielestä sun käytös ei ole ystävän käytöstä.

"Teidän mielestä"? (Juha:) Mm.

Roosan on sulle sitä ihan mahdoton sanoa.

Ymmärrät varmaan. Tai edes myöntää.

Ja...

Sitte kun me molemmat vielä, sinä ja minä siis, tiedetään, -

että et säkään ole ollu rehellinen sun menneisyydestä Roosalle.

Sä oot jättäny aika isoja asioita kertomatta.

Se on hassua, mitä kaikkea löytää, kun jaksaa vaan tonkia.

Mut...

Mä pyytäisin sulta nyt aikuisen ihmisen harkintaa.

Jos sä yhtään välität ihmisestä, joka on ainakin kuvitellu sut ystäväks.

No, mä en vie sun aikaa yhtään enempää. Sulla oli kiirekin.

(Paula:) Hei. Mä tiedän, et me ei olla juteltu vähään aikaan, sori.

Sä oot yrittäny selvittää asioita Juhan kanssa.

Mä kunnioitan sitä.

Mä vaan haluun, et sä tiedät, että sä oot ihmeellinen ja ihana.

Ja sä oot mulle rakas.

Ja mä en voi sille mitään...

Juha... Mä en vaan luota siihen. Mun on pakko olla rehellinen.

(Sikiön sydämen syke.)

Tekstitys: Iira Tuominen Iyuno