Original subtitles

JOSSAIN PÄIN VENÄJÄÄ

Olet amerikkalainen vakooja.

Olen vain kalifornialaispoika.

Tämä on kamala erehdys.

Käyn koulua, opiskelen. - Poika on opiskelija.

Kerro lisää.

Keskeytin opinnot... - Eli et opiskele?

En.

Yritin miettiä, mitä haluan. - Ja rupesit vakoojaksi.

En hitossa ruvennut!

Kuka hitto tuo on? - Hänkö?

Hän on tohtori Phil.

Hänelle on kiva jutella. Kertoa kaikki salaisuudet.

Tosi ihmisläheinen.

Ei tätä ole pakko tehdä

Kerro minulle, miten amerikkalainen koulupoika -

jolla on kommandovarusteet ja rynnäkkökivääri -

ja joka tulee Venäjälle salaa keskellä yötä -

ei muka olisi vakooja?

Kerron teille kaiken.

Mitä?

Isä veti jotain roolia, kun he puhuivat tästä Suomen matkasta.

Miksi? - En tiedä.

Se minua vaivaakin.

Tunnet syyllisyyttä siitä, että lopetit opinnot. Syystäkin.

Ehkä se vaivaa sinua. - Niinpä.

Ehkä, Rachel... - Pohjoismaissa tätä ongelmaa ei ole.

Pohjoismainen rakkauskäsitys muodostaa perhesiteitä -

ilman katkeruutta, syyllisyyttä ja uhrauksia.

Mikä tuo on? - Kurssikirja kurssilta, jolla et ollut.

Mietipä sitä.

Seuraava!

Etunimenne on Vantaa. - Niin, tai Van.

Olen kaksoiskansalainen, äitini on suomalainen.

Vantaa on kaupunki.

Tiedän. - Se on Suomen rumin kaupunki.

Taisin vain syntyä siellä.

Tämän mukaan synnyitte Helsingissä.

Ehkä sain alkuni siellä. En tiedä.

Äidillänne on sairas huumorintaju.

Synnyitte 7.5.1995 Helsingissä.

Aivan. - Se ei ollut kysymys.

Kerron vain faktoja. Äitinne on suomalainen.

Asutte Käpypolku 18:ssa. - Ei, en asu.

Asun osoitteessa 3225 Sunset Boulevard, Los Angeles.

Pötypuhetta. - Kerron vain faktat.

Väitättekö olevanne fiksumpi -

kuin järjestelmän rakentaneet tietokoneinsinöörit?

En väitä. - Tämä on upouusi järjestelmä.

Sen mukaan asutte Käpypolku 18:ssa.

Olette asunut siellä koko ikänne. - Paskakoneenne on väärässä.

Muutin Los Angelesiin kaksivuotiaana.

Eli Käpypolku 18:ssa ei ole mitään asuntoa?

On siellä. Isä laittoi sen minun nimiini verojen takia.

Tulin myymään sen. - Tunnustatte siis veronkierron?

Ei! Hitto vie. En tiedä siitä mitään.

Vannon, etten tiedä.

Mitä?

En tajua yhtään mitään.

En vieläkään tajua.

Osaan lukea mikroilmeitä.

Värähditte, kun väitin äitiänne huoraksi.

Mitä? - Toimii joka kerta.

Voitteko kertoa, mitä hittoa teen täällä ja miten pääsen pois.

Voin. Ette ilmoittautunut asepalvelukseen vuonna 2013.

Ettekä vuonna 2014.

2005 oikeus antoi teistä pidätysmääräyksen -

asepalvelukseen astumatta jättämisestä. - Olin silloin 10.

Siinä on virhe. - Tämä koko juttu on virhe.

Voinko nyt lähteä? - Johan tästä puhuttiin.

Älkää yrittäkö olla fiksumpi kuin tuhat insinööriä.

Rentoutukaa ja luottakaa järjestelmään.

Hyvä!

Mentiin. - Minne?

Olin viimeksi Suomessa lapsena. Uskotko minua? - Ehkä.

Luojan kiitos! - Olen sotilas, ihan sama mitä uskon.

Voi paska! Minulla on repussa 400 euroa.

Niin? - Tee palvelus. Jeesi vähän.

Jeesi? - Niin.

Eli... - Voit pitää rahat.

Seksiäkö haluat ostaa? - No en, oletko hullu.

Etkö? - Haluan, että päästät minut.

Vai niin.

Haloo? Onko täällä ketään?

Haloo?

Hei, tulin tänne asunnolle.

Kaikki hyvin, mutta minulla ei ole rahaa.

Soita takaisin, en tiedä missä olet.

Voi luoja!

Soitan 911:een. - Älä!

Miksei? - Soita vain.

Katsotaan, mitä käy. - Se ei toimi.

Suomessa hätänumero on 112.

Kuka hitto sinä olet?

JOSSAIN PÄIN SUOMEA

Tauon paikka.

Ai hitto!

Älä aiheuta ongelmia. - En tietenkään.

Pysy lähelläni. Esitetään pariskuntaa.

Ei kai se haittaa Rachelia?

Pidätkö siitä?

Ihan mahtava.

Valitan, että pitää olla tällainen.

Vaikutat hyvältä tyypiltä. - Itsekin olet suloinen.

Yritän pitää ammattiminän ja oman persoonan erillään.

Joskus olen kuin koiranpentu...

Joo, tajusin. - Minun pitää olla valmis tappamaan.

Tuosta vain.

Voisitko kertoa, minne olemme menossa?

Eikö sinulle kerrottu? - Ei.

Siitä tulee mahtavaa. - Mikä?

Sinusta tulee kommando. - Mikä?

Sinusta tulee kommando.

Armeijassa? - Kovin erikoisyksikkömme.

Ei käy, olen pasifisti. - Ihan sama. Siihen tottuu.

Käyn vessassa. Odota tässä.

Odota!

Auttakaa! Minut on siepattu, on päästävä pakoon.

Minut on siepattu! Olen amerikkalainen.

Hei! Olen venäläinen. - Ei!

Tarvitsen apua! - Ahaa.

Se on pulassa ja haluaa pakoon.

Onko ongelmia? - Pahoja ongelmia.

Tosi pahoja! Auttakaa minut karkuun.

Mene takaovesta. - Minkä takaovesta?

Auton takaovi. - Tuo autoko?

Tuo autoko?

Hitto!

Eikö mitään?

Se on vain hyvä merkki.

Tai hän on vihainen meille. - Ehkä.

Sanotaan, ettei tiedetty armeijasta.

Tuo on hyvä ajatus!

Poika, emme tienneet, että joudut Suomessa armeijaan.

Ihanko totta?

Tunsitko sen? Tuntuu jo paljon paremmalta.

Tämä tilanne innoittaa minua. Yritän päästä taas koe-esiintymisiin.

Kiva juttu. - Niin onkin.

Kauanko se armeija kestää? - Vuoden.

Vuoden!

Ulos sieltä. Ulos!

Ja te kaksi, alkakaa kalppia!

Olen niin pettynyt.

Anteeksi. - Ei se mitään. Olen pettynyt itseeni.

Halusin kokeilla etälamautinta, päästin tämän tapahtumaan.

En miettinyt tarkasti... - Liian myöhäistä.

Ikävä tehdä näin, olet aika söpö. - Mitä?

Mitä helvettiä?

Pysykää kaukana!

Voi ei!

Missä se hiton puhelin on?

Isä, vastaa!

Vastatkaa nyt!

Marja! Van soittaa. - Vastaa.

Vastaa sinä. - Bill!

Ihan totta! Hitto!

Hei, poikani! Wazzup?

Isä, olen vankilassa. - Missä vankilassa?

En tiedä, jotkut skinheadit yrittivät raiskata. Hae minut pois.

Marja, tule tänne. Van on pulassa.

Vankila ei kuulunut suunnitelmiin.

Mihin suunnitelmaan? Hoida minut ulos täältä!

Älä turhaan juokse. - Tullaan!

Isä, hoida minut pois täältä.

Tässä on äitisi. - Hei, kulta.

Mitä... - Äiti, olen vankilassa. Ole kiltti, auta.

Minusta se näyttää armeijalta.

Mistä tiedät?

Takanasi seisoo sotilaspukuinen mies. - Mitä?