Original subtitles

Lantti Le Voreuxin kaivostyöläisille.

Olkaa ystävällinen.

Pois tieltä.

Vielä yksi.

Tässä on vuoto.

Jos lakko ei lopu, kaivos romahtaa.

Kaivos kuuluu työläisille, kuten meri kalastajille.

-Tai maa viljelijöille. -Paikalliset ovat auttaneet.

Ja ihmiset ympäri maata. Työläiset ovat solidaarisia.

On kulunut kuusi viikkoa. Kestättekö vielä kauan?

Niin kauan kuin on tarvis. Meillä on kaikki hyvin täällä.

-Kaivos on kotimme. Vai mitä? -Olemme kotonamme.

Ajattelemme muitakin. Tehdastyöläisiä, maatyöläisiä.

Jokainen saamamme lantti on viesti johtajille.

Meitä ei höynäytetä emmekä ole yksin.

-Kirjoittakaa sekin. -Étienne.

Ei! Saatana!

Ei, ei, ei!

-Lopeta! -Törkimykset!

Mitä haluat?

Riittää! Oletko hullu? Mikä sinua vaivaa?

Päästäkää heidät ohi.

Lapsi?

Onko kaikki hyvin?

Apua! Korini on varastettu.

Kala? Hienoa. Sillä pärjäämme pitkään.

Me otamme riskit. Jos ei kelpaa, tee se itse.

Jos jalkani toimisivat, näkisit mitä saisin.

Potkisin sinuakin persuksille!

Hei! Et halunnut kalojani.

-Minne menet, Jeanlin? -Älä sinä siitä välitä.

-Häiritsenkö? -Et, vaan pelastat minut.

-En lopettanut vielä. -Tässä on mennyt jo tunti.

Hyvä on. Jätän teidät kahden.

-Herra Hennebeau. -Lucie!

Yhdennäköisyys on suuri, Victor.

Et tullut puhumaan maalaamisesta.

Lakolla alkaa olla haitallisia seurauksia.

Kaivokset huononevat päivä päivältä.

Paikkaamme niitä, mutta minulla ei ole miehiä.

Tarvitsen muutaman miehen.

-Vain muutamaksi päiväksi. -Voi, Philippe.

Tilanteen täytyy olla epätoivoinen, kun kysyt.

Ei epätoivoinen. Pikemminkin arka.

Ne hölmöt luulevat panevansa yhtiön maksamaan. Heillä on pakkomielle.

Arvokkuus, kunnia, kaivostyöläisen pyhä ylpeys. Pötyä!

Se on vain ahneutta.

Anna heille kymmenen souta, ja he kaivavat vaikka hampaillaan.

Kymmenen souta! Mitä oikein puhun?

Viisi. Se on heidän arvokkuutensa hinta.

Mikset anna sitä heille?

-Se on järkevä sijoitus. -Lyhyellä aikavälillä.

Mutta jos he saavat kerran pienen summan, he rohkaistuvat.

Sitten he eivät halua viittä, vaan kymmenen, sitten 15.

En tiedä kaivosmiesten arvoa-

-mutta tiedän yhtiön arvon ilman kaivostyöläisiä.

Hekin taitavat tietää sen.

Luulin, että olisit liittolainen, jopa ystävä.

Philippe. Tiedämme molemmat-

-että haluat lunastaa yritykseni ja viedä takaisin yhtiölle.

Jos tekisin virheen, tarjoutuisit auttamaan minua-

-ostamalla Jean-Bartin halvalla.

Victor. En ole koskaan yrittänyt vahingoittaa sinua.

En moiti sinua, Philippe. Se on liiketoimintamme luonne.

Jotkut tekevät voittoa, toiset tappiota.

Juuri nyt tappiosi ovat minun voittoni.

Teillä ei ole myytävää, minulla on.

Se ei ole väärin, se on vain liiketoimintaa.

Mutta jos yksi osapuoli alkaa huijata, tulee ongelmia.

Työnantaja määrää palkat. Työläisten ei ole pakko hyväksyä.

Ei niin. Mutta aina kun työntekijät yrittävät järjestäytyä-

-työnantajat tekevät elämästä vaikeaa.

Saint-Étiennessä pyykkäreitä hakattiin-

-kun he vaativat kahta souta lisää.

Dunkerquessa koneenkäyttäjät vangittiin-

-solidaarisuusrahaston perustamisesta.

Meillä on rahaa, poliisi ja haluamme vielä moraalinkin puolellemme.

Ei, Philippe. Kun pelataan, pelataan loppuun asti.

Ei valiteta, kun vastustajalla on paremmat kortit.

Paremmat kortit! Kukaan ei voita, jos kaivos romahtaa.

Mieti sitä ensi kerralla, kun provosoit lakkoa.

Mitä? Onko lakko minun syytäni?

Palkkojen leikkaukset, ehtyvät suonet, sakot ja nyt tuentatyöt.

Halusit lakon tyhjentääksesi varastosi. Hyvin pelattu.

Paitsi työläisten näkökulmasta.

En tullut kuuntelemaan sosialistista moraalisaarnaa.

Chaval, Desmaret, Jubeau. Haluan heidät takaisin.

Onko minun syyni, jos parhaat lähtevät-

-ja muut menevät lakkoon?

Peli ei ole pelattu, Deneulin.

Pidä varasi.

Kuulin, että Jean-Bartin työläisten kanssa oli tappelu.

Arvasin sen. Joka päivä tapellaan, ja syytät minua.

Toisilla on täysi vatsa ja toiset näkevät nälkää.

Rasseneur. Kylässä on hiljaista.

Lehdistö on tukenamme. Kaikki on hyvin.

-Kuinka kauan? -Ei se käy niin nopeasti.

Etkö voi uskoa asiaan?

Meihin?

Shakkimatti.

Mainio strategi.

Älykäs poika.

Olen Charles Bressan. Yhtiö lähetti minut.

Kertokaa yhtiölle, että kaikki on hallinnassa.

Lakko oli tilaisuus tyhjentää varastomme-

-ja työntekijöiden rahasto.

Olen täällä, koska ette enää hallitse tilannetta.

En tullut neuvottelemaan.

En teidän enkä kaivostyöläisten kanssa.

Olen kuullut teistä. Tunnen menetelmänne.

Ilmoitan, kun aika on sopiva. Älkää ärsyttäkö minua.

Me, joiden lamppu aamulla

Syttyy, kun kukko laulaa

Me, joiden epävarma palkka

Tuo meidät kaikki takaisin töihin ennen aamunkoittoa

Me, jotka käsivarsin, jaloillamme ja käsillämme

Koko kehollamme kamppailemme loputtomasti

Suojaamatta tulevaisuuttamme

Kylmää ja vanhuutta vastaan

Rakastetaan toisiamme ja silloin kun voimme

Juodaan yhdessä ringissä

Kun tykki vaikenee tai jylisee

Juodaan...

Jeesus, Maria ja Joosef.

Ei aivan.

"Senkin kurja kelmi. Sosialistinen mätäpaise."

"Me nappaamme sinut."

Roisto, kirjoitettu väärin.

Hetkinen.

Mitä piilottelet?

-En mitään. -Tyhjennä taskusi. Tee se!

Mikä tämä on?

-En tiedä. En ole nähnytkään. -Etkö tiedä?

Se on lahjoitus solidaarisuusrahastoon.

-Katso, mitä teen varkaille. -Se on asian hyväksi.

Senkin lurjus! Katso, mitä teen varkaille.

Hyvä luoja!

Mitä tapahtui?

Kimppuumme käytiin varoittamatta.

Paskiaiset.

-He menivät itään. Haen muut. -Ei. He provosoivat meitä.

Emme saa reagoida. Sitä he toivovat.

-Ei. Nyt tämä riittää. -Bouteloup!

Jos he lähettivät kätyrinsä, he ovat peloissaan.

Heidän pitääkin olla. Minulla on suuria uutisia.

Pluchart, yhteyshenkilöni Lillen internationaalista-

-tulee käymään huomenillalla. Meidän on levitettävä sanaa.

Oletko järjiltäsi? Tilanne on kireä. Yhtiö pitää sitä sodanjulistuksena.

Rasseneur, katso ympärillesi.

Olemme sodassa. Näytämme yhtiölle, ettemme pelkää.

Mikä sinua vaivaa, Rasseneur?

Paskat yhtiöstä! Aiotte vain pahentaa tilannetta.

Emme tarvitse internationaalia.

He haluavat vain jäseniä. Niin he toimivat.

Tunnen Pluchartin hyvin. Hän on lipevä.

Hän ajattelee itseään, ei meitä.

Hän on antanut 400 frangia solidaarisuusrahastolle.

Tämä riittää viikkokausiksi.

Yhtiön on luovutettava, jotta kaivos ei romahda.

-Olisit voinut aloittaa tuolla. -400 frangia. Se on hyvä kauppa.

Tämäkö on liikkeemme lahjomattomuuden hinta?

Sinut on ostettu, Étienne. Olet myynyt meidät!

Rasseneur! Meillä on rahaa ja tukea.

Mitä muuta haluat?

Rasseneur.

Onko päärynäsiideriä lisää? Minuun sattuu yhä.

Et ollut edes lakkovartiossa!

Olen saanut tarpeekseni sinusta.

-Lakkini! -Tuomme lakkisi, Mouque!

Étienne on oikeassa.

Anteeksi. Älä liiku.

Pysytään rauhallisina.

Jos internationaali tukee meitä, yhtiö perääntyy varmasti.

-Mitä tapahtui, isä? -Mitä teet täällä?

-Kuulin, että isä hakattiin. -Ei hätää, kulta. Älä huoli.

Mitä se sinulle kuuluu?

Toin kahvia ja sokeria lapsille.

Näinkö hyvität tekosi? Kahvilla ja sokerilla?

Elämä on helpompaa Chavalin kanssa.

Juot kahvia, kun isääsi hakataan pampulla.

Anna minun auttaa. Voin antaa osan palkastani.

Emme halua rahojasi. Levität jalkasi ansaitaksesi ne.

Paina tämä kalloosi.

Anna se minulle.

Emme ole myytävänä.

-Oletteko varma? -Kylässä ei muusta puhutakaan.

Työläisten internationaali. Se tarkoittaa tukea.

-He voivat kestää viikkoja. -Kiitos. Tiedän.

Teidän on tehtävä kaikkenne estääksenne sen.

Kaikkeni? Aika epämääräistä.

Kun vastassa on joukko rettelöitsijöitä.

En välitä metodeistanne. Halusitte täydet valtuudet.

Saatte ne.

Hoitakaa asia.

Missä olit?

Menin kotiin viemään syötävää.

Varoitan sinua, Catherine. En raada ruokkiakseni sitä sakkia.

-Tarjosin heille jopa palkkaani. -Mitä? Mitä?

Mitä tapahtui?

Äiti heitti minut ulos.

Oman tyttärensä. Sepä mukavaa.

Kuule. On parasta jatkaa elämää.

He tekivät sen nopeasti.

Tule tänne.

Tule tänne.

Olen aina tukenasi. Tiedäthän sen?

Tästä lähtien me kaksi koko maailmaa vastaan.

-Olemme odottaneet tunnin. -Hän sanoi tulevansa yhdeksältä.

Hänelle tuli kai jokin este.

-No? -Hän ei ollut junassa.

-Etsin kaikkialta. -Jokin on vialla.

Ystäväni!

Pluchart ei tule.

-Lähetin hänelle sähkeen ja kielsin. -Mikä sinuun meni?

Étienne Lantier on myynyt liikkeemme.

On hänen syytään, että tilanne pahenee.

Katsotaan ongelmaa joka kantilta.

Tiedätte hyvin, että neuvottelut ovat ainoa keino.

Voimme jatkaa lakkoa viikkoja. Mutta lopulta me neuvottelemme.

Ja internationaali vaatii meidät tilille.

Tulevaisuudestamme päättävät yhtiö ja puolue, eikä meiltä kysytä!

Kysyn teiltä, ystävät, miksi hitossa liittyisimme internationaaliin?

Lopettaaksemme epäoikeudenmukaisuuden.

Se on Pluchart.

Toverit, anteeksi, että myöhästyin.

Se ei johdu siitä ruikuttavasta sähkeestä, jonka sain Rasseneurilta.

En tullut junalla. Peittääkseni jälkeni.

Varotoimet ovat tarpeen, kun vastassamme on pomoja-

-jotka tekevät kaikkensa estääkseen järjestäytymisen.

He tietävät, että jotkut ovat helposti peloteltavissa.

Pluchart, on sinulla otsaa.

Pyydät minua majoittamaan suojattisi, tuon agitaattorin-

-joka saarnaa vallankumousta, ja kutsut minua pelkuriksi?

Et ole pelkuri, toveri. Olet aina tukenut aatetta.

Et ole pelkuri. Mutta olet heikko.

Kukaan ei tahdo lähteä sotaan heikon kanssa.

Minä haluan sotia.

Mutta valitsen kenraalini.

Hätäkokous. 400 frangia tyhjästä käännyttääkseen epäröivät nälkäiset.

Sinä ja internationaalisi pakotatte meidät toimimaan.

Tulivatko ne 400 frangia tyhjästä?

Ne tulivat Le Havren lämmittäjiltä-

-Seclinin kaivostyöläisiltä-

-ja koneenkäyttäjiltä Sètestä. He kaikki tukevat liikettänne.

He kaikki antoivat rahaa omasta taskustaan.

Jos kutsutte Étienneä petturiksi, loukkaatte heidän solidaarisuuttaan.

No niin, ystävät.

Tunnen Pluchartin retoriikan. Älkää menkö lankaan.

Petturi on se, joka hylkää taistelutoverinsa-

-ja toivoo pääsevänsä pomojen suosioon.

Uskokaa pois, ne 400 frangia ovat paljon arvokkaampia-

-kuin riistäjienne miljoonat.

Ne ovat ensimmäiset 400 frangia.

Jos liittoudumme, se on heidän viimeinen miljoonansa.

Jos luulet voivasi manipuloida meitä puheillasi, olet väärässä.

Hän on valehtelija.

Hän on valehtelija. Valehtelija!

Toverit!

Toverit, älkää kuunnelko sisäisiä vihollisia-

-jotka haluavat uskotella, että tekin olette pelkureita.

Olkaa ylpeitä ja sen toivon arvoisia-

-jota olette herättäneet Ranskan jokaisessa kolkassa.

Kaikkialla maassa ylistetään Le Voreuxin sankareita-

-jotka ovat vastustaneet katalia pomoja kuusi viikkoa.

Vaatimuksenne ovat kiistattomia, koska ne ovat oikeutettuja.

Eikä oikeutta pyydetä. Se otetaan!

Katson tätä huonetta ja näen rehellisiä miehiä ja naisia-

-uskollisia ja ahkeria-

-kokonaisia sukupolvia uhrattuina kaivokselle.

Ja minkä vuoksi?

Valitakseen kuolemisen räjähdykseen kaivoksessa-

-tai silikoosiin ulkopuolella.

Pomot saavat voitot, kun työläiset näkevät nälkää.

Pomot saavat osingot, kun työläiset ovat kylmissään.

Kapitalistisessa järjestelmässä-

-kuollut työntekijä on aina halvempi kuin eläkkeellä oleva työntekijä.

Mutta tuuli on alkanut kääntyä.

Proletariaatti ympäri maailmaa alkaa vaatia omaansa.

Ja vaikka ette ehkä tiedä sitä-

-te, Le Voreuxin taistelevat kaivostyöläiset-

-olette liikkeen etujoukoissa.

En tullut tänne asti saattamaan teitä yhteen-

-vaan kiittämään teitä.

Kiitämme sinua, Pluchart.

-Toverit! -Teidän taistelunne on osa-

-vastustamatonta liikettä, oikeudenmukaisuuden puolesta.

Jos vatsanne huutavat nälästä, huutakoot. Huutakaa kovempaa.

Huutakaa Salamancan työläisten kanssa!

Huutakaa Manchesterin kutojien kanssa!

Saakoon yhteinen huutonne maan tärähtelemään-

-Pariisin, Lontoon ja New Yorkin ylellisiin salonkeihin saakka.

Ystäväni.

Jos liityt työläisten internationaaliin, et ole enää yksin.

Ainoa asia, joka pysäyttää teidät-

-on voitto!

Voitto!

Voitto! Voitto! Voitto!

Toverit!

Minulla on tässä virallinen jäsenkirja-

-työläisten internationaalista.

On tullut aika valita.

Ne, jotka haluavat liiton jäseniksi, nostakaa kätenne!

Eläköön kaivostyöläiset! Eläköön internationaali!

Voitto!

Voitto!

Työn orjat, sorron yöstä nouskaa

Maan ääriin kuuluu kutsumus

Nyt ryskyin murtuu pakkovalta

Tää on viime ponnistus

Pohja vanhan järjestelmän horjuu

Orjajoukko taistohon

Alas lyökää koko vanha maailma

Ja valta teidän silloin on

Jäisin mielelläni, mutta minulla on huomenna poliittinen kokous.

Ymmärrän. Olet tehnyt jo tarpeeksi.

Kunnia kuuluu sinulle, Étienne.

Mainitsen sinut komitealle.

Teoreetikkoja, filosofeja ja asiantuntijoita löytyy kaikkialta-

-mutta kaltaisesi johtajat ovat harvinaisempia.

Kiitos.

Pysy lujana, älä anna periksi.

Mobilisaatio leviää kulovalkean tavoin.

-Näemme pian. -Toivottavasti.

Turvallista matkaa.

Keitä olette?

Keitä olette?

Mitä haluatte?

Mitä haluatte?

Keitä olette?

Étienne!

Vuorovesi vaihtuu, Étienne.

Vuorovesi vaihtuu.

Tunti sitten kilistit internationaalille.

"Olemme kanssanne."

Ja täällä sinä syljet verta maahan.

Mietit varmaan, mitä sinulle tapahtuu.

Antakaa minun mennä.

Vannon, ettette näe minua enää.

Haluatko jo lähteä?

Vastahan me tulimme.

Mekin haluamme juhlia.

Vallankumoukselle.

Ruusuiselle tulevaisuudelle.

Kaikelle sellaiselle.

Hankkiutukaa eroon tästä paskasta.

Oletko nähnyt Étienneä?

En eilisen jälkeen.

Omituista. Hänen tavaransa ovat poissa.

-Mitä nyt? -Kassalipas.

-Mitä siitä? -Se on poissa.

-Hän ei palaa. -Kyllä palaa.

Hän olisi jo palannut, jos ei olisi varastanut rahoja.

Olemme etsineet häntä koko päivän.

Se on ilmiselvää. Hän on häipynyt.

Tälle on selitys.

-Hän on petturi. Se on selitys. -Ota sanasi takaisin.

-Puolustatko pettureita? -Peru sanasi.

-Anna hänen olla! -Mitä me nyt syömme?

Minä näytän, mitä syödään!

-Sontakasa. -Ei tapella keskenämme.

Tähän radikalisoituminen johtaa.

-Neuvotellaan. -Hänet on löydettävä.

Hän on jo Belgiassa.

Kyse on selviytymisestä.

Katsokaa. He ovat antaneet kaikkensa. He näkevät nälkää.

Tule mukaani, Maheu.

Le Voreuxin kaivostyöläisille.

Le Voreuxin kaivosmiehille.

Le Voreuxin kaivosmiehille.

Le Voreuxin työläisille.

Oikein mielelläni. Tämä väri ei sovi minulle.

En ole käyttänyt sitä. En tiedä, mikä minuun meni.

Se tulee kuuluisalta pariisilaiselta ompelijalta.

-Kiitos, madame. -Ei, vaan Charlotte! Minä vaadin.

-Kovin ystävällistä. -Sitä pitää hieman korjata.

Se on yksityiskohta. Tämä väri on kuin tehty sinulle.

Se on päätetty. Lahja toivottaa sinut tervetulleeksi perheeseen.

En malta odottaa.

-En minäkään. -Veljentytär ja naapuri.

-Jaamme salaisuutemme. -Minulla ei ole yhtään.

Kaikilla on.

Toivottavasti sinä ja Paul osaatte kunnioittaa niitä.

Minulla ei tosiaan ole. Mutta se on hyvä.

Paul on onnekas, kun hänen tätinsä välittää hänen tulevaisuudestaan.

Alzire!

Tule tänne.

Tässä.

Odota.

Tässä, kultaseni.

Vähän sokeria.

Säästin sen sinua varten.

Haluatko laulaa minulle laulusi?

Onnellinen on perhonen

Vapaana ilmassa.

Ei se haittaa, kulta.

Ei se haittaa. Joskus toiste.

Siitä puhutaan Marchiennesissa.

Hän ei palaa.

Heidän lakkonsa on ohi.

-Mitä puhut, Germain? -Etkö tiedä?

Lantier on häipynyt rahojen kanssa. Olit oikeassa. Hän on oikea kelmi.

-Et ole tosissasi. -Vannon sen.

Ilmeisesti 400 frangia. Mukava pieni aarre.

Menisin ilotaloon sillä summalla.

Sinulla ei ole rahaa, mutta käytät sen silti bordellissa.

Hänkin taisi mennä bordelliin.

-400 frangia. -Mikä paskiainen.

Mennään kotiin.

Se on paljon rahaa.

Herra. Kiitos, että suotte meille hieman kallisarvoista aikaanne.

Menkää asiaan, olkaa hyvä.

Toverini suostuvat palaamaan töihin. Mutta heille on annettava jotain.

Ehdotan sentiimi lisää per vaunu. Ottakaa tai jättäkää.

Se ei riitä. Se ei korvaa edes tekemiänne leikkauksia.

-Työläiset eivät pärjää. -Luuletko, että minä pärjään?

Tiedätkö, mitä lakko on maksanut yhtiölle?

Kaivoksen vahingot?

Suostun aloittamaan puhtaalta pöydältä.

Se on jo hieno ele. Mutta haluan kaikki työntekijät-

-töihin tänä iltana ja kaivoksen toimintakuntoon huomiseksi.

Joka ei leimaa kellokorttiaan, saa potkut. Levittäkää sanaa.

Hyvä on, monsieur.

Mennään.

Mikä auktoriteetti.

Työnnä aina.

-Älä koskaan vedä. -En pysty siihen.

Kädet tähän. Laske selkääsi.

Työnnä. Anna mennä!

Oletko kunnossa, Étienne?

Minulla on kylmä.

Odota.

Tässä.

Mitä minä täällä teen?

Etkö muista mitään?

Bressan.

Hän on yhä täällä miehineen.

En ole kertonut kenellekään, että olet täällä.

Ilmiantajia on kaikkialla.

-Toverit. -Étienne.

Lakko.

Lakkoa ei enää ole.

Mitä?

Ihmiset luulevat, että lähdit rahojen kanssa.

Johtaja uhkasi erottaa kaikki, jotka jatkaisivat lakkoa.

Työ alkaa taas tänä iltana.

Se on siis ohi.

Olet tehnyt kaikkesi, Étienne. Tärkeintä on, että olet yhä elossa.

Hän oppi uuden, ihanan pianokappaleen.

Palaamme vihdoin normaaliin.

Allekirjoitimme sopimuksen. Työt alkavat tänä iltana.

Oli niin masentavaa nähdä terveet nuoret miehet jouten.

Toivottavasti ette antanut heille mitään.

Yksi sentiimi lisää per vaunu.

Tekivätkö he kaiken sentiimin takia?

He unelmoivat vallankumouksesta, ja me ostimme unelman sentiimillä.

Se on silti liikaa vallankumoukseen.

Hoidit kriisin hienosti, Philippe.

Valtavasta paineesta huolimatta hän osoitti uskomatonta malttia.

Uskomatonta.

Ja te, herra...

Bressan.

Bressan.

Mikä teidän roolinne on?

Turvallisuuspäällikkö.

-Pelkäsittekö väkivaltaa? -Carole. Älä.

-Kunhan kysyin. -Äiti, ne ihmisparat-

-taistelivat parantaakseen elinolosuhteitaan.

He eivät ole verenhimoisia villejä.

Kuunnelkaa tätä hyväntekijää. Puolustat aina leskiä ja orpoja.

Se on totta. He ovat olleet kylmissään ja nälkäisiä kuukausia.

Kaikki tuo yhden sentiimin takia? Se osoittaa syvää epätoivoa.

He tekivät valintansa, Cécile. Kuten mekin.

Olemme kaikki tasa-arvoisia velvollisuuksiemme edessä.

Ja Jumalan edessä.

Jos arvostatte heitä, miksette kutsu heitä pöytäänne?

Oletteko koskaan aterioinut niiden iloisten veikkojen kanssa?

Oletteko pidellyt heidän kakaroitaan sylissänne?

Kokeilkaapa sitä.

He repivät korunne ja pitsinne irti hetkessä.

Heiltä puuttuu koulutus, mutta useimmat ovat rehellisiä.

Rehelliset ihmiset kehittyvät uhrin esittämisen sijaan.

Heidän mielestään kaivos kuuluu kaivosmiehille.

Totuus on, että kaivosmiehet kuuluvat kaivokselle.

Jos kaivosmieheltä viedään hakku-

-hänestä ei tule asianajajaa, vaan juoppo, varas ja huijari.

Se on Lantier.

-Hiljaa! -Hän on varas.

-Olkaa hiljaa! -Häivy!

Hiljaa! Toverit.

Teitä on huijattu.

En lähtenyt mihinkään.

Bressan kätyreineen yritti tappaa minut.

Mouquette pelasti henkeni.

Tappamiseni ei riittänyt heille. Heidän piti vielä häpäistä minut.

Pelkurin lisäksi he tekivät minusta varkaan.

He varastivat solidaarisuusrahaston.

Toverit.

Tiedän, että pelko ajaa teidät takaisin töihin.

Minuakin pelotti, kun neljä heistä hakkasi minua.

Mutta uskokaa minua.

Uskokaa minua, veljet.

He pelkäävät enemmän kuin me.

Hennebeau, Bressan, yhtiö-

-kaikki paskovat silkkihousuihinsa-

-koska tietävät oikeuden ja määrän olevan puolellamme.

Törkeää!

Toverit.

Kymmenen minuuttia sitten tärisitte kylmässä.

Kävelitte pimeässä yksin pelkoinenne.

Pelkäsitte, ettette palaa koskaan. Pelkäsitte, ettette tienaa tarpeeksi.

Pelkäsitte sakkoja. Onnettomuuksia.

Mutta ette ole enää peloissanne tai kylmissänne.

Soihdut valaisevat metsän kuin päivänvalo.

Se on liiton vahvuus.

Yhdessä kaikki on mahdollista.

Kun katson teitä täältä, veljeni, olette suurenmoisia.

Sinä olet suurenmoinen, Étienne.

Olemme saaneet tarpeeksemme nöyristelystä.

Elävältä hautaaminen saa riittää.

Olkaa vahvoja ja urheita, veljet.

Kaasu, kivivyöryt, tuli ja kylmyys eivät ole pysäyttäneet meitä-

-eikä Bressankaan tee sitä!

He voivat murtaa luumme, mutta he eivät murra liikettä!

Olemmehan kaivostyöläisiä!

Osaisimme kaivaa helvetissäkin.

Étienne. Étienne. Étienne.