Afrikaans
Akan
Albanian
Amharic
Arabic
Armenian
Azerbaijani
Basque
Belarusian
Bemba
Bengali
Bihari
Bosnian
Breton
Bulgarian
Cambodian
Catalan
Cebuano
Cherokee
Chichewa
Chinese (Simplified)
Chinese (Traditional)
Corsican
Croatian
Czech
Danish
Dutch
English
Esperanto
Estonian
Ewe
Faroese
Filipino
French
Frisian
Ga
Galician
Georgian
German
Greek
Guarani
Gujarati
Haitian Creole
Hausa
Hawaiian
Hebrew
Hindi
Hmong
Hungarian
Icelandic
Igbo
Indonesian
Interlingua
Irish
Italian
Japanese
Javanese
Kannada
Kazakh
Kinyarwanda
Kirundi
Kongo
Korean
Krio (Sierra Leone)
Kurdish
Kurdish (Soranî)
Kyrgyz
Laothian
Latin
Latvian
Lingala
Lithuanian
Lozi
Luganda
Luo
Luxembourgish
Macedonian
Malagasy
Malay
Malayalam
Maltese
Maori
Marathi
Mauritian Creole
Moldavian
Mongolian
Myanmar (Burmese)
Montenegrin
Nepali
Nigerian Pidgin
Northern Sotho
Norwegian
Norwegian (Nynorsk)
Occitan
Oriya
Oromo
Pashto
Persian
Polish
Portuguese (Brazil)
Portuguese (Portugal)
Punjabi
Quechua
Romanian
Romansh
Runyakitara
Russian
Samoan
Scots Gaelic
Serbian
Serbo-Croatian
Sesotho
Setswana
Seychellois Creole
Shona
Sindhi
Sinhalese
Slovak
Slovenian
Somali
Spanish
Spanish (Latin American)
Sundanese
Swahili
Tajik
Tamil
Tatar
Telugu
Thai
Tigrinya
Tonga
Tshiluba
Tumbuka
Turkish
Turkmen
Twi
Uighur
Ukrainian
Urdu
Uzbek
Vietnamese
Welsh
Wolof
Xhosa
Yiddish
Yoruba
Zulu
Lukion kolmosvuoden lopulla äiti sairastu syöpään.
Kirjotukset takkus sen takia, -
piti käydä sairaalassa ja opinnot takkus.
Nelosvuoden puolella hän menehty syöpään ja, niin...
Tänään tuo vuospäivä on.
Kyllä sitä meinaa ikävä olla.
Pitää koettaa jaksaa ja mennä hyvillä muistoilla eteenpäin.
Mä valvon vielä, vaikka kello on aamukuus, -
vaik painajaisetkin on parempaa kuin todellisuus.
Tää menee meille, jotka pimeydessä vaeltaa, -
meille, joilla ei oo mitään omaa paikkaa.
Painajaisetkin on parempaa kuin todellisuus.
Jos tätä kaikkee pakenee, niin se olo vaan pahenee.
Muut säännöt latelee ja laskui mulle jakelee.
Säikähtää postiluukkuu, omaan kotiin juuttuu, -
haluu, et kaikki muuttuu, mut voimat vaan puuttuu.
Pelaan pelejä ja yöllä lataan elokuvii.
Sit vaivun uneen, et saan hetkeksi pelon kuriin.
Koetan olla vahva.
Joka päivä pitää sinnitellä, mut huominen on samanlainen...
Mie oon Juho. Discordissa oon nimellä Akito.
Pelailen Runea ja CS:ää.
Runessa miut tunnistaa nimellä 88C, -
kaikki yhteen ja isolla.
Steamissa tai CS:ssä oon nimellä Fuse, -
mut se vaihtuu päivittäin, ei oo mitään pysyvää nimeä.
Pelaamisessa on sellanen terapeuttinen vaikutus, -
että se auttaa käsittelemään oikeeta elämää.
Pääsee irti paineista, joita elämä välillä tuo, -
ja saa yhteyttä kavereihin, -
joihin ei välttämättä pysty pitään yhteyttä livenä.
Mulla on ollu paljon haasteita ja takaiskuja elämän aikana.
Minuu kiusattiin nuorempana aika paljon.
Se oli ala-asteelta yläasteelle.
Sit menin lukioon, -
ja on ollu takaiskuja parisuhteesta ja kaikesta tämmösestä.
Kumppani on pettäny.
Se on tuonu ison kolauksen itsetunnolle.
Ei oo pystyny luottamaan ihmisiin samalla tavalla.
Aika paljon on joutunu keräileen itteään välillä.
Terve, Juho, sä ootkin jo täällä. -Joo.
-Jep, jep.
No, mitä kuuluu? -Ei täs, -
sitä samaa normaalia arkea.
Väsyttää.
-Et oo nyt paljon käyny. -En, -
olin alkuviikon Joroisissa käymässä -
ja eilen luin.
Muuten on ollu sitä, että mieliala on ollu mitä on.
Ei oo pystyny käymään. -Joo.
Sulla on vissiin tässä lähiaikoina vuosipäivä tulossa.
-Joo, kuun lopussa.
-No, ei stressata sitä ennen, -
koska sulla ilmeisesti on vielä ensi vuonna aikaa. -On, joo.
-Täällä Wilmassa näyttää, että sulta ei puutu kuin pari näyttöä.
Siinä mielessä hommat on bueno, -
kun vaan pystyt aloittamaan jossain vaiheessa. -Joo.
-Miten elämä muuten?
Stressiä aika lailla.
Niitä perintöasioitakin on joutunu selvittämään pikkasen.
-Mulla olis sulle syksyksi harkkapaikka. -Ai vittu...
-Sit vakiointia tossa luokassa olis muina päivinä. -Okei.
-Sä saisit osan siitä näytöstä, -
ja loppupätkä harjoteltais tossa. -Joo.
-Sit näytettäis jollain luokan koneella, -
ja arviointi olis ennen syyslomaa. -Joo.
-Sit olis jouluun aikaa tehdä sitä palvelinjuttua.
-Eli jos ajattelee tolla logiikalla, -
ennen joulua tai jouluna valmistuis. -Niin.
-Siinä olis tavotetta. -Kuulostaa ihan hyvälle tavotteelle.
-Loppukevät tutustumista palvelimiin kevyesti. -Joo.
Niin, tosiaan, vielä ne kesäopinnot.
-Kun mä lähen niitä tekemään... Ei onnistu.
-Sit sun pitäis kyllä...
...hakea siihen joku juttu, ettei sun tarvi niitä tehdä.
Kysy, mitä mieltä Saara on, miten se kesähomma tehdään.
Ja opolta. -Joo.
Saisit omat hommat kuosiin, ja olis vähemmän huolia siitä. -Joo.
-Onks sulla vielä jotain kysymistä, kommentointia? -Ei oikeestaan.
Ehkä mä häippään kuraattorille. -Joo, kerkeet vielä hyvin.
-Jees. -Morjens. -Morjens.
Moikka. Käy peremmälle. -Moro.
No, mitä kuuluu? Miten siun vappu meni?
-Olin isän luona. Siellä se meni pääosin.
Paria kaveria kävin moikkaamassa, mutta siellä pääosin. -Joo.
Olitteko isän kanssa kahestaan? -Joo.
-Haluatko kertoa tarkemmin, minkälaista oli?
Kysyn, kun viimeksi puhuttiin siitä joulusta.
Liittyikö vappuun semmosta?
-Joo, samanlaista se oli kuin joulunakin.
Pääosin iskä oli kännissä. -Joo.
Keskusteltiin miun ulkonäöstä.
Se kysy, miksi mulla on huulikorut.
Kolme kertaa huomautti miun ulkonäöstä, että näytän hirveelle.
Miltä se tuntu? -Kyllähän se ikävälle tuntu.
Kun mainitsin, että aion hommaa aidot huulikorut, -
se sano, että älä jumalauta.
Sanoitko, että ei tuntunu hyvältä? -En sanonu -
enkä tule sanomaan, annan sen vaan olla. -Joo.
-Miten jaksoit tulla kouluun?
-Hermannia kävin moikkaamassa ja puhuttiin asioista.
Varsinkin siitä, kun pitäis suorittaa kesäopintoja.
Oon sitä mieltä, ettei pysty. Pitäis antaa vapautus siihen. -Joo.
-Hän lähettikin viestiä teidän tapaamisesta.
Siitä mitä sovitte.
-Sit puhuttiin tän kuun poissaoloista, -
joita varmaan tulee aika paljon varsinkin lopussa.
-Syystä että?
-On äidin kuoleman vuosipäivä ja pitää käydä Konnevedellä.
On ehkä perintöasioitakin. En oo varma, pitääkö niitä hoitaa. -Joo.
-Juttelitteko niistä jo Hermannin kanssa? -Juteltiin.
-Hyvä, että on tietoinen niistä.
Opiskeluterveydenhuollon lääkäri mainitsikin, kun soitteli, -
että sinun kohdalla on koko ajan mahdollista, -
että jos tuntuu ettei jaksa, voidaan siirtää sairaslomaksi.
Ettei sinun tarvi siitä suurta huolta kantaa.
Terve! -Terve. Pitäis saada haudalle kukkia.
-Haudalle kukkia. Meinasitko istuttaa, vai leikkokukat?
-En mä aatellu istuttaa. Sellasia semivalmiita ja kestäviä.
-Just tein pieniä asetelmia, mitä voit viedä haudalle, ja kestää hyvin.
Vois viedä tämmösen, ei tarvi istutella, laittaa vaan kiven eteen.
Haluaisitko viedä maljakkoon jotkut kivat ruusut? -Kyllä se käy.
Ne vois olla kivat siinä haudalla.
-Laitetaan tuosta. Olisko punaiset ruusut ok? -Joo, ihan ok.
-Tähän Konneveden hautuumaalleko menet? -Joo.
-Sillon en laita kosteutta tähän, kun tästä on lyhyt matka.
Ei tarvi pakettia eikä muuta. -Joo.
-Onko siellä maljakkoa vai haluatko matkaan? -Voin ottaa, -
kun en oo varma, onko siellä maljakkoa.
Mummo kuoli lukion ekalla.
Hän oli mulle tosi läheinen ala-asteella.
Kävin paljon sen luona, kun ei ollu kunnolla kavereita.
Pari kaveria oli, -
mutta nekin oli vaan, että ne ei halunnu ottaa osaa kiusaamiseen.
Jos ne olis puolustanu, niitäkin olis ruvettu kiusaamaan.
Mummo oli tosi läheinen.
Varmaan vuoden sisällä siitä kuoli pappa syöpään.
Papan kanssa olin paljon tekemisissä nuorena.
Se opetti mut kalastamaan ja vähän niinku, mitä elämä on.
Pitää tehdä töitä ja näin.
Sitten papan jälkeen lukion kolmosvuoden lopulla -
äiti sairastu syöpään.
Kirjotukset vähän takkus, kun piti käydä sairaalassa.
Nelosvuoden puolella hän menehty syöpään.
Tänään tuo vuospäivä on.
Äidin kuolemasta on nyt kolme vuotta.
On se vieläkin tosi haikeeta.
Kyllä se tuntuu vielä, mut pitää koettaa jaksaa -
ja mennä hyvillä muistoilla eteenpäin.
Syksyn suunnitelmiin kuuluu työharjoittelua koulun puolesta.
Muuten on pelkkää tyhjää. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan.
Se selviää ajan kanssa.
Huomenta. Sää heräsit. -Joo. Huomenta.
-Venähtikö unet pikkasen? -Pikkasen tuli nukuttua.
-Eikö sulla kohta ala työt?
-Kolmelta alkaa. -Myöhästyt vielä.
-Toivottavasti en. -Toivottavasti myöhästyt.
Ei oo normaalia valvoa noin pitkään. -On ihan normaalia.
-Menisit yheksältä nukkuun niinku kunnon ihmiset.
-Neljältä. -Yheksältä.
-Neljältä. -Yheksältä.
Nähään sitten 27. päivä. -Juu. -Jees.
Hyvästi. -Hyvästi taas kerran.
-Tänään olis ollu valmistujaiset, -
mutta en menny, kun en tykkää niistä.
En ollu ysiluokallakaan.
Se on niin teennäistä ja tylsää, ettei siellä jaksa olla.
Mieluummin on himassa ja pelaa ja nauttii yksinolosta tai elämästä -
eikä mee nauttiin siitä teennäisestä juhlasta.
Paperit mie saan myöhemmin.
Kouluun tehty suunnitelma selkeytti opiskelua ja autto jaksamaan.
Pysty pitämään tavoitteista kiinni ja valmistumaan.
Nyt kun valmistuin, tarkotus ois hakee töitä.
Jos niitä ei löydy, -
meen opiskeleen ravintola- ja tarjoilualaa, et pääsis baarimikoks.
Suurin unelma ois, et pääsis muuttaan eri paikkakunnalle.
En tykkää asua tässä kaupungissa, en oo tykänny siitä asti kun muutin.
Tää ei oo mun paikka, haluun muuttaa muualle, -
johonkin uuteen paikkaan toivottavasti.
Arttu, peli alkaa!
Alko.
Erittäin loistavaa työtä, pojat.
Hei, hei, stuntti seis!
Arttu, turpa kiinni, tai ammun sua päähän.
Et laula Antti Tuiskua.
Arttu, sä oot niin aggressiivinen.
Miten tää voittaa?
Vittu noi Artun reaktiot tänään.
Jani, anna ase!
Kaks jäljellä.
Vittu se on nopee.
No niin. Hyvä peli, äijät.
Mie häivyn. Palataan.
Aina! Tappakaa ittenne. Moro.
Kyllä. Moi.
Se ei menny ihan putkeen.
No, mie meen jouluks iskälle.
Ois tarkotus käydä veljen kanssa äidin haudalla, -
ja katotaan sitten, mihin suunta näyttää.
Vaikka iskä välillä heittää kommenttia ulkonäöstä, -
oon silti siihen tyytyväinen. En mä sitä muuttais.
Olkoon oma ittensä, se riittää mulle.
Se on kummiskin miun isä.
En tällä hetkellä kaipaa sitä, et meidän välit muuttuis.
Jos ne pysyy neutraalina, se on ihan hyvä.
Ei mielellään huonompaan suuntaan.
Jos ne pysyy neutraalina, se ihan hyvä asia.
Haluun sanoo kaikille, -
et jos teillä on vaikeeta ittenne tai mielialan kanssa, -
hakekaa apua. Ei siinä mitään menetä.
Kannattaa ottaa kaikki apu.
Vaikkei apua tarjottais, kannattaa hakea sitä.
Se voi antaa elämälle suunnan eikä tarvi olla yksin ongelmien kanssa.
Tekstit: Aleksi Milonoff Yle
Can't find what you're looking for?
Get subtitles in any language from opensubtitles.com, and translate them here.