Original subtitles

Anteeksi, onko tämä tuoli vapaa?

Juu... Toki.

Kiitos. - Ei kestä.

Agnes, me lähdemme nyt.

Älä anna hänelle omenamehua ennen nukkumaanmenoa.

Omenamehua. Niin kuin viimeksi. - Ei omenamehua.

Siinä on liikaa sokeria. - Okei.

Hei hei. - Hei, äiti.

Ei huvita kuulla enää mitään Derekin ja Hannan ruoanlaittokurssista.

Tänään laitoimme raviolia, jossa oli pieniä makkarapaloja.

Tulkaa tekin huomenna ruoanlaittokurssille, -

sillä siellä laitetaan gnocchia.

Ne raviolit, joita he yrittivät opettaa... Jaha.

Anteeksi, että häiritsen kesken herkullisen aterian.

Haluan vain sanoa kaksi asiaa. Toivottavasti emme herättäneet teitä.

Se yöllinen oveen koputtelija olin minä.

Eksyimme, joten saavuimme hyvin myöhään. Olen pahoillani.

Emme tunne toisiamme. Sellaista se on lomalla.

Mutta haluan tutustua teihin, koska vaikutatte kaikki mukavilta.

Haluan kohottaa maljan teille.

Italialle, tietenkin. Ruoalle, tietenkin.

Ja rakkaudelle. - Rakkaudelle!

Turistipaikka. - Mehän olemme turisteja.

Isä... - Mennään sinne.

Voidaan mennä muuallekin. Mitä mieltä olet?

Isä! - Agnes, älä huuda.

Mitä asiaa? - En löydä Ninusta.

Pitäisit huolta siitä kaniinista. - Älä puhu tuolla lailla.

Helkkari.

Semmoinen kaniini.

Lasten lelu.

Okei. Hei.

Mennään ylös alas, ylös alas. - On tosi kuuma.

Katsokaa, mitä löysin. - Kiitos.

Hän on mieheni Bjørn. - Patrick.

Tapasimme huvilalla. - Hei. Bjørn.

Hei. Karin.

Anteeksi. Unohdin esitellä itseni. Olen Louise, ja hän on Agnes.

Mikä sinun nimesi on?

Abelilla on puhevaikeuksia. Hän alkaa empiä, jos kokee painostusta.

Emme painosta ollenkaan. - Entä kuka tuo on?

Kerro kaniinin nimi. - Ninus.

Agnes hukkasi sen, mutta Bjørn löysi sen.

Lähditkö etsimään kaniinia? - Jep.

Olitpa sankarillinen.

Kiitos. - Ihan totta. Nostan hattua.

Kiitos. - Ei kestä.

Joko söitte lounaan?

Mistäpäin te olette? - Etelä-Hollannista.

Maaseudulta. Se on kaunista seutua. - Haluaisin muuttaa kaupungista.

Haluaisin asua lähellä luontoa. - Tulkaa meille kylään.

Kuulostaa mukavalta. - Lasagne vegetariane.

Kasvis? Kiitos. - Tagliatelle ai funghi.

Pizza Margherita. - Oletko kasvissyöjä?

Syön kalaa, mutta muuten olen kasvisyöjä.

Hienoa. Me voisimme ottaa oppia.

Se on hyväksi luonnolle. - Kiitos.

Kiitos. Kauhea nälkä. - Näyttää hyvältä.

Minusta hollantilaiset ja tanskalaiset muistuttavat toisiaan.

Olemme samanlaisia.

Monessa asiassa.

Samanlainen huumorintaju. Samanlainen kulttuuri.

Hollantilaisten kanssa on enemmän yhteistä kuin ruotsalaisten kanssa.

Hauska kuulla.

Minulla oli ruotsalainen työkaveri Lääkärit ilman rajoja -järjestössä.

Oletko lääkäri? - Olen.

Hän oli maailman tylsin ja poliittisesti korrektein ihminen.

Ja sanoo outoja juttuja.

Kerran Kreikassa aioin skoolata.

Huusin 'kalimera'. - Huomenta.

Pese hampaat ja pue yöpuku ylle. Meni vähän myöhäiseksi.

Saanko painaa nappia? - Ei nyt, minä painan.

Agnes. Muuten et saa pitsaa.

Hyvä. Väsyttääkö? - Väsyttää.

Kuka lukee hyvänyönsadun? - Isä. Haluan kolme satua.

'Ankka tarttui nokallaan hänen tukkaansa ja vei hänet padolle, -

ja hän hukkui.'

'Nyt lapset lähtivät iloisina kotiin, ja elleivät he ole vielä kuolleet, -

elävät he kaiketi edelleen.'

Aikamoinen tarina. Nuku hyvin.

Voitko jättää valon päälle? - Ilman muuta. Rupea nukkumaan.

Rakastan sinua. - Niin minäkin sinua.

Katso, mitä saimme, kulta.

Okei.

Käännä se.

'Hei Louise, Bjørn ja Agnes. Mitä kuuluu?'

'Juttelimme taannoin, miten mukavaa teidän kanssanne kesällä oli.'

'Ja vaikka onkin mennyt jo jonkin aikaa, -

haluamme kutsua teidät meille kylään.'

'Mitä sanotte?'

'Viikonloppu Hollannin maaseudulla.'

'Ruokaa, viiniä ja pitkiä kävelylenkkejä.'

'Ja muuten... Abel puhuu koko ajan Agneksesta.'

'Hupaisaa. Hänellä on kova ikävä.'

'Rakkain terveisin Abel, Patrick ja Karin.'

Ovatpa he ystävällisiä. Olisiko kiva lähteä sinne?

Se on ehkä vähän pitkä aika viettää tuntemattomien kanssa.

Agnekselle pitää ostaa uudet saapikkaat. Ajattelin näitä.

Niin.

Pitää varmaan ostaa myös välikausitakki ennen talvea.

Käykää käsiksi. Käyttäkää sormianne.

Serviettejä riittää. Meillä on paljon aikaa.

Näyttää herkulliselta.

Saimme kutsun kylään Toscanassa tapaamiltamme ihmisiltä.

Okei. Keitä he ovat? Ovatko he mukavia? - Tosi mukavia.

He olivat hurjan mukavia. Perheen mies on lääkäri.

Emme tiedä, lähdemmekö. - Tänä vuonna on lennetty kahdesti.

Mistä he ovat? - Hollannista.

Menkää autolla. - Kauanko se kestäisi?

Kahdeksan tuntia. - Olet ajanut seitsemässä.

Niin olen. - Ei se ole liikaa.

Sen pystyy ajamaan. - Totta. Ja voidaan ajaa yöllä.

On mukavaa, että on ystäviä ulkomailla.

Olisi epäkohteliasta kieltäytyä.

Meillä oli mukavaa yhdessä, ja heillä on Agneksen ikäinen poika.

Mukavaa. - Niin. Voi olla.

Mitä kamalaa muka voisi tapahtua? - Niinpä.

Taidetaan olla perillä.

No niin, kulta. Perillä ollaan.

Hei! Te löysitte perille!

Viimeinkin.

Hei!

Hei. - Hei.

Mukava nähdä taas. - Hei.

Onpa täällä kaunista. - Kiitos.

Pitäkää vain kengät jalassa. Tai riisukaa ne.

Päätätte itse. Anna takkisi.

Anteeksi tämä sotku. Se pahenee vielä. Tulkaa.

Käykää sisään. - Onpa viihtyisää.

Pidämme tästä tällaisena. - Toimme tuliaisia.

Matkamuisto Tanskasta. - Louise osti sen.

Kiitos.

Missä Abel on? - Ehkä alakerrassa.

Hän on kokannut koko päivän. Hän laittaa villisikaa.

Tule. Tämä on teidän huoneenne. - Onpa hieno.

Bjørn. Otatko oluen? - Otan.

Haluan näyttää uima-altaani. - Onko sinulla uima-allas?

Etkö sanoisi hei Abelille? - Hei, Abel.

Hän ei muista minua. - Muistaa. Hän vain ujostelee.

Katso, Agnes. Laitoimme sinulle tämän sängyn.

Onko kiva? - On.

Kaikki järjestyy, kulta.

Unohdin avata lahjat. Anteeksi. - Ei se mitään.

Vau. Kahvikupit. Mukavaa.

Niinkö?

Ja... Merenneito?

Niin, se edustaa Tanskaa erittäin hyvin.

Pieni merenneito. Minä tiedän sen.

Se on kuulemma aika pieni ja moni pettyy sen nähdessään.

Siitä on olemassa mukavia tarinoita.

Tiedättekö, mikä on myös mukavaa? Louise.

Tämä on sinulle. - Ei kiitos.

Vaadin, että maistat. - Ei, ei, odotan...

Tämä on paistin parasta osaa. Rapeaa ja silti pehmeää.

Niin.

Okei.

Haukkaa pieni pala.

Hyvää, eikö vain? - Oikein hyvää.

Hei, Abel.

Hyvä, että meillä on GPS. Muuten olisimme eksyneet 20 kertaa.

Minulla oli homma hallussa. - Ei, vaan GPS: llä.

Ja autossa oli kartta, kulta.

Pelottavaa, miten välillä menetämme kykymme luovia elämässä, -

koska luovutamme vastuun teknologialle.

Olet oikeassa. - Nykypäivän ihminen ei osaa lukea karttaa.

Täytyy myöntää, että autolla ajaminen -

GPS:n ja kaikkien nykyajan laitteiden kanssa...

Välillä tekisi mieli sammuttaa se.

Ja kuten sanoit... - Onko Abelilla kaikki hyvin?

Hänellä on kaikki hyvin.

Hän nukahtaa kohta.

Välillä hän ääntelee noin. Se johtuu hänen sairaudestaan.

Mikä häntä vaivaa? - Abelilla on synnynnäinen aglossia.

Se tarkoittaa, että hän syntyi ilman kieltä -

tai hänen kielensä on paljon pienempi kuin meillä.

Onko hänellä kipuja? - Ei.

Hänen on vain vaikea ilmaista itseään.

Minä ymmärrän kaiken, mitä hän sanoo.

Nukkuuko Agnes? - Ei.

Isä, jättäisikö valon päälle? - En, nyt nukutaan.

Olet isän ja äidin vieressä. Mitään pahaa ei tapahdu.

Meidän täytyy vain sopeutua.

Olen varma, että tästä tulee mukava viikonloppu.

Äiti!

Äiti!

Äiti!

Hetkinen.

Abel ei siirry, ja minä haluaisin liukua.

Abel, voisitko siirtyä vähän? Agnes haluaisi liukua.

Anteeksi. Agnes haluaisi kokeilla liukumäkeä ja...

Kysyisittekö Abelilta, voisiko hän siirtyä hetkeksi?

Olen pahoillani. - Ei se mitään.

Patrick, ei hänen tarvitse.

Hän haluaa pyytää anteeksi. - Hän haluaa.

Anteeksi.

Annattehan reseptin? Tämä muistuttaa tanskalaista masariinia.

Tule.

Minusta täällä ei ole mukavaa. - Miksei?

Minusta heidän kanssaan ei ole mukavaa.

Okei.

Hei. Häiritsenkö? - Et tietenkään.

Haluamme viedä teidät illalla ulos syömään.

Mukavaa.

Lähellä on ravintola, joka tarjoaa paikallista ruokaa.

Teidän pitää maistaa sitä, nyt kun olette täällä.

Kuulostaa hyvältä. - Kiva.

Onpa hän epämiellyttävä. Kestät kyllä puolitoista päivää.

Onko kiva lähteä ulos syömään? Onkohan siellä jotain hyvää?

Ranskalaisia. - Varmaankin.

Agnes, ota takkisi.

Eikö Abel lähde mukaan?

Hyvä. Täydellinen ajoitus.

Minä olen Louise. - Hän ei puhu englantia.

Kuka Muhajid on? - Lapsenvahtimme.

Lapsenvahti?

Kai lapset tulevat mukaan? - Ei, vietämme illan ilman lapsia.

Äiti, lähdetäänkö kohta?

Muhajid on hyvä lasten kanssa.

Kaikki täällä käyttävät häntä. Muutenkin kuin halpuuden vuoksi.

Hei! Mennään!

Tulkaa!

Jo pian ollaan ravintolassa? - Ihan kohta.

Tiedätkö, mitä aiot ottaa, kulta? - Jos tietäisin, mitä tässä lukee.

Mitästamppot on? - Se on herkkua. Talon erikoisuus.

Maistakaa sitä. Se on herkullista. - Entäboerenkool?

Myösstamppotia. Tosi hyvää. - Se on herkullista täällä.

Onko kaikkistamppotia?

Mitä sestamppot on? - Perinteinen hollantilainen ruoka.

Perunoita ja vihanneksia, jotka on soseutettu yhdessä.

Steef! Minä tilaan teille. - Sopii.

Muista, että olen kasvissyöjä. - Anteeksi?

En syö lihaa. - Ai niin. Hyväksi luonnolle.

Mutta syöt kalaa. Et siis ole vegetaristi vaan pescetaristi.

Niin. - Niin.

Eikö kala ole lihaa? - On tietysti.

Mutta se on parempi luonnolle.

Eikö kalastusteollisuuden tapa toimia vahingoita luontoa?

Haluan kohottaa maljan hyville hetkille.

Hyville hetkille. Me sanommeproost. - Proost!

Minä inhoan...

Kaikkea sitä tiimityöhöpötystä.

Minusta tuntui vain...

Sinun olisi pitänyt nähdä heidät. Aivan älytöntä.

Sinun olisi pitänyt nähdä heidät. He näyttivät ihan älyttömiltä.

Tule nyt. Tule nyt, kulta.

Ei. - Kyllä.

Jopas jotakin. Joku piti näköjään hauskaa tänään.

Pitäisikö meidän osallistua? - Kiitti.

Mekö siis maksamme?

Tosi ystävällistä. Kiitos!

Pyytäisitkö häntä hiljentämään vähän?

Patrick! Voisitko panna musiikin hiljaisemmalle?

Patrick, voisitko hiljentää? - Tämä kappale on mahtava!

Nyt helvetti panet musiikin hiljaisemmalle! - Kuunnelkaa!

Anteeksi. Hän on vain niin humalassa. Olen pahoillani.

Anteeksi.

Patrick! - Laita hiljaisemmalle!

Laita vähän hiljaisemmalle.

Okei, vähän.

Kiitos.

Haisen savulta.

Käväisen suihkussa.

Oliko hyvä suihku?

Sammutanko valon?

Äiti!

Äiti! Haluan tulla teidän sänkyyn.

Saanko tulla teidän väliin?

Bjørn. Bjørn!

Bjørn! Bjørn!

Haluan kotiin. - Onko jokin vialla?

Haluan kotiin nyt heti.

Missä Ninus on? - Eikö sinulla ole sitä?

Ei. - Oletko varma?

Eikö se ollut sinulla, kun tultiin ulos?

En usko. - Et usko?

Ei helvetti.

Se ei ole ollut siellä. - Kulta, se ei ollut siellä.

Ostetaan uusi Ninus. - Ei!

Ostetaan uusi, kun päästään kotiin. - Eikä. Haluan oman Ninuksen!

Mutta se ei ole täällä. Lopeta, Agnes. Se on poissa!

Älä nyt, kulta.

Minulla on ikävä Ninusta. - Ymmärrän sen.

Se asuu nyt Abelin luona.

Sillä on siellä mukavaa.

Kiitos, isä.

Tulen takaisin ihan kohta.

Katso! - Mitä ihmettä? Missä se oli?

Se oli mennyt penkin alle. - Voi helkkari, Agnes!

Odota tässä.

Se vain... Kuinka sen nyt selittäisi?

Sitä on vaikea selittää, koska... - Okei.

Mene vain autoon, kulta. Tulen pian.

Meillä on ollut täällä mukavaa.

Mitä tapahtuu? - No...

Meillä on pikku pulma. Joku lähti hyvästelemättä.

Kuten sanoin Patrickille, meillä on ollut mukavaa.

Mutta miksi sitten lähdette?

Meillä on ollut mukavaa, mutta...

Muutamankin asian vuoksi...

Me haluamme lähteä kotiin.

Minkä asioiden? Haluaisin tietää. - Monen asian vuoksi.

Minkä esimerkiksi?

Esimerkiksi... Esimerkiksi...

Esimerkiksi sänky on tosi pieni.

Eikä Agnes halua nukkua lattialla, joten hän tulee öisin väliimme.

Voisitko auttaa?

Okei.

Ei millään pahalla...

Ensinnäkin minä olen kasvissyöjä, -

mutta te olette tarjonneet pelkkää lihaa.

Meillä on monenlaista ruokaa. Voit saada suklaaströsselileivän.

Ei kiitos.

Ja eilen ravintolassa tai pubissa tai mikä se nyt oli...

Paluumatka oli erittäin epämiellyttävä.

Ja musiikki oli liian kovalla.

Ja sinä ajoit humalassa.

Ja se, miten koskettelitte toisianne meidän nähtemme...

Se oli erittäin epämiellyttävää. Anteeksi vain.

Moni asia on tuntunut niin väärältä.

Olen pahoillani, mutta niin asia on.

Olen järkyttynyt.

Saanko sanoa sanasen?

Ensinnäkin, Louise...

Olen pahoillani, että unohdimme, että olet kasvissyöjä.

Ja olisit voinut sanoa, jos oli jotain, mitä et syö.

Vai mitä? Eikä meidän talomme ole kovin iso.

Ei ole luksushuoneita eikä isoja parisänkyjä. Olen pahoillani.

Ja olen surullinen siitä, ettei Agnes viihtynyt Abelin huoneessa.

Meistä hän tuntui luonnolliselta.

Ette tiedä, miten paljon Abel oli iloinnut siitä, -

että saisi jakaa huoneensa Agneksen kanssa.

Ja siellä pubissa...

Kun me halailimme ja tanssimme...

Meillä vain oli niin mukavaa. Ihan totta.

Suuteleminen oman rakkaan kanssa... Mitä pahaa siinä on?

Se oli liikaa, että haitte tyttäreni keskellä yötä.

Ja otitte hänet väliinne, vaikka nukuitte alasti.

Missä sinä olit, Louise?

Agnes kutsui sinua monta kertaa. Hän itki.

Missä sinä olit?

Emmekö voi tehdä mitään, jotta muuttaisitte käsityksenne?

Olen surullinen, ettette viihtyneet täällä.

Tuntuu siltä, että olen huono isäntä.

Kukaan ei pakota teitä jäämään.

Mutta toivon, että jäisitte, sillä päivästä tulee hieno.

Lupaan, että tästä tulee hieno päivä.

Nämä sakset eivät leikkaa kunnolla. Ne ovat niin tylsät.

Voinko panna radion päälle? - Ilman muuta.

Pane vain kovemmalle, jos tahdot.

Mistä musiikista sinä pidät? - No... Minä...

Kuuntelen kaikenlaista.

Poppia ja rokkia ja...

Kaikenlaista musiikkia. Entä sinä?

Sama täällä. Poppia, rokkia, funkia.

Pidän musiikista, jossa voin laulaa mukana.

Laulaminen on mukavaa.

Hollannissa tehdään paljon hyvää musiikkia.

Soitanko jotain? - Soita. Haluan kuulla.

Varmastiko? - Jep.

Tämän nimi on 'It Never Ends'.

Kuka laulaa? - Trijntje Oosterhuis.

Minusta hän kuulostaa enkeliltä.

Anteeksi käytökseni eilen illalla.

Olen pahoillani, että tein olonne niin epämukavaksi.

Ei se mitään. Älä sitä mieti.

Välillä minulla on sellainen tunne...

Se on hurjan voimakas ja raju.

Minä pidän siitä. Se juuri onkin hullua.

Ymmärrätkö, mitä tarkoitan? - Jep.

Ymmärrätkö? - Täysin.

Yleensä minä vain...

Yritän tukahduttaa sen.

Yritän pitää sen kurissa.

Miksi?

En tiedä.

On kai liikaa sääntöjä.

Se on... - Mitä?

Se on klau... En tiedä. Se on...

Klaustrofobista.

Minusta on tullut henkilö, joka en haluaisi olla.

Kuka se henkilö on?

En tiedä. Se...

Joku mies vain.

Tavallinen mies, joka herää aamulla, -

vie tyttärensä kouluun ja menee töihin.

Pelaa vähän squashia kerran viikossa.

Käy syömässä ihmisten kanssa, joista ei edes pidä.

Olen tosi kyllästynyt aina hymyilemään.

Tule.

Tule. Näytän jotain.

Fantastista. - Tämä se on elämää.

Louise, kiitos avusta puutarhassa.

Ei kestä.

Äiti! Saammeko minä ja Abel esittää yhden tanssin?

He haluavat esittää tanssin. - Kiva. Sitten kun juodaan kahvit.

Aterian jälkeen, kulta.

Agnes... Voisitko kattaa pöydän?

Näytä Karinille, miten hienosti osaat kattaa pöydän.

Saamari! - Leikkasitko sormeesi? Pane se kylmän veden alle.

Sattuuko? - Sattuu.

Patrick, katsoisitko hänen sormeaan?

Toki.

Onko kaikki hyvin? - On.

Hyvä, että meillä on lääkäri talossa. - En ole lääkäri.

Etkö sanonut, että olit lääkäri? - Sanoinko? Valehtelin.

Uudet ihmiset tekevät epävarmaksi. - Hän halusi tehdä hyvän vaikutuksen.

Mitä työtä sinä teet? - En tee töitä.

En ole ikinä käynyt töissä. En usko työntekoon.

Nuo ovat väärin. Ne pitää laittaa toisinpäin.

Onko kaikki hyvin?

Okei? - Anteeksi.

Minä laitan sen, kiitos. - Onko kaikki hyvin?

Mihin lääkäriä muka tarvitaan?

Leipää...

On häpeä, ettei Hollanti saa tunnustusta -

hienoista laatujuustoistaan kuten Italia ja Ranska.

Varo. - Olemme juustovaltio.

Viemme enemmän juustoa kuin mikään muu maa paitsi Saksa.

Tuntuu siltä, ettei hollantilaista juustoa arvosteta tarpeeksi.

Syö vähän vihanneksia.

Ei haittaa, kulta.

Kaikkien pitäisi mennä torille maistamaan Johanin juustoa.

Silloin he alkaisivat arvostaa hollantilaista juustoa.

Johan sanoi: 'Unohtakaa stilton, unohtakaa gorgonzola.'

Hollantilainen juusto on ykkönen. Eikö vain? Bjørn?

Eikö juusto ollutkin hyvää? - Erinomaista.

Se oli parasta. Johan sanoi niin itse. Kippis!

Lakkaa komentamasta minun tytärtäni.

Älä komentele minun tytärtäni.

Rauhoitu. Anteeksi.

Kerran vielä. Olit niin hyvä. - Anteeksi.

Yksi, kaksi, kolme, neljä.

He ovat tosi hyviä. - Pojalla ei ole mitään rytmitajua.

Hän pilaa tanssin. - He ovat vain lapsia.

Jos hän haluaa tulla hyväksi, hänen pitää keskittyä.

Okei. Kerran vielä.

En halua tanssia enää. - Hänen täytyy. Se on paritanssi.

Hän ei halua enää tanssia. - Agnes, tanssi kerran vielä.

Viimeisen kerran. Lupaan sen. Olet niin hyvä.

Kerran vielä. Hyvä.

Agnes, tule tänne.

Mikä on ongelmana?

Et voi... Hänhän on vain lapsi.

Mikä hitto sinua vaivaa?

Etkö näe, että poika itkee ja häneen sattuu?

Et voi puhua hänelle tuolla lailla. Mikä sinua vaivaa?

Onko jokin hullusti? Siksikö, että teemme asiat eri tavalla?

Ei ole kyse siitä, että tekisitte eri tavalla.

On kyse siitä, että tekee oikein.

Näytä pojallesi rakkautta, kun hän itkee, äläkä huuda hänelle.

Annan hänen vain tanssia, Patrick. - Se ei ollut tanssimista.

Heitit häntä kupilla!

En halua kuulla sinun puhuvan noin. - Heitit kupin seinään!

Lopettakaa. Voisitteko lopettaa?

Kulta, menen juttelemaan äidin kanssa. Odota tässä.

Herranen aika.

Äiti, onko jokin hullusti? Äiti?

Vie tyttö sisään. En halua, että hän näkee minut tällaisena.

Mennään sisään. - Äiti, oletko surullinen?

Mene! Pois! Anna minun olla!

Tule. Äiti haluaa olla hetken yksin. - Kiitos.

Tule, tule, tule.

Minä voin viedä Agneksen tiistaina huilutunnille.

Agnes, isä vie sinut tiistaina huilutunnille.

Agnes?

Minä vien sinut huilutunnille tiistaina.

Sovitaan niin.

Louise. Louise, pitää lähteä. - Mitä nyt?

Herää. - Mitä kello on?

Agnes, herää! - Rauhoitu.

Nouse ylös, helkkari vie. Lähdetään.

Pitäkää kiirettä.

Vauhtia.

Bjørn.

Bjørn, mitä tapahtuu? - Voi helvetti.

Äiti, ollaanko pian perillä? - Ollaan.

Taisimme jäädä jumiin.

Onko sinulla kenttää? - Ei.

Tuolla on talo. Menen soittamaan apua. Pane ovet lukkoon.

Pidä kiirettä. - Äiti.

Haloo!

Haloo!

Louise.

Louise!

Louise!

Agnes!

Agnes!

Louise!

Agnes!

Hei, Bjørn.

Kiitos soitosta.

Hyvä, että suostuit tapaamaan meidät täällä tiellä.

Kiitos avusta. Tosi ystävällistä.

Tietenkin.

Mene autoon istumaan. - Älkää satuttako meitä.

Älkää satuttako perhettäni.

Haluamme vain kotiin.

Hei. Kaikki okei. Ota rauhallisesti.

Kunhan tottelette meitä, kaikki sujuu hyvin.

Milloin ollaan takaisin talolla? - Enää ei ole pitkä matka.

Ihan kohta ollaan perillä, kulta.

Äiti.

Nukkuuko Abel? - Nukkuu.

Onko Abel yksin kotona? - Muhajid hoitaa häntä.

Hän oli aikaisin jalkeilla, joten...

Onko kaikki hyvin? - On.

Sinulla on kylmät kädet. Tarvitset lämpimän suihkun.

Kiitos.

Äiti, haluan kotiin. - Kohta ollaan perillä.

Ollaanko kohta perillä?

Äiti, en tykkää tästä. - Ei hätää, kulta.

Äiti on tässä. - Minua pelottaa.

Ole hiljaa.

Anteeksi? - Tee, kuten he sanovat.

Olemme kiertäneet tosi kaukaa.

Voisitko olla hiljaa?

Voitteko kertoa, milloin ollaan takaisin talolla?

Kai me olemme menossa teille?

Bjørn, mitä on tekeillä?

Äiti, minua pelottaa. - Ei hätää, kulta. Äiti on tässä.

Mutta minua pelottaa.

Muistatko, mitä äiti on aina sanonut sinulle?

Kun äiti on tässä, mitään pahaa ei tapahdu.

Haluan kotiin omaan sänkyyn. - Minä pidän huolta sinusta.

Kertokaa, mitä on tekeillä. - Turpa kiinni.

Älä puhu perheelleni tuolla tavalla. - Isä!

Ei mitään hätää.

Tule tähän, Agnes.

Tule tähän, Agnes. Tule tähän.

Päästä hänet.

Louise. - Äiti!

Päästä irti hänestä. - Enkä.

Äiti!

Agnes! - Äiti!

Agnes!

Agnes!

Agnes!

Päästäkää minut ulos! Päästäkää ulos! Päästäkää ulos!

Miksi teette näin?

Koska te annatte.

Riisukaa vaatteenne.

Anteeksi.

Suomennos: Arja Sundelin Scandinavian Text Service