Original subtitles

BRYANT LAKE -TEATTERI AVOINNA JOKA ILTA

MARIA BAMFORD ESITTÄÄ: SEKSIÄ JA VIULUJA

Tämä on Roberta. Eikö olekin söpö? Se näyttää hyvältä tänään.

Tosi kiva, että olette täällä.

Haluamme esittää teille -

musiikillisen tulkinnan menneestä seurusteluhistoriastani.

Anteeksi.

LAMAANNUTTAVA TOIVO: MARIA BAMFORDIN TARINA

28 VUOTTA MYÖHEMMIN.

Oletan, että tätä kuvataan parhaillaan. - Kyllä.

Tästä se alkaa. Tästä sen tietää.

OHJAAJA

Selvä.

Mennään puhumaan Marialle.

ALTADENA, KALIFORNIA

Terve. - Hei, Maria. Tervetuloa maailmaani.

Emme tiedä, haluatko edes osallistua dokumentin tekemiseen.

Voimmeko mikittää sinut, kun puhumme siitä?

Tietty. Pidän mikittämisestä. - Selvä.

Haluatko banaanin tai appelsiinin? - Onpa ystävällistä.

Otan banaanin. - Selvä.

Kiitos paljon. Oletpa sinä antelias.

Sanoit minulle:

"En tiedä, haluanko tehdä dokumentin. En tiedä, onnistuuko se."

Niin. - Halusit silti rahaa tältä päivältä.

Niin. - Sinulla on summa mielessä.

Showbisneksessä ei voi tietää, toimiiko homma.

Niin. - Sanoit: "Anna 500."

Viissataa.

En tiedä, kuuluuko dokumenteissa jakaa käteistä.

En tiedä, meneekö homma niin. Voimme unohtaa etiikan.

Mitä?

Se käy minulle. Haluan myös, että teillä on hauskaa.

Jos tämä ei tunnu hyvältä…

Viihdeala on usein kuin deittailua. Kaikilla pitää olla hauskaa.

Niin. - On ihan okei, jos tämä ei ole…

Olemme kaikki vapaita. - Jos tämä ei ole…

Hetkinen.

Okei. - Ei.

Kiitos, että tulitte. Tämä on unelmien täyttymys.

Olen aina halunnut tehdä tätä. Haluaisin tehdä tv-sarjan.

Olen tavannut viihdealan ihmisiä.

He eivät oikein ymmärrä minua. He sanovat:

"Pidämme siitä, mitä teet. Äänet ovat mielenkiintoisia,

mutta kuka sinä olet?

Kerro lauseella tai lyhyemmin, kuka Maria Bamford on."

Mietin asiaa. Mielestäni -

olen -

pikkukylän tyttö,

joka yrittää pärjätä kaupungissa.

Kuka ovella on? Minulla ei ole hajuakaan.

Oikeasti. - Selvä.

Lääkkeeni tulivat! - Hienoa.

Se on varmaan fluoksetiinini. - Eli Prozacia vai?

Juuri niin. 40 milligrammaa Prozacia.

Depakote saa käteni vapisemaan. Se on mielialalääke.

Otan sitä tuhat milligrammaa.

Kaikki tunnistavat fluoksetiinin. - Niinkö?

Esiintyjän vapina voi olla häiritsevää.

"Mikset ota lääkettä, joka tasapainottaisi satoja muita lääkkeitäsi,

jotta minulla olisi mukavampaa?"

Vastaukseni on: "Heikkous on tavaramerkkini."

Niinpä.

En halua hajottaa tätä rahasampoa.

Olen ehkä hullu mutta olen myös miljonääri.

Maria on hyvin ainutlaatuinen.

99 prosenttia koomikoista kertoo kärsivänsä ahdistuksesta -

ja kamppailevansa, koska sille tämä homma rakentuu.

Sitten sitä tajuaa, että se on osa esitystä.

Maria on erilainen. Asiat piinaavat häntä oikeasti.

Ihan kuin sitä puhuisi hummerille,

jonka kuori on poistettu ja joka on yhä elossa.

Se tuntee joka ikisen molekyylin huoneessa.

Hän kertoo, mitä hänelle on tapahtunut, ja se on käsinkosketeltavan aitoa.

Se on virkistävää, koska sitä ei ole nähnyt, kuullut tai tuntenut aiemmin.

Mitä minä oikein katson? Mitä minä kuuntelen?

Maria Bamford on täällä,

tällä planeetalla, mutta hänen planeettansa eroaa muista.

Ympäristö vaikuttaa moniin koomikoihin niin paljon,

että se muovaa meitä eniten.

Maria on aina ammentanut nuoruudestaan.

Hän ajattelee: "En unohda näitä juttuja.

Jonain päivänä olen lavalla -

ja keksin, miten puhua tästä itselleni edullisesti."

Olen kotoisin Minnesotan Duluthista. Duluth on edustettuna!

Ennen ensimmäisiä poika-tyttö-juhlia kahdeksannella luokalla äiti sanoi:

"Maria, muistatko, mistä puhuimme?

Tippuri, kuppa, herpes yksi ja kaksi, varo huuliherpestä.

Raiskaukset ovat yleisempiä kuin luullaan. Näytät tosi kauniilta.

Sinut siitettiin leirintäalueella. En sano, etteikö sinua olisi suunniteltu.

Bamfordit tulevat raskaaksi helposti. Jennyn äiti tuli hakemaan. Hauskaa iltaa!"

LAPSUUS

Jälkikäteen ajateltuna paikka, jossa vartuin, oli idyllinen.

Se on makean veden Monaco. Pieni San Francisco.

Täällä minä asuin lapsena.

Muutimme tänne Floridasta. Isä sai töitä ihotautilääkärinä.

Valtava kartano. Se on valtaisa.

Vanhemmat asuivat tuolla, sisko tuolla. Tuossa on olohuone ja keittiö.

Duluthissa arvostetaan taidekasvatusta. Olin lahjakkaiden ohjelmassa.

Aloin soittaa viulua kolmevuotiaana. Äiti laittoi minut Suzuki-viulukouluun.

VIULUOPPILAIDEN KONSERTTI

Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta Suzuki-metodi on -

kidutusmenetelmä sekä vanhemmille että lapsille.

Yllätyksekseni äiti sanoi: "Et voi lopettaa ennen kuin olet 12."

Hän oli mahtava viulisti.

Hän olisi voinut olla ammattilainen halutessaan.

MARIAN SISKO

Hän ei halunnut sitä.

Kun olin noin 9–10-vuotias, tunsin, että minussa oli jotain vikaa.

Sen näkee lapsena tekemistäni kuvista.

Kuvissani oli teksti: "Olen allapäin." Sitten siinä olin minä pää alhaalla.

Olin lapsena vähän synkkä.

Luin lehdestä, että monet lapset Yhdysvalloissa kärsivät masennuksesta.

Yhä nuoremmat lapset näkevät pillimukin puoliksi tyhjänä.

En ajatellut olevani masentunut vaan toivon lamaannuttama.

Lapsuuteni oli aineellisesti idyllinen.

Asuimme kaupungin hienolla alueella. Julkiset koulut olivat hyviä.

Äiti työskenteli osa-aikaisesti myyjänä hienossa naistenvaateliikkeessä.

Hän oli episkopaalikirkon diakoni.

Tiedän nyt, että äiti käytti myös mielialalääkkeitä.

Hän oli hyvin ahdistunut ihminen, ja hänen mielialansa vaihteli.

Äiti oli aina vakava.

Hän noudatti sääntöjä.

Hän oli pakkomielteinen siisteyden suhteen.

Hän laihdutti jatkuvasti.

Hän oli aina Painonvartijoissa tai sen sellaisessa.

Hän ei syönyt usein päivällistä kanssamme.

Hänen nuoruudessaan oli hyvin tärkeää,

että sitä on laiha ja kaunis.

Hiljattain äiti sanoi minulle:

"Kun et käytä meikkiä, näytät mielisairaalta."

Kun menen kotiin, laitan paksusti vihreää luomiväriä -

ja huulipunaa huulieni ympärille.

"Näytänkö nyt kauniilta, äiti?"

Hän oli voimakas ihminen.

Hänen sanoillaan oli väliä minulle ja Marialle, pidimme niistä tai emme.

Minä inhotin häntä.

En ollut viehättävä vaan sotkuinen. Minulle kehittyi hiljalleen syömishäiriö.

Aloin noudattaa outoja dieettejä -

ja hölkätä trampoliinilla öisin painot jaloissani,

koska en halunnut lihoa.

Yksi tapa, jolla käsittelin stressiä lapsena,

oli itsemurha-ajatukset.

Mietin tapoja, joilla voisin kuolla, ja toivoin sitä.

Minulla oli tapana puhua itsemurhasta.

ESITELMÄIDEOITA

MARIA BRAMFORDIN KUOLINILMOITUS

MARIA BAMFORD KUOLI 31.5.1982 KELLO 15.30 CHESTER PARKIN KOULUSSA.

HÄN HAISTELI LIIKAA KOULUN KEITTIÖN TUOKSUJA.

Hänellä oli vaikeaa. Hän teeskenteli tehneensä itsemurhan kodin eteisessä.

Tulimme kotiin ja avasimme oven.

Hän makasi eteisessä, ja hänen päällään oli ketsuppia.

MARIAN ISÄ

Muistan ajatelleeni, että se oli avunpyyntö.

Mitä me teimme? Emme tajunneet sitä.

Olin aika synkkä lapsi. Lavastin ajoittain kuolemani huvin vuoksi.

"Äiti, otin kokonaisen pullon pillereitä." "Voi luoja. Mitä otit?"

"Närästyslääkettä."

"Ne ovat isäsi."

"Mitä, äiti? En kuule sinua. Kalsium virtaa suonissani."

Äitini pelkäsi sitä koko ajan.

Hän sanoi: "Joskus en löytänyt sinua kotoa.

Ajattelin, että meidän pitäisi ruopata järvi."

Hän oli niin herkkä ja haavoittuva, että maailma söisi hänet elävältä.

Minusta tuntui,

että oli minun tehtäväni karaista häntä, koska muut eivät tehneet sitä.

Kerran Maria halusi leikkiä minun ja ystävieni kanssa.

Käskimme häntä häipymään.

Päätimme sitoa hänet sängyn alle sukilla.

Sanoimme: "Sinun pitää jäädä siihen." Maria vastasi: "Selvä."

Hän oli siellä jonkin aikaa.

Näin jälkikäteen se tuntuu kamalalta. Se oli kauhea kokemus hänelle.

Voisinpa perua sen kaiken. Niin.

Olin tosi herkkä lapsi.

Minut lähetettiin terapiaan heti, kun ongelmat alkoivat.

Nukuin päiväunia,

koska en saanut unta öisin.

Menin terapiaan ja nukuin siellä.

En saa nukuttua, koska siskoni teki minulle nännäreitä.

Elettiin 70-lukua. Se ei ollut henkilökohtaista.

Jostain syystä keksin, että ehkä minäkin tekisin niitä.

En halunnut sitä, vaikka niin oli tehty minulle.

"En halua sitä. Yritän pysyä hereillä,

jotta en tekisi niin. Istun käsieni päällä.

Entä, jos kaikesta huolimatta nipistelen nännejä ja rikon rintoja?

Entä, jos menetän hallinnan, pilkon sinut ja äidin palasiksi,

harrastan seksiä palojen kanssa, laitan ne salaattiin -

ja vaikkapa syöttäisin salaatin Jeesus-vauvalle?

Ei hätää. Tällaisia pakko-oireinen ajattelee.

Hoidan asian, kun olen 35."

Aloin pelätä, että ehkä olin hyväksikäyttäjä,

raiskaaja tai sarjamurhaaja.

Pelkäsin todella, että tekisin jotain, mitä en halunnut tehdä.

Puristin käsiäni nyrkkiin ja yritin saada ajatuksen pois päästäni.

Mitä tapahtuu, kun yrittää päästä ajatuksesta eroon?

Se palaa heti.

Siinä vaiheessa aloin eristäytyä enemmän ystävistäni.

Yritin kertoa äidilleni ensimmäisenä.

Sanoin: "Minulla on outoja ajatuksia. En saa unta. Minua pelottaa."

Hän sanoi: "Kulta, ei haittaa, jos olet homo."

Ajattelin…

Haet siis Maria Bamfordin äidin rooliin.

Olet Marilyn Bamford.

Kyllä olen. - Selvä.

Kun olet valmis.

MARIAN ÄITI

"Kuulehan, kultaseni. Ei haittaa, jos olet homo."

"En ole homo." - "Tiedän, mutta se ei haittaisi."

Selvä.

Lue nämä repliikit.

"On hienoa, kun kaksi naista on yhdessä. Ei siinä ole mitään hävettävää."

Kokeile sinä uudestaan.

"On hienoa, kun kaksi naista on yhdessä.

Ei siinä ole mitään hävettävää."

Äitisi energia taisi olla sellaista, että pyrit vastakkaiseen energiaan.

Juuri niin.

Isäni luonne oli taas tällainen: "En minä tarvitse mitään.

Ei tarvitse mennä ruokaostoksille. Meillä on vielä raejuustoa.

Laitetaan vähän sitä ja vaahterasiirappia paahtoleivän päälle.

En ole maistanut sitä, mutta se voisi olla kiva sekoitus suolaista ja makeaa.

Äiti haluaa mennä ulos."

Eli…

Kävi ilmi, että yhdellä prosentilla ihmisistä on yöllisiä kauhukohtauksia.

En usko, että minulla oli niitä lapsena, mutta niitä on ollut 15 vuotta.

Keskellä yötä ilman mitään varoitusta -

nousen pystyyn kiljuen.

Se tuntuu kuulemma samalta kuin hyökkäys toisessa maailmansodassa.

Sitten hyppään ylös ja juoksen päin seinää.

Minulla on arpi nenässäni.

Ajattelin, että minut pitäisi sitoa. Minulla on turvavyö sängyssä.

Tämä on erikoista.

Euroopassa ei ole erikoissänkyä, patjaa ja muita juttuja.

Tämän saa siihen helposti.

Toinen maailmansota alkoi Euroopassa. - Totta.

Tämä menee sänkyyn ja tämä lantion ympärille.

Löit sänkykumppaniasi muutaman kerran.

Marilynilla oli kerran musta silmä.

Se oli hankalaa, koska hän auttoi naisten turvakodissa.

Sitä oli hankala selittää. Kukaan ei tietenkään uskonut häntä.

Uskokaa naisia. - Heitä pitää uskoa.

Oloani helpotti se, että pidin esiintymisestä.

Se tuntui tosi hyvältä. Loin yhteyden ihmisiin turvallisesti.

Yritin auttaa naapurustoani. Aloin mentoroida lapsia kertomatta heille.

"Maria Bamford, olet outo."

"Sinäpäs olet."

"Äitini tappaa sinut."

"Minun äitini tappaa sinut."

"Kerron äidille, että kiroilit."

"Kerroin jo äidille, mitä sanoit minulle."

Milloin kuulit ensimmäistä kertaa, mikä koomikko on?

Meillä oli Steve Martinin ja Eddie Murphyn levyt.

Levyllä Eddie Murphy kertoi laittaneensa kölninvettä penikseensä.

"Muru, laitoitko munasi lavuaariin?"

Mia kertoi, että laitoit munasi lavuaariin.

Katsoimme uskollisesti Saturday Night Liveä.

Kaikki muu unohtui, ja valvoimme myöhään.

Me kaikki pidimme siitä.

Hitto vie, olen Gumby! Minulle ei puhuta noin.

Luovuuden kannalta nautin teatterista.

Se johtuu varmaan oksitosiinista, jota lavalla saa.

Pidin myös siitä, kun minulle naurettiin.

Äiti piti arvovallasta ja kuuluisuudesta.

No niin, Maria.

Siksi showbisneksen arvovaltaisuus vetää minua puoleensa.

Se oli jotain kiiltävää, jonka voisin viedä kotiin äidille.

Tässä on valokuvia.

Äiti meni sekaisin siskoni käytöksestä yläkoulussa.

Siskoni alkoi polttaa vähän pilveä.

Äiti pimahti.

Siskoni sai kuitenkin hyviä arvosanoja ja meni yliopistoon ja lääkikseen.

Meidän välillämme oli ahdistusta monella tapaa, kun vartuimme.

Halusimme olla vanhempiemme rakastamia. Se kuulostaa oudolta.

Sen pitäisi loppua 18-vuotiaana, mutta ei meidän kohdallamme.

Sisareni on menestynyt lääkäri.

Hän kertoo aina erilaisista… Hän on patologi.

Esittelen hänet näin: "Tässä on siskoni Sarah.

Hän pilkkoo kuolleita palasiksi. Niinpä."

Pääsin Minnesotan yliopistoon. Mielialani aiheuttivat ongelmia.

Erosin kouluaikaisesta poikaystävästäni,

mikä horjutti minua. Ajattelin, että olin todella huono ihminen.

Syömishäiriöni paheni.

THE WORKS, MARIAN SKETSIRYHMÄ

Olin tehnyt sketsejä ja improvisaatiota. Olin innoissani stand-up-komediasta,

koska saisin sanoa mitä vain haluaisin.

Vuosien ahminnan, oksentamisen ja painopakkomielteen jälkeen -

olisin voinut kehittää talousjärjestelmän USA:lle ja Kanadalle,

vähentää alijäämää 250 miljoonalla dollarilla -

ja tehdä poliittisia toimia naisten ja vähemmistöjen hyväksi.

Olen kuitenkin laiha, ja se on tärkeintä juuri nyt.

Toisena vuonna soitin itsemurhapuhelimeen. He kysyivät, mistä on kyse.

Sanoin: "En voi lopettaa syömistä ja juoksen myös 13 kilometriä."

He sanoivat: "Mitä jos kokeilisit tätä?"

Aloitin ensimmäisen 12 askeleen ohjelmani Anonyymit ylensyöjät.

Se muutti elämäni. Sen avulla pääsin eroon bulimiasta.

Olen ollut 30 vuotta -

osa ruokaan liittyvää 12 askeleen Anonyymit ylensyöjät -ohjelmaa.

Onko valkoisella naisella bulimia? Miten…

Anteeksi.

Oma tarinani lakkasi kiinnostamasta.

Kun olin syömishäiriöhoidossa,

terapeutti ehdotti, että kutsuisimme äitini istuntoon.

Äiti ajoi neljä tuntia Minneapolisiin.

Terapeutti kysyi häneltä istunnon alkuvaiheessa:

"Marilyn, kumpi on suosikkisi?"

Se on kamala kysymys.

Äiti vastasi: "Sarah."

Mikä terapeutti kysyy sellaista?

Elämämme olivat tosi erilaisia.

Olin hyvin vastuullinen lääkiksen takia.

Hän oli keskellä riskialtista, haavoittuvaista seikkailua,

kun hän ryhtyi koomikoksi.

Äiti oli helpottunut, että ylipäänsä tein jotakin.

Asuin hippikommuunissa ja soitin viulua kadulla.

Olin aika synkkä ja tylsä tyyppi.

Ekstroverttiyteen lavalla kului paljon energiaa.

Tapasimme 1990-luvun alussa Minneapolisin open mic -illoissa.

Oli mielenkiintoista katsoa,

miten hän yritti päästä ujoutensa yli -

yleisön tähden.

Kävin äskettäin terapeutin vastaanotolla.

Joskus hän sanoo minulle: "Maria.

Mietin joskus istuntojemme aikana,

esiinnytkö sinä minulle."

On totta, että haluan viihdyttää häntä.

Kun aloitin koomikkona, ajoin pääni kaljuksi.

Urani alussa olin nätti nuori nainen.

Miehet tulivat luokseni ja sanoivat:

"Olet oikeilla jäljillä. Tekisin asioita ihan eri tavalla."

Sen ansiosta ihmiset jättivät minut rauhaan.

Hei, olen Marian äiti.

Tässä vaiheessa te varmaan mietitte:

"Mikä ihme tuota perhettä vaivaa?"

Vanhempani saivat tietää, että imitoin heitä esityksissäni.

He eivät olleet huolissaan siitä,

koska kukaan ei nähnyt esityksiäni eikä niitä näytetty tv:ssä.

Olin kalju,

käytin kukkamekkoja ja nautin elämästä.

Tiedäthän? Sillä tavalla, että unohdin maksaa vuokran vuoden verran.

Muistan, kun hän kertoi kiertueesta,

jossa he pukeutuivat Star Trekin hahmoiksi,

kulkivat ostareilla ja yrittivät pysyä roolissa,

kun ihmiset kävelivät ohi ja sanoivat töykeitä asioita.

"Meikki peittää kasvojesi rakenteen."

"Tarkoitatko geneettistä rakennettani? Olen hyvin erilainen kuin sinä."

Sain hommasta hyvän palkkion.

Minulla oli varaa muuttaa Los Angelesiin.

Ajattelin, että se oli merkki.

ALKU-URA

En muista, milloin tapasimme.

Culver Cityssä oli kahvila nimeltä Petterson's.

Tapasin siellä monia ihmisiä, kuten Marian ja Zach Galifianakisin.

Koomikot yrittivät saada äänensä kuuluviin open mic -illoissa.

Marian esitykset olivat ennemminkin performanssitaidetta.

Hänellä oli viulu.

Hänestä tuli loistava koomikko. Alussa hän teki jotain muuta.

Soittiko hän viulua?

Unohdin sen.

Los Angelesissa oli jo kaksi naiskoomikkoa,

jotka käyttivät viulua esityksissään.

Se oli helpotus. Ajattelin, että pääsisin vihdoin siitä painolastista.

En ymmärtänyt, mitä hän teki.

Näin hänet ensimmäistä kertaa huonossa paikassa -

mutten päässyt yli yleisön hämmennyksestä.

Häntä ei haitannut viedä äärirajoille -

materiaaliaan tai sitä, miten hän sai yleisön koukkuun.

Käytän esityksissä paljon eri ääniä ja juttuja.

Se hämmentää joskus alan tyyppejä.

Olen ujo, joten piiloudun hahmojen taakse.

Niin se vain on.

Hän oli hauska, koska hän vaikutti oudolta koomikolta.

Hän oli ikään kuin vähän hullu hyvällä tavalla.

Kun menen kauppaan ja yritän saada apua,

sanon: "Anteeksi, voisitko…

Anteeksi. Huhuu. Saisinko… Huhuu."

Vaihtoehtoisesti voisin sanoa: "Hei, mikä nimesi on? Ai Cindy?

Cindy, haluan puhua pomosi kanssa. Kiitos, kulta."

Siihen aikaan oli paljon sääntöjä.

Minulle sanottiin, että minun pitäisi miellyttää yleisön miehiä.

Heidän piti nauraa.

Yleisön naiset olivat treffeillä ja nauroivat vain, jos miehet nauroivat.

Samana iltana ei ollut kahta naista. Se olisi liian samanlaista.

He eivät ajatelleet, että valkoiset miehet voisivat olla samanlaisia.

Naiset olivat eri juttu.

Kun muutin Los Angelesiin, halusin olla rikas -

ja kuuluisa -

ja rikas.

Sitten kuulin toimistotöistä.

Kun muutin Losiin, hän oli ollut täällä ehkä kolme tai neljä vuotta.

Hän teki keikkatöitä toimistoissa.

Hän sanoi minulle, että voin tehdä keikkatöitä. En halunnut tehdä niitä.

Olin töissä leipomossa.

Yritin olla barista mutten ollut tarpeeksi hyvä.

Minulla oli viiden tonnin terveydenhuoltovelat,

koska sain antibioottia seksitaudin hoitoon -

ja sain siitä allergisen reaktion.

Perintätoimistot soittelivat, enkä voinut maksaa vuokraa.

Minut ryöstettiin. Kaikki tapahtui lyhyessä ajassa.

Olin ihan…

Olen ollut yli 20 vuotta velallisten 12 askeleen ohjelmassa,

koska en ollut enkä ole vieläkään varma, miten saada ja pitää työpaikka.

Tänäänkin piti tarkistaa,

että minun piti tulla tänne tähän aikaan ja jäädä,

vaikka äippä olisi valmis lähtemään.

Hän alkoi saada keikkoja, mutta hänellä oli yhä päivätyö.

Herran tähden!

Mistä sait tämän? - Se on Stradivarius.

Mitä ihmettä! Rakastan sinua!

Olin The Tonight Show'ssa -

ja tein seuraavana päivänä hommia NBC:n uutisille samassa rakennuksessa.

Kerron vähän itsestäni. Äitini sanoi aina:

"Jos poika ei pidä sinusta,

kauneutesi pelottaa häntä,

koska olen maailman kaunein tyttö.

Jos lopettaisit minun esittämiseni, ehkä muutkin huomaisivat sen."

Sain esiintymisestä vain 400 dollaria.

Se oli hienoa, mutten voinut erota työstäni.

Ketkä olivat hänen esikuviaan?

MARIAN MANAGERI

Häntä edeltäviä koomikoita olivat Ellen DeGeneres ja Carol Leifer -

sekä Joan Rivers tai Phyllis Diller.

Muistuttivatko he Maria Bamfordia? Eivät. Hänen tyylinsä on ainutlaatuinen.

ANNA ÄÄNEN KUULUA KOOMIKKO LUO HAHMOJA

Muistan, kun kuulin häntä ensimmäisen kerran.

Äänien takia luulin, että henkilöitä oli useampia.

Juice Box -hahmo on varmaankin lempiääneni,

koska se eroaa niin paljon muista -

ja tiedän äänen perusteella, miltä hän näyttää.

Televisiossa on myös dokumentteja,

joissa joku Juice Box -niminen nainen kehuu seksiteollisuutta.

"Minua ei hyväksikäytetty lapsena.

En käytä huumeita. Pidän seksistä. Olen seksuaalinen tyyppi.

Työskentely sääntelemättömällä alalla -

ilman laillisia keinoja toistuvan uhriksi joutumisen varalle,

on aika seksikästä."

Hän on tehnyt ääniä 20–30 vuotta.

Hän ei esitä geneeristä valkoista naista, joka myy hajuvesiä ostarilla.

Niin. - Se on tietty henkilö.

Andy, valot! - Hengityksesi on raikas.

Close-Upin ansiosta. - Hammastahnanko?

Mistä luulet nimen tulleen?

Jos puhutaan hammastahnasta,

etkö haluakin ostaa tuotteen nyt, kun kuiskaan siitä matalalla äänellä?

Se viittaa seksiin.

Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana -

joku sanoi hänelle jokaisen esityksen jälkeen:

"Mikset käytä tuota ääntä aina?"

Aluksi hän vastasi: "En minä puhu noin oikeasti.

Miksi eläisin valheessa?"

Ääneni on tällainen. Koko elämäni olen kuullut,

että olen tyhmä ääneni takia.

Saanko minä sanoa niin? En tiedä.

En halua vaikuttaa kyvyttömältä, vaikka olen sitä joskus.

1990-luvulla monet tiskijukat kysyivät,

hyväksikäytettiinkö minua ääneni ikäisenä.

Alkaako paraneminen tästä?

Hän yritti aina selvittää,

keitä hän voisi imitoida ja suuttuisivatko he siitä.

Isäni on vain sarja äänitehosteita.

"Onko kaikki hyvin, isä?"

Marilyn teki ison numeron siitä…

Kun imitoin isää ensimmäisen kerran, hän itki.

Hän oli poissa tolaltaan.

Minä vähän… - Ensimmäisellä kerrallako?

Niin. Hän oli poissa tolaltaan.

Oliko hän tosissaan? Pitikö hän siitä myöhemmin?

En tiedä.

Tai koskaan? - En usko.

Viimeinen asia, jonka isä sanoi esityksen jälkeen, oli:

"Istuin erään miehen vieressä ja kysyin, mitä hän piti esityksestäsi.

Hän sanoi: 'Ei ole minun juttuni.'

Meillä oli hieno keskustelu."

Olen nähnyt pelottavia asioita,

mutta mikään ei ole lamaannuttavampaa ja jännittävämpää -

kuin äitini puhelinvastaajaani jättämä epälooginen viesti.

"Hei. Äiti tässä. Isä löi Phil-setää selkään.

Billillä oli valtava kysta, joka poksahti.

Kaikkialle lensi juustomaista mössöä,

ja lähetän sinulle artikkelin Lucille Ballista."

Pilkkasitko äitiäsi? Miten se alkoi? - Varmaankin negatiivisista ajatuksista.

Jotta hän muuttuisi. - Niin.

Hän teki minusta hahmon, ja siitä oli olemassa video.

Maria, oletko huomannut, että jokaisessa vitsissäsi olet uhri?

Silti -

jokaisessa vitsissäsi -

imitoit jotakuta toista tai perheemme jäsentä.

Kuka on nyt uhri, kaveri?

Kuka?

Näytin esityksen Duluthissa, ja ystäväni nauroivat.

He kierivät lattialla.

Istuin siinä ja mietin,

että esityksessä oli ilmeisesti jotain totuusperää.

Menin Losiin ja hengailimme porukalla.

Hän esitteli minut siskonaan, ja he sanoivat: "Ai, olet se sisko."

Ihmiset eivät pitäneet minusta. Mietin: "En ole sentään niin kamala."

Alkuperäinen suunnitelma oli saada lisää näyttelijäntöitä.

Hän oli jo tehnyt Kaikki pelissä -elokuvan John Travoltan ja Lisa Kudrow'n kanssa.

Huomenta. - Mitä kuuluu, Wendy?

Hyvää. - Entä flunssa?

Minulla on vain allergiaa. - Ethän ole allerginen minulle?

En.

En usko.

Saatatte tunnistaa hänet. Katsoin maailman surkeimman elokuvan.

Maria oli ainoa hauska asia siinä. Elokuva on Kaikki pelissä. Näittekö?

Katsoin sen lentokoneessa. En voinut uskoa sitä.

Hän on mahtava siinä. Hän erottuu joukosta.

Nyt tajuan, miksi tunnistin sinut.

Onneksi olkoon. - Hän oli tarjoilija.

Kiitos. Ihanaa.

Olen pahoillani elokuvasta. - Ei se mitään. Erotuit joukosta.

Mitä väliä muulla on? - Niinpä.

Mitä tulee esiintyjien alku-uraan,

kannattaa yrittää laajentaa sitä, mitä he jo tekevät.

Marian kohdalla teimme niin Comedians of Comedylla.

Hyvät seattlelaiset, Patton Oswalt.

Kehitimme Netflixin suoratoistotoimintaa.

Meistä oli tullut iso tekijä Yhdysvalloissa -

riippumattomien elokuvien ja dokumenttien saralla -

sekä yhä enemmän stand-upin parissa.

Komediadokumentit sopivat meille täydellisesti.

En ole tämän arvoinen. Voi paska. Kiitos paljon.

Tämä on Comedians of Comedy -kiertueen ensimmäinen ilta.

Kiitos, että tulitte ja täytitte salin.

Comedians of Comedy syntyi, kun olin Atlantassa.

Esiinnyin klubilla ja perinteisissä radion aamulähetyksissä.

Kaverini kertoi yliopistoradiosta, joka halusi haastatella minua.

Menin ohjelmaan. Se oli pitkä ja aito keskustelu.

Se toi paikalle yleisöä.

Yhtäkkiä keikoilla oli minun ikäisiäni tyyppejä,

jotka olivat samalla aaltopituudella.

Totta helvetissä!

Esiintyjät olivat tyyppejä,

jotka esiintyivät ja tekivät kiertueita flanellipaidoissa -

ja ilmestyivät lavalle samassa asussa kuin edellisiltana.

En hyväksy sitä.

Hyvänen aika, täällä on jo kamera! Showbisnes on mahtavaa.

Comedians of Comedy oli käännekohta, koska se yhdisti joukon ihmisiä,

joiden komedia on kokeellista ja jotka ovat omalaatuisia.

Mitä kuuluu? Miten postihuoneessa menee?

Järjestelen vielä ajatuksiani siitä.

Brian tunnettiin näyttelijänä muttei stand-up-koomikkona.

Oletko Ammu vaan -ohjelmasta?

Olen. - Voi luoja!

Patton oli jo tunnettu ainakin koomikoiden keskuudessa.

Kukaan ei tuntenut Zachia ja Mariaa.

Tämä on vanha klassikko. Laulakaa mukana, jos osaatte.

Piippolan vaarilla oli lentolisko

Hiiala hiiala hei

Siellä

Formaatit eivät olleet tiukkoja,

joten yleisökin oli valmiimpi -

hyväksymään epätyypillisempää huumoria.

Tämä hahmo puhuu liikaa Karvinen-elokuvasta.

"Näittekö Karvinen-elokuvan?

Sillä on aurinkolasit päässä.

Se syö lasagnea, ja Osku tekee vanhoja metkujaan."

Maria teki kiinnostavia juttuja.

Oli hiljaisia hetkiä, kunnes Marian yleisö repesi nauruun.

Mitä sanotaan, kun aloittaa uuden työn?

"Teemme asiat täällä vähän eri tavalla.

Tämä on vähän hullu paikka.

Pidä hatusta kiinni, sillä meno on aika villiä."

Eihän se kuitenkaan ole.

Olen ollut sellaisessa paikassa ja perehdyttänyt ihmisiä.

"Perehdytän sinut. Faksi on aika hankala.

Pitää painaa yhdeksän, jos haluaa lähettää jotain.

Muut yrittävät käyttää faksia,

ja jos se ei toimi, sanon: 'Painoitko ysiä?'

Saamme kerran viikossa bageleita,

mutta kerran kuussa Rajiv tuo minimuffineja.

Se tapahtuu maanantaisin. Kutsumme sitä minimuffinimaanantaiksi.

Täällä on tylsää.

Haluat tappaa itsesi. Odota perjantaihin.

Joka toinen perjantai pukeudumme rennosti. Ei hattuja, ei t-paitoja eikä tennareita!"

Muistan, että pelkäsin heitä kaikkia.

Yleensä heidät kuvattiin kolmistaan -

ja minut yksin, koska olin niin ujo.

En halunnut hengailla heidän kanssaan, kun emme olleet lavalla.

Se ahdisti minua liikaa.

Minulle soitettiin: "Meillä on naiskoomikko.

Haluamme, että hän tuntee olonsa mukavaksi,

joten tarvitsemme tiimiin naiskuvaajan."

Tavallaan oli noloa, että laitoimme naiset yhteen.

Tyyliin: "Voi naisia."

OHJAAJA

"Pistetään naiskuvaaja naiskoomikon seuraan."

Yritin vain saada hänet avautumaan.

Emme ystävystyneet heti muttemme myöskään olleet etäisiä.

Maria esiintyi ja halusi palata hotellihuoneeseensa.

Tiedostitko, että hän kävi läpi jotain?

Olin hyvin tietoinen siitä, koska kävin itse läpi samoja asioita.

Maria, lattialla on pilleri. - Se on Prozacini!

Meinasin ottaa sen esiin. Minulla on taskut täynnä niitä.

Uskoisin,

että siinä vaiheessa hän taisi kokeilla mielenterveytensä rajoja,

tyyliin onko koomikon turvallista puhua niistä asioista rehellisesti.

Minulla on terapeutti. Kutsun häntä tee-rapeutiksi.

En ota sitä vakavasti.

Olen melko ahdistunut, joten hän sanoi,

että minun on tärkeää laulaa ahdistuksen aiheistani,

jotta voin heikentää niitä.

Heikentää.

Niinpä keksin uuden laulun.

Sen melodia on sama kuin Whitney Houstonin Bodyguard-leffan laulussa.

Selvä.

Jos pidän jääpalamuotit puhtaina

Ei Jumala voi mua tappaa

Jos puristan nyrkkejäni epäsäännöllisesti

Ei sisäinen pimeys ota käsiäni valtaan Ja pakota mua tekemään jotain

Seksuaalisesti sopimatonta Tai väkivaltaista

Laulu on uusi. Työstän sitä vielä.

Sillä kiertueella näin puskaradion voiman.

Esiinnyimme klubilla Pohjois-Carolinassa ja seuraavana iltana Etelä-Carolinassa.

Siellä oli enemmän ihmisiä, koska ystävät kertoivat toisilleen:

"Näimme ihan tosi hullun show'n."

Sana alkoi levitä erityisesti Maria Bamfordista.

"Yksi tyttö esiintyi alussa.

Hän jäi mieleeni. Hänen esityksensä oli outo."

Kun elokuvan julkaisu läheni, teimme perinteisen lehdistökiertueen -

ja ensi-illan Hollywoodin Egyptian Theatressa.

Maria ei tullut paikalle.

En tiennyt, että hän katoaisi jäljettömiin.

Kukaan ei saanut häntä kiinni. Hän oli todellakin tauolla.

Olin niin ahdistunut pakko-oireista, etten hengaillut kenenkään kanssa.

Minun piti mennä, etten tappaisi kaikkia.

Pelkäsin satuttavani ihmisiä enkä poistunut kotoa.

Pidin käsiä kainaloissa.

Se oli -

melko pelottavaa.

DIAGNOOSI

Kun internet yleistyi, googlasin asian.

Googlasin "ei-toivotut ajatukset" ja löysin pakko-oireisuuden.

PAKKO-OIREHÄIRIÖTERAPIAA LÄHELLÄNI

TERAPIAKESKUS

Kävin ammattilaisella Kalifornian Glendalessa.

Lääkäri Rodney Boone on yhä siellä.

ELÄKKEELLÄ

Potilaillamme on kaikenlaisia ongelmia. Erikoistumme pakko-oireisiin häiriöihin,

ahdistukseen ja toistuviin tai mieltä askarruttaviin asioihin.

Onko tämä päiväkirjasi?

Oletko kirjoittanut siihen ajatuksiasi? - Olen.

"Minä, Maria Bamford, olen kamala sarjamurhaaja,

hyväksikäyttäjä, raiskaaja ja kansanmurhaaja kuten Blossom…"

99 prosentilla ihmisistä on satunnaisia väkivaltaisia,

seksuaalisia tai ei-toivottuja ajatuksia,

jotka he sivuuttavat valeuutisina ja outoina juttuina ja jatkavat päiväänsä.

Pienestä kipinästä voi tulla suuri liekki.

Pakko-oireisessa häiriössä sitä uskoo, että ajatuksilla on merkitystä.

Pelkäätkö harrastavasi seksiä Blossomin kanssa -

tai paskovasi Torinon käärinliinalle?

En.

Hän käytti Boonen kanssa altistamismenetelmää.

Piti kirjoittaa pahin pelkonsa,

nauhoittaa, kun sanoo sen ääneen, ja kuunnella sitä toistuvasti,

kunnes siihen tottuu ja se menettää voimansa.

Oletko ajatellut runkkaavasi maatilan perhettä ja heidän eläimiään -

ja hierovasi spermaa päällesi ennen kuin -

tapat heidät?

Olen.

Ei tuo ollut niin kamalaa.

Sait viime vuonna paljon faneja verkossa -

YouTube-komediasarjallasi Maria Bamford Show'lla.

Suosittelen katsomaan sarjan. Se on hauska.

Sarjassa olet saanut hermoromahduksen.

Tämä on Maria Bamford Show!

Jos olet uusi katsoja, sain hermoromahduksen.

Muutin vanhempieni luo, ja he rajoittavat vapauttani.

Tämä on Maria Bamford Show. Hei!

Halusin aina olla komediasarjassa, joten loin oman sarjani.

Se perustui asioihin, jotka voisivat tapahtua:

menisin täysin sekaisin ja joutuisin muuttamaan vanhempieni luo.

Laitan valon päälle, kulta. Tämä auttaa kaamosmasennukseen.

Se on aika kirkas. Hyvä juttu.

Istu siinä ja rentoudu.

Anna valon osua sinuun, ja juttelen kanssasi.

Kiitos, äiti.

Sarja käsitteli pakko-oireisuutta ja pakkomielteisiä ajatuksia.

Se käsitteli synkkiä asioita.

Se oli vuosia ennen hänen muita ongelmiaan,

joten se oli enteilevää.

Hei, Pete.

Kuulin, että sait sairaalassa hermoromahduksen.

Ranneke on yhä kädessäsi.

Kuinka suuri osa perustuu todellisuuteen? - En ole ollut maaninen.

En ole myöskään ollut psykoosissa, mutta moni perheessäni on.

Sen takia pelkään aidosti hulluutta.

Äidillä on ollut maanisia jaksoja.

Hän soitti paaville.

Mania on mahtavaa, koska se mahdollistaa… - Soittiko hän paaville?

Kyllä! Hän ei saanut yhteyttä mutta puhui monsignorin kanssa.

Hän soitti Vatikaaniin päästäkseen paavin puheille.

Kaikki on mahdollista maanisena.

Sitä ajattelee: "Pitääpä pirauttaa hänelle."

Yhtenä päivänä vanhempani soittivat maantieltä -

matkalla kotiin Minneapolisista.

Äiti yritti ajaa auton tieltä. Isä ajoi. He laittoivat kaiuttimen päälle.

Käskin mennä ensiapuun. Tilanne oli vaarallinen.

Marilyn soitti minulle kerran,

ja hänellä oli selvästi maaninen jakso meneillään.

Hän puhui taukoamatta,

eikä se ollut tavallinen keskustelu.

Hän joutui sairaalaan -

ja lähti sieltä lopulta viikon päästä -

vastoin lääkärin ohjeita.

Isä oli hänen tukenaan ja haki hänet lentokentältä.

Toivoin, että kaikki menisi hyvin, ja niin kävi.

He menivät mökille. Äiti otti lääkkeitä ajan kanssa.

Hän kävi seurantakäynneillä muttei halunnut olla enää sairaalassa.

Tiesin aina olevani masentunut -

ja että suvussa oli kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Jossain vaiheessa aloin puhua nopeasti -

mutta olin myös hyvin masentunut aktiivisella tavalla.

Tunne oli uusi, ja suunnittelin itsemurhaa.

Sanoin ystävälleni,

että jos alan puhua liian nopeasti ja haluan ottaa yhteyttä paaviin -

tai muuhun eettiseen auktoriteettiin,

minut pitää vielä koirahoitolaan, koska tarvitsen hoitoa viikonlopun ajan."

Mielisairaus on yleistä perheessäni, ja se iskee noin 40-vuotiaana.

On joulu taas

MARIA BAMFORD NOIN 40-VUOTIAANA

Teimme joulukampanjan Targetille muutamana vuonna.

Se oli suunniteltu hänelle.

Mainokset oli kirjoitettu hyvin mariamaisesti.

Häntä pyydettiin esittämään versiota itsestään,

joka shoppailee maanisesti.

En tarvinnut koekuvauksia.

Niinkö? - Niin.

Sepä mukavaa.

Voimistelen kevyesti.

Valmistaudun Targetin kahden päivän alennusmyyntiin.

Kampanja on täydellinen esimerkki stressaavasta asiasta.

Siinä oli pelissä miljoonia dollareita.

Sisimmässään Target on kuitenkin yhtiö.

Tuntuu hyvältä antaa.

Se painoi häntä.

Kun otin rahat ja allekirjoitin sopimuksen,

jossa lupasin olla puhumatta heistä pahaa,

aloin etsiä yhtiöön liittyviä pahoja asioita.

Tänään Long Islandilla 260 Targetin työntekijää -

äänestää ammattiliitosta.

Target on estänyt Walmartin tavoin työntekijöiden liittymisen liittoihin.

Minulle tuli siitä paha mieli.

Se oli ennen lääkitystäni, joten siitä tuli pakkomielle minulle.

Olen niin innoissani, etten ole nukkunut päiväkausiin!

Kun minulla oli stressaavaa -

enkä käyttänyt vielä nykyisiä mielialalääkkeitä,

mielialani kiihtyi kiihtymistään, kunnes lopulta en pystynyt toimimaan.

Ajattelin pakkomielteisesti, että yhtiö oli paha ja tein väärin,

joten kyselin asiasta kaikilta.

Menin Santa Barbaraan papin luo, jonka piti olla mahtava.

Kysyin hänen mielipidettään.

Siitä tuli outoa ja syvällistä.

Mietitkö, oliko väärin ottaa heiltä rahaa? - Ottaa rahaa.

Kysyin asiaa New York Timesin eetikolta.

"Olen laajasti ottaen julkkis ja edustan yhtiötä, josta pidin paljon.

Sain tietää, että sen työvoimakäytännöt eivät ole kovin hyvät.

Häpeän sitä, että otin paikan vastaan.

Saanko mainostaa verkkosivullani järjestöjä,

jotka vastustavat tällaisia käytäntöjä, kuten hikipajojen vastustajia?

Mikä tärkeintä, voinko pitää työni?"

Kysyin, voinko jatkaa työssäni.

Eetikko sanoi, etten voisi.

Targetista soitettiin minulle Marian viimeisenä mainosvuotena.

He sanoivat: "New York Timesissa on mielipidekirjoitus.

Kirjoittiko Maria sen?"

SALATTU NIMI, KALIFORNIA

Sanoin ei, koska valehtelin,

mikä oli myös epäeettistä.

Kysyttiinkö Targetista koskaan, miksi teit niin?

En ollut toimiva ratkaisu heille.

Kolmannen vuoden jälkeen he sanoivat, että he…

Vaihtaisivat suuntaa. - Niin.

ANTEEKSI, OLEN SULJETTU

Kun menetin Target-keikan,

minulle tapahtui kaikenlaista, enkä voinut hyvin.

En tiennyt, mitä pystyisin tekemään.

RIKKI MENEMINEN

Onko kukaan harkinnut itsemurhaa?

Älkää tehkö sitä. Syksy ei ole oikea aika siihen.

Useimmat eivät harkitse sitä. Ehkä joskus, kun he säälivät itseään.

"Lentoemäntä ei anna koko tölkkiä.

Turbulenssia. Haluan elää."

Mutta…

Miettikää, jos ystävänne soittaisi: "Haluaisin tappaa itseni mutten tänään."

MARIAN YSTÄVIÄ

"Saatan soittaa vielä. Voitko viedä minut sairaalaan?"

Varasin itselleni paikan Las Encinasista, joka on 72 tunnin hoitolaitos.

Luulin, että vakuutus korvaisi sen, mutta ei.

Kutsun sairaalaa nimellä "Eksyksissä". Hän tutki paikkaa ja kertoi siitä:

"Siellä on uima-allas. Viihdyn siellä."

Sanoin: "Se näyttää kivalta ja on lähellä. Mennään."

Ystäväni vei minut psykiatriselle osastolle.

Psykiatri haastatteli minua ja kysyi: "Miksi olet täällä?"

Sanoin: "Minulla on suunnitelma. Aion tappaa itseni."

"Hieno juttu."

Saapuessa sinulta viedään kaikki tavarat, joilla voi satuttaa itseään.

Avaimet, kynät, kuulokkeet.

Henkilökunta on välinpitämätöntä, koska he ovat nähneet outoa käytöstä.

Tavarat lukitaan kaappiin. Tarvitsetko jotain?

Minulla on vähän nälkä. Olisiko teillä voileipää?

Ei ole. - Ehkä vain… Onko teillä mitään?

Voileipäkeksejä.

Saisinko voileipäkeksin? - Vain yhden.

Monien muiden tapaan kuvittelin,

että psykiatrisessa laitoksessa voi parantua.

Asia ei ole niin.

Siellä pidetään potilaat hengissä. Henkilökuntaa on liian vähän.

He pelkäävät. Potilaita on liikaa.

Ihmiset ovat siellä monista syistä. Jotkut ovat aidosti vaarallisia.

Mitä tahansa sitä sanookaan, kuulostaa hullulta, koska sitä on hullu.

Miksi olet täällä? - Yritin tappaa itseni.

Hieno juttu.

Mitä on tapahtunut? Mitkä ovat oireesi? Kerro taustasi.

Söin masennuslääkkeitä.

Ne toimivat, mutta aloin puhua nopeammin ja kaikki oli sietämätöntä.

Joka hetki on sietämätön.

Mieleeni tuli toistuvasti surkea idea: "Jestas, minun pitäisi tappaa itseni.

Tiedätkö mitä? Minun pitäisi tappaa itseni."

Täydellistä. Mitä teet työksesi?

Olin laitoksessa 72 tuntia.

Pääsin pois. Seuraavana viikonloppuna minun piti esiintyä Chicagossa.

Oloni oli kamala, mutta menin silti, koska ajattelin, että työ oli tehtävä.

Aloitin mielialalääkkeen.

Sen sivuvaikutus oli kognitiivinen sekavuus.

Oli vaikea ajatella tai puhua.

Kun pääsin hotellille, olin paniikissa.

Aloin kävellä ympäri Chicagoa. Kadotin henkkarini sun muuta.

Sitten satutin itseni taksiin, jonka vieressä olin,

ja vuodin verta.

En saanut sanoja suustani.

Pidin tällaista ääntä.

Se oli tunti ennen esitystä.

Soitin äidille ja sanoin:

"Kulta, yritä päästä lentokentälle. Mene Delta Priority -tiskille.

Sano, että olet kulta-asiakas.

Kerro verkkosivustasi."

Silloin kirjauduit hoitoon toisen kerran.

Menin toiseen paikkaan, jonka vakuutus kattoi.

Kokeilin muutamaa muuta mielialalääkettä.

En halunnut käyttää Depakotea, jota käytän nyt,

koska se nostaa painoa.

Yhtäkkiä minulla oli paljon lääkkeitä. Pystyin tappamaan itseni.

Olin lähdössä, ja terapeutti kysyi:

"Lupaatko, ettet satuta itseäsi?" Vastasin: "En lupaa."

Minut määrättiin jäämään kymmeneksi päiväksi.

Minulla oli todella paha olla.

Vierailin hänen luonaan sairaalassa Los Angelesissa.

Halusin tehdä kaikkeni auttaakseni häntä -

mutta tajusin, että se oli liian iso pala minulle.

Kävit läpi hirveän synkkiä aikoja.

Se oli ihan kamalaa. Tunsin paljon myötätuntoa sinua kohtaan.

Sitä on vaikea ymmärtää, jos ei tiedä. - Se on outoa.

Kaikki näyttävät ulospäin hyvältä.

On vaikea tietää, miltä kenestäkin tuntuu sisäisesti.

Tervetuloa Los Angelesiin. Paikallinen aika on noin 12.30…

Marilyn lensi paikalle Duluthista.

Hän luki Marialle Oprah-lehtiä kannesta kanteen,

koska niin mielisairaalassa tehdään.

Hän oli rentouttava ja rauhoittava.

Marian äiti tuki häntä kovasti.

Hänestä tuli myöhemmin terapeutti. Hän muuttui paljon.

Hän sanoi: "Olen todella ylpeä sinusta."

Siitä oli paljon hyötyä.

Halusin kokeilla uutta lääkettä, Depakotea, joka oli auttanut äitiäni.

Hänen lääkitystään muutettiin, ja hän alkoi voida paljon paremmin.

"Lääkkeet ovat muuttaneet elämääni syvällisesti ja pysyvästi.

Niiden avulla voin pitää yllä perusmielialaa.

En ole tosi iloinen mutten myöskään masentunut,

paitsi jos juon alkoholia, mitä en saisi tehdä.

Yllättävää on se, että haluan silti lopettaa lääkkeet.

Olen vähentänyt kahdesti lääkitystäni 500 milligrammaan saadakseni energiaa.

Valitettavasti lääkityksen vähentämistä seuraa se, että oloni on aluksi loistava -

mutta muuttuu nopeasti, kiivaasti ja vihaisesti epävakaaksi."

Maria palasi vähitellen.

Hän esiintyi paikallisesti ennen kuin lensi muualle.

Maria teki kamppailustaan osan esitystään runollisella tavalla.

Teit komediaspesiaalisi. Se toteutettiin epätavallisesti.

Tein tunnin mittaisen spesiaalin.

Useimmiten koomikot esiintyvät sadoille ihmisille…

Komediaklubilla tai teatterissa. - Niin.

Päätin esiintyä vanhemmilleni olohuoneessani.

Niin. - Ja…

Kiitos, kun tulitte.

Keitä yleisössä oli?

Se meni todella hyvin. - Niin.

Jos et voi hyvin ja sinulla on suunnitelma, tee kuten minä.

Kääri lihat ja juustot pieneen peittoburritoon.

Laita kaulaan pussi mikropopcornia, koska ensiavussa kestää 12 tuntia.

Pyydä rannikkovartiostoa viemään sinut sairaalaan,

koska olet eksyksissä.

Kävelet siellä 72 tuntia skitsofreenikon kanssa.

Hän on hampaaton ja housuton ja sanoo asioita, kuten:

"Kaikki järjestyy."

"En usko sinua, mutta olet tosi kiltti."

Ystäväni vieraili luonani psykiatrisella osastolla.

Se oli mahtavaa. On hienoa, että joku tuli käymään.

Olin kiitollinen.

Sain kunnon läksytyksen. "Puhuin henkiselle neuvonantajalleni.

Hän sanoi, että joskus itsensä murhanneiden on aika lähteä.

Heidän pitää siirtyä toiseen ulottuvuuteen.

Halusin antaa sinulle luvan. Saat mennä."

"Olet kamala. Tule käymään taas huomenna."

Koomikon täytyy olla melko nöyrä, jos hän sanoo:

"Haluan esiintyä kahdelle ihmiselle.

He nauravat, muttei näytä siltä, että homma toimii,

koska paikalla ei ole tuhatta muuta ihmistä."

Usein sitä ajattelee, että jos kaikki nauravat, vitsi on hyvä.

Vitsin hauskuudesta päättivät vain Marian vanhemmat,

ja joskus he olivat vitsin kohde.

Onko kaikki hyvin? Menettekö puuteroimaan nenänne?

Isäni -

eturauhanen leikattiin.

Nyt hänellä on pussi.

PISSATAUKO

Hän on aina rehellinen tunteistaan.

On virkistävää, että hän omistautuu täysin ja on rehellinen mielentilastaan.

Haluatko palan?

Se on hauskaa ja sydäntäsärkevää.

Se on kaunista. Hän on lempikoomikkoni.

Selvä.

Miettikää ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman kuin hän -

ja jotka tunnistavat itsensä siitä,

ja hän vitsailee aiheesta.

Ongelma on se, että puhun mielenterveydestä.

Niinpä monet ihmiset -

kertovat minulle itsemurhayrityksestään, kun vaihdamme tuotteita ja palveluita.

Odottamatonta.

Heillä on vielä sairaalaranneke kädessään,

kun sanon: "Kokeilen korttia uudestaan.

Otan osaa isästäsi."

ALOILLEEN ASETTUMINEN

Tunnen suhteen olevan aluillaan. Valmistaudun siihen.

Pelkäsin ennen suhteita.

Jos minua pyydettiin ulos, sanoin: "Ota laukkuni. Älä satuta minua."

"Haluan tutustua." "Minulla ei ole arvoesineitä."

Kadehdin ihmisiä, jotka ovat varmoja suhteestaan.

Ihmisiä, jotka sanovat: "Me vain tiesimme, kun tapasimme."

"Ettekö te koskaan riitele mistään?"

"Hän ei pidä sipulista."

"Eikö teillä ole koskaan ollut ongelmia, joita ratkoisitte työkirjan avulla?"

"Sinuna pitäisin silmällä punaisia lippuja."

"Entä jos olen lipputehdas,

joka valmistaa valtavia punaisia lippuja?"

Hän etsi seuraa netistä, koska minäkin tein niin.

Olin hänelle inspiraation lähde,

koska löysin mukavan miehen.

Tulehan istumaan, kaveri.

Olet tietoinen kamerasta. - Niin olen. Se ei haittaa.

MARIAN AVIOMIES

Se luo vaivaannuttavan tunteen. Ei se ole syytämme.

Kun tapasin Scottin,

hän vitsaili olevansa masentunut.

Se nauratti minua. Kävi ilmi, että hän on sitä oikeasti.

Tämä on nimeltään Maria nukkuu studiossa.

Kuten näette,

se on mallinukke.

Maria ei pysy paikoillaan, joten tämä on paras tapa.

Terapiassa käsketään etsiä jotain, mitä haluaa tehdä,

ja tehdä sitä loppuelämän ajan.

Tein niin. Löysin maalaamisen. Haluan tehdä sitä loppuelämäni.

Nyt terapeutti ja jopa Maria sanovat, etten voi olla jatkuvasti yksin.

Niin homma toimii.

Milloin kuulit Mariasta?

Kun tapasimme deittisovelluksessa,

sanoin kaverilleni: "Tapasin yhden Maria Bamfordin."

Hän lähetti minulle videon.

Tervetuloa. Kiva, että tulit. - Ei kiinnosta.

Vieraani Cynthia Dingus -

on Yhdysvaltain kauneusministeriön kauneusasiantuntija.

Sinua ei kauniimmaksi saa. - Ei.

Katsoin videon ja tajusin, että hän on todella hauska.

Ja kaunis.

Minne veit hänet ensitreffeillä?

Coffee Table -kahvilaan, jota ei ole enää olemassa.

Toiset treffit olivat intensiiviset. Menimme neljän tunnin vaellukselle.

Scott kertoi minulle kaiken itsestään. Ihan kaiken.

Olin katsonut kaikki hänen YouTube-videonsa -

ja sain tietää juttuja, joten kerroin hänelle omani.

Se oli liikaa.

Olen Philadelphian läheltä Wayne-nimiseltä paikkakunnalta.

Isäni oli kamala entinen merijalkaväen sotilas.

Hän hakkasi meitä.

Hän huusi meille julkisesti ja löi meitä julkisesti.

Hän löi minua niin kovaa, että selkäni rikkoi kipsilevyn.

Hän löi minut päin seinää.

Nauran nyt, mutta se oli aika sairasta.

Miehelläni ja minulla on yhteinen harrastus.

Kaipaamme molemmat kuolemaa.

Se vie aikaa.

Älkää huolehtiko meistä. Olemme täyttäneet…

Se on itsemurhien ehkäisyyn, ja sen voi tehdä itse.

Teimme turvasopimuksen, jossa lukee:

"Minä, Maria, minä, Scott, en vahingoita tai tapa itseäni.

Soitan ensin näille kolmelle ihmiselle."

Paperityöt estävät impulsiivista tyyppiä vahingoittamasta itseään.

Se on kiinni magneetilla jääkaappimme ovessa.

Jos tulette kylään ja otatte jääkaapista Cran-Razz LaCroix'n,

tiedätte, että olemme kunnossa.

Älkää puhuko itsemurhasta seksikkäästi. Se ei ole sitä.

En halua, että ihmiset uskovat niin. On olemassa tällaisia terveysmeemejä:

"Hei, kerro jollekulle asiasta."

"Hei, hanki apua."

"Hei, avaudu. Kerro jollekulle."

Sinkku, tyylikäs, nyt.

Naisen on oltava valmis, kun se tapahtuu.

Tämä on elämäni, ja teen mitä tahansa saadakseni sassafras-tunteen.

Sassafras.

Kun olo on näin hyvä…

Yksikään mies ei voi väittää, etten ole nainen.

Maria.

Mitä sinä teet?

Hiusmainosta.

Tämä ei ole hiusmainos. Tämä on sinun ohjelmasi.

Mennään autoon. - Minun ohjelmani.

Onko minulla ohjelma?

Onpa hieno juttu!

NETFLIX TILAA MARIA BAMFORD -KOMEDIAN MITCH HURWITZILTA

Mitch Hurwitz ymmärsi hyvin Marian komiikkaa ja ääntä.

Emmy-palkinnon saa Mitchell Hurwitz.

Sukuvika.

Kiitos paljon.

Hän palkkasi Marian Sukuvian neljännelle kaudelle.

Selviääkö hän?

Voimme hoitaa nämä asiat, mutta jotta hän tulee kuntoon,

huumeongelma on hoidettava.

Et kertonut huumeongelmasta. - Tapasimme metadoniklinikalla.

Oletko sekaisin? Tapasimme näyttelijäkurssilla.

Metodikurssilla… - Keskustelkaa asiasta.

MONIVUOTINEN SOPIMUS

Sain Netflix-sopimuksen sen jälkeen, kun Sukuvika julkaistiin siellä.

Netflix oli silloin hyvin erilainen.

Törmäsin Ted Sarandosiin käytävällä. Hän kysyi, mitä teen.

Sanoin, että ajattelin tehdä sarjan Maria Bamfordin kanssa.

Hän sanoi: "Hyväksyn sen saman tien. Tehdään sarja. Hän on nero."

Mitch kertoi, että hän törmäsi sinuun käytävällä -

ja ehdotti sarjaa Marian kanssa.

Todellakin.

Hänkin varmasti ajatteli Sukuvian jälkeen, että hän halusi lisää.

Halusimme nähdä, mihin kaikkeen Maria pystyy.

Mihin hän pystyy? Hän oli raaka, aito ja haavoittuvainen.

Olimme hänen puolellaan.

Mikä oli sarjan alkuperäinen idea?

Maria Bamford näytteli itseään ennen henkistä romahdusta,

sen aikana ja sen jälkeen.

Sarjan perusrakenne oli valmiina. Meillä oli kolme aikajanaa.

Maria romahti ja palasi Minnesotaan.

Miltä tuntuu? - Haluan tappaa itseni.

Yhäkö?

Halusimme näyttää maanisen Target-vaiheen, kun hän oli menestyneimmillään.

En saa tarpeekseni shoppailusta!

Näytimme myös paranemisen.

Larissan mukaan olet hauska omasta mielestäsi -

ja olet mielisairas.

Niinkö hän kuvaili minua?

Kyllä. - Vau.

Oletko katsonut Lady Dynamite -ohjelman?

Ai katsonut? Näyttelin siinä. - Anteeksi.

Tule tänne. Aiotko tehdä stand-upia sarjassasi?

Poikki! - Aion. Onko se huono idea?

On. Se on nähty monta kertaa.

Kaikki, joita pyysimme mukaan, suostuivat Marian takia.

Mahtava Andy Samberg.

David Spade!

Hei! Mitä kuuluu? - Hei!

Milloin saitte tietää, että olitte hahmoja sarjassa?

Halusimme kaksi erilaista tyyppiä. Lennon esittää henkistä tyyppiä.

Hän näkee haamuja. Bridget on kuin moukari.

Hahmot eivät vastaa oikeita ystäviä, mutta he loivat konflikteja.

Pidätkö vahtia?

En edes kuuntele. - Valitsen hauskan nimen.

En kuuntele sinua.

Kävin kirjoitussessiossa. Olit ehkä töissä.

Minäkin kävin siellä. - Niinkö? En nähnyt sinua.

Mutta… - En nähnyt sinua.

Olin siellä.

Supertuottaja Judd Apatow soittaa.

Judd oli yrittänyt saada Mariaa elokuvaan vuosia.

Judd esittää itseään Lady Dynamitessa.

Sekä oikeasti että sarjassa Maria sanoo: "En halua olla niin menestynyt."

Se on sekä Morsiusneidot- että Haamujengi-leffojen jatko-osa.

Feig on mukana, ja se on nimeltään… - Morsiusjengi.

Ei. Tuo ei tullut mieleemme. Kirjoita muistiin.

Ajattelimme Haamuneitoja.

Olet ihana. Heippa! - Maria, älä! Lakkaa ajattelemasta!

Luoja.

En tiedä, miten se tuotettiin,

mutta olin ensimmäisen kauden pääsiäismuna. Vilahtelin taustalla.

Olin mukana toisella kaudella.

Se oli hauskaa.

Aidot vanhemmat esittivät vanhempien näyttelijöitä.

Mikä herrasmies. Joel, ota mallia.

Hieno ote.

Siitä on apua matkalla kuumoduulilla Alfa Kentauriin.

Poikki!

Se ei ollut tavallinen televisio-ohjelma.

Hän sanoi replat kuin ne olisivat totta. Niin melkein olikin.

Olet ensimmäinen, jolle voin kertoa kaiken.

Monet piilottavat sellaiset luonteenpiirteet,

jotka eivät näytä hyvältä.

Syön viittä eri mielialalääkettä.

Minulla on silti mielenterveysongelmia aina,

joten niin on sinullakin.

Hän tietää, että kamppailu yhdistää ihmisen maailmaan,

vaikka sen haluaisi piilottaa.

En välitä siitä, koska rakastan sinua.

Autan sinua.

Hän auttaa ihmisiä -

pääsemään tilaan, jossa he voivat nauraa sairaudelleen.

Jos ihmiset voivat nauraa, paraneminen voi alkaa.

Mielenkiintoista on se, että olet ollut alalla pitkään.

Artikkeleissa muutaman vuoden takaa -

sinua kutsutaan seuraavaksi suureksi nimeksi.

Onko se huvittavaa? Näen yhä kommentteja: "Hän on uusi tähti."

Se on manttelisi. - On jännää olla aina käännekohdassa.

NAUTI OUDOSTA LADY DYNAMITESTA

Ei voi toivoa enempää kuin omaa sarjaa itsestään.

Sitä on ohjelman päätähti.

Silti ensimmäisen kuvauspäivän jälkeen hän soitti ja sanoi:

"En voi jatkaa 14-tuntisia päiviä."

Se tuntui kamalalta.

Halusin tehdä parhaani mutta minun piti nukkua 12 tuntia yössä,

mikä ei sovi televisio- tai elokuvatyöhön.

Nukkuminen on pahinta, mitä voi tehdä. - Niin on.

Varmistimme, että hänellä oli oma tila, koska hän tarvitsee paljon unta.

Kaikki sanoivat: "Noudatetaan ranskalaista aikataulua.

Kuvaamme vain kolmesta viiteen."

Se ei onnistu koskaan.

Aikataulusta tulee nopeasti saksalainen.

Sanoin: "Menen sekaisin. Ohjelmasta tulee totta."

Los Angelesin aliarvostetuin ryhmä on produktioiden avustajat.

Ihmiset elokuvien ja tv-sarjojen taustalla.

Olen ollut monesti avustaja.

Sitä on ilman ruokaa, vettä ja vessataukoja tuntikausia.

Meille vain heitettiin karkkia.

Pahinta on, että sitä on pienten, upeiden ihmisten lähettyvillä,

joiden unelmista on tullut totta.

Pelin sääntöjen mukaan -

minun olisi pitänyt pitää iso puhe sarjan alussa ja sanoa: "Netflix,

jos hierotte lehtikaaliani avokadolla, merisuolalla ja sitruunalla,

avustajat ansaitsevat saman.

Jos käskette avustajia käyttämään bajamajoja kilometrin päässä,

käskekää minuakin, sillä minäkin olen avustaja."

Mitä tein oikeasti?

Oma mieheni oli avustaja. Hän soitti.

"Olemme pakettiautossa.

Täällä on melkein 40 astetta.

Meitä ei päästetä ulos. Ovi on lukossa ulkopuolelta. Hei.

Näen sinut. Näetkö minut?"

"Joo, voi hitto. Lähetän jonkun sinne, mutta minulle tehdään kampausta."

LADY DYNAMITEN TOINEN KAUSI MARRASKUUSSA

Millaista oli päättää toisesta kaudesta?

Asia nousi esiin niin,

että oma tiimini sanoi: "Emmehän tee toista kautta?"

Sanoin: "Totta kai me teemme."

Minulla menee hyvin. Etsin yhä itseäni.

Joko työnnän ihmisiä kauemmas tai teen kaiken, mitä minulle sanotaan,

menetän itseni ja yritän löytää tasapainon.

Me kaikki yritämme pärjätä. Sinä muita enemmän.

Kiitos, äiti. Olen tosi pahoillani.

Ei sinun tarvitse koskaan pyytää anteeksi äidiltäsi eikä minun sinulta!

Kriitikot pitivät siitä mutta hylkäsivät toisen kauden.

LADY DYNAMITE PERUTTU

Suosittelen ohjelmaa yhä kaikille.

Minulta kysytään aina, mikä on suosikkini Netflix-sarjoista.

Se on Lady Dynamite.

Kurittomin päätökseni johtajana oli uusia se,

koska olin melkeinpä sen ainoa katsoja.

Olen yhä uskomattoman ylpeä sarjan saavutuksista.

ÄITI JA ISÄ

Meillä on 43 sekuntia.

Kunhan kaikki saapuvat yleisön pienryhmähuoneesta,

annan sinulle merkin, Maria.

Hei!

Heippa! - Terve.

Hei, kaikki! Kiitoksia.

Olen Minnesotan Duluthissa.

Äitini kuolee parhaillaan keuhkosyöpään.

Jos en usko Jumalaan, miten saan yhteyden äitiini taivaassa?

Käyttääkö hän sähköpostia?

Hän oli 76-vuotias. Hän piti crosstrainerilla kuntoilemisesta.

Hän sai pienen keuhkopistoksen ja ihmetteli sitä.

Sitä jatkui noin kuukauden verran,

kunnes hän meni lääkäriin. Se oli neljännen asteen keuhkosyöpä.

Se oli outoa.

Maria alkoi itkeä.

Äiti sanoi heti: "Kulta, kaikki järjestyy.

Palaan varmaan outona lintuna ja häiriköin sinua."

Aloimme kaikki nauraa. Sellainen äiti oli.

Hän oli aina äiti.

Hän laittoi aina lapsenlapsensa ja lapsensa itsensä edelle.

Miksi hänen pitää kuolla? Hän rakastaa elämää.

Äiti rakastaa… - Niin.

Kävimme TJ Maxx -kaupassa.

Hän veteli viimeisiään ja ihasteli kynttilöitä.

Tiesin, että hän voi huonosti, kun toin hänelle kaksi koristetta -

hänen pesänsä koristeeksi. Kerroin hänelle pari juttua.

Olin samalla viikolla kahdessa lehdessä. Sanoin: "Äiti." Hän teki näin.

Ajattelin: "Voi helvetti, hän voi tosi huonosti."

Minulle tuli tosi paska oli. "Mitä minä oikein teen?"

Yritin saada äidin tekemään vielä yhden asian:

taputtamaan minulle.

Hän oli ollut useasti sairaalassa.

Viimeisen kerran jälkeen hän ei halunnut palata.

Äiti kuoli kotona.

Olin siellä hänen viimeisillä hetkillään, ja hän oli aivan sekaisin.

Hänen viimeiset hengenvetonsa olivat pitkiä.

Se oli kuin syntymän vastakohta.

Siltä se tuntui.

Hän kuoli ammattimaisesti.

Enpä tiedä.

Jos on olemassa hyvä kuolema, äidin oli paras.

Äitini kuoli, ja olin paikalla. Siskonikin oli siellä.

Kun äiti veti viimeiset henkäyksensä, hän näki, miten energia virtasi huoneesta,

auringonsäde osui äidin kehoon -

ja lintu leijaili ikkunan takana.

Se lintu oli äitini.

Minä näin seuraavaa.

Tervetuloa tähän Marilyn Bamfordin muistotilaisuuteen.

Se oli karanteenin aikana, joten se oli perseestä.

Emme voineet pitää oikeita hautajaisia vaan Zoom-hautajaiset.

8.11.1944–27.9.2020

Hyvänen aika.

"Kun kuolen, anna minusta jäljelle jäänyt -

lapsille ja vanhoille miehille, jotka odottavat kuolemaa.

Jos sinun on itkettävä,

itke veljesi puolesta, joka kävelee kadulla vierelläsi.

Kun tarvitset minua, kiedo kätesi kenen tahansa ympärille -

ja anna hänelle se, mitä haluat antaa minulle.

Parasta rakkautta on antaa käsien koskettaa toisiaan -

ja antaa lasten olla vapaita.

Rakkaus ei kuole, ihmiset kuolevat.

Kun minusta on jäljellä vain rakkaus, anna minut pois."

Äiti ei ollut täydellinen, mutta Maria ymmärtää nyt,

miten kaunis äiti oli ja millainen hän oli.

Hän rakasti elämää, ja hänellä oli aina paljon meneillään.

Hän piti ihmisistä ja juoruilusta.

Hän halusi sekaantua muiden asioihin.

Kristinusko, ystävät ja ruoka olivat hänelle tärkeitä.

En usko, että hän olisi hankkinut lapsia,

jos hän olisi elänyt toisella aikakaudella.

Ei minulla ole valittamisen aihetta.

Omat ajatukseni tekivät kaikesta siitä dramaattisempaa.

Äiti. - Mitä?

Kiitos, että saan esittää liioiteltua ja paikkansa pitämätöntä versiotasi -

netissä, televisiossa ja elokuvissa, jos niin sallitaan.

Ei se mitään, kulta. Se on hauskaa.

Kiitos paljon! Onpa tämä ihanaa.

Jotkut rakastavat elämää.

Itse olen ollut aina kahden vaiheilla. Voisin lähteä milloin vain.

Haluaisin kuolla yllättävään päähän kohdistuvaan iskuun.

Haluan yllättyä.

Äidilläni oli keuhkosyöpä, ja hän päätti lopettaa hoidot.

Hän oli saattohoidossa. Tiedättekö, millaista se on?

Se on tämän maan parasta terveydenhuoltoa.

Ympärivuorokautista hoitoa ja rajaton määrä morfiinia.

Hemmottele itseäsi, mene saattohoitoon.

Äitini oli positiivinen.

"Paras juttu viime vuosina on se,

että olen ensimmäistä kertaa Painonvartijoiden tavoitepainossa.

Sain jäsenyyden ilmaiseksi."

"Äiti, tiedäthän, että vaikka arkku tekisi aluksi tiukkaa,

mahdut siihen lopulta."

"Älä kerro tuota vitsiä. Se ei ole kovin hyvä."

Vitsi ei toimi. Hänet polttohaudattiin. Hän painaa vain puoli kiloa!

Kiitos luojan!

Otan hänet mukaan kiertueelle ja vien tavaratalojen kenkäosastoille.

"Ei, kiitos. Katselen vain."

Vanhempani olivat yhdessä 60 vuotta. Isäni oli murtunut.

Hän toi makuuhuoneestaan laatikon -

ja esitteli sisällön minulle ja siskolleni.

Siellä oli suuri, violetti vibraattori -

ja perhosvibraattori kaukosäätimellä.

Isä sanoi:

"Äiti olisi varmasti halunnut, että te tytöt -

saatte nämä."

Äiti olisi kauhuissaan vibraattorivitsistä setin lopussa.

Sanoiko isäsi oikeasti niin? - Kyllä.

Luulin, että voisin -

jakaa sen vain teidän kanssanne mutta ilmeisesti en.

Piilossa oli jotain kamalaa.

Ehkä minun pitäisi selventää vitsiä.

Ne olivat laadukkaita. - Totta.

Ne olivat kalliita ja hyvin tehtyjä.

Se huumori… - Ne olivat uudenveroisia.

"Selvä, isä. Otan nämä perintöesineet -

ja annan seuraaville sukupolville."

Kiitos paljon. Ikävöin sinua, äiti.

Kerroin äidille,

tai ainakin toivon kertoneeni, kuinka paljon rakastin häntä.

Hän oli iloinen, että sinä ja Sarah olitte läsnä lopussa.

En halunnut olla tekemisissä kuoleman kanssa.

Hänen kuolemansa.

En voi kuvitella, miltä tuntuu olla yksin,

kun on ollut niin kauan myönteisen henkilön kanssa.

Me teimme kaiken yhdessä.

Kun ei voi tehdä niitä asioita, sitä on pimeässä kuopassa.

Näkeekö sitä itsensä pääsevän ylös sieltä -

vai jääkö sitä sinne kuoppaan?

Sitä ei pääse pakoon. Kaksi vuotta myöhemmin menetys on läsnä.

Ikävät tunteet tulevat ja menevät.

Kun äiti oli ollut poissa kaksi vuotta, isä laihtui noin 13 kiloa.

Hän ei halunnut enää syödä. Hän oli masentunut.

Hän oli aina kärsinyt siitä.

Äiti auttoi häntä siinä suhteessa,

että heillä oli aina suunnitelmia,

ihmisiä kylässä ja suhteita muihin.

Olin isän keittiössä noin kaksi vuotta äidin kuoleman jälkeen.

Hän painoi päänsä keittiön pöytään ja sanoi: "En tiedä, voinko jatkaa."

Hän aloitti lääkityksen uudestaan.

Aina, kun puhuin hänen kanssaan,

kävimme keskustelun, jota olen käynyt usein itseni kanssa:

"Mikään ei ole hyvin. Mikään ei ole hauskaa."

Olen ollut alipainoinen, ja silloin aivot eivät toimi.

Toivottavasti olen tehnyt selväksi, isä,

että rakastan sinua ja olen kiitollinen hienosta lapsuudesta.

Kyllä olet. - Niin.

Siskoni sanoi: "Hänellä on korona." Hän meni isän luo,

ja isä oli kaatunut, koska hän oli niin heikko.

Se särki sydämeni.

Kun ihmiset tekevät kuolemaa, tai ainakin luin näin esitteestä,

he alkavat kurotella taivasta kohti.

Isä alkoi tehdä niin. Sitten hän sanoi:

"Järvellä tuulee täydellisesti. Tänään on hyvä päivä purjehtia."

Sitten hän sanoi: "Tuo on keksikerhoni.

Jotkut pelaavat peliä. Saanko minäkin pelata?"

Hän sanoi kaikenlaista, kuten:

"Tuolla on koiranpentuja. Voimmeko antaa niille herkkuja?"

Joku taisi vastata, koska hän alkoi heitellä herkkuja pennuille.

Hän oli niin -

suloinen mies.

Katsokaa lavalle.

Toivottavasti tiedätte, mitä olette tulleet katsomaan. Maria Bamford! Hei!

Tiedättekö te, mitä olette tullut katsomaan?

Kyllä. Siskoni esiintyy omassa kodissani. - Aivan niin.

Vuosien mittaan kävin Marian esityksissä, varsinkin jos hän esiintyi täällä.

Odotin innoissani, koska se olisi hauskaa. Pelkäsin myös, mitä hän sanoisi minusta.

Varmistan aina, että ihmiset tulevat vapaaehtoisesti.

He eivät ole panttivankeja.

Pandemian aikana Maria teki esityksiä netissä.

Yksi hänen vitseistään oli tarina, jonka olin juuri kertonut.

Se oli pyhä ja herkkä tarina.

Sanoin: "On loukkaavaa, kun kerron jotain henkilökohtaista -

ja teet siitä komediaa kysymättä minulta.

Se tuntuu pahalta.

Jos olemme yhä väleissä, en voi kertoa sinulle tärkeistä asioista."

Olen loukannut häntä vuosien varrella.

Se on tämän ikävä puoli.

Hän pyysi lopettamaan sen, koska se loukkasi häntä.

Lakkaa kertomasta vitsejä. Ne eivät ole vitsejä, ja satutat meitä.

Olet rakas, Sarah.

En voinut olla imitoimatta häntä, kunnes vanhempani kuolivat.

Tajusin, ettei minulla ollut muita jäljellä -

ja satutin häntä aidosti.

Mikset pidä turpaasi kiinni, Maria? Mikset… Mitä sinä…

Mitä minä sain siitä enää irti?

Hän soitti minulle, ja seuraavana päivänä hän lähetti viestin: "En tee enää niin."

Minua itkettää, koska puhumme päivittäin.

Se on tärkeää, koska voin luottaa siihen.

Olen kiitollinen yhteydestämme.

Juttelemme ja nauramme joka päivä, ja se on mahtavaa.

Onko hän jo täällä? En tiedä.

Kiitos, että tulit, Nicole. Sinua on aina mukava nähdä.

Kiitos, että suostuitte kuuntelemaan esitystä, kun harjoittelen.

Joskus etsin yleisöä kysymällä Twitteristä,

kiinnostaako ketään.

Esiinnyn heille tunnin verran kahvikupin äärellä.

Niinkö? - Niin.

Kahvilassa. Tietenkin.

Nauravatko he? - Eivät aina.

Hän istuu kahvilassa kahden kesken jonkun kanssa ja esiintyy.

Hän vetää koko tunnin setin.

Hän saa selville… Hetkinen.

Teetkö sen itseäsi vai heitä varten? - Todellakin itseäni varten.

Ai jotta opit sen ulkoa? - Niin.

Minusta olisi kiusallista katsoa heitä silmiin.

"Piditkö siitä?"

Luulin kerran, että minua häiriköitiin puoli tuntia Boise Idaho Funny Bonessa.

Kävi ilmi, että nainen oli fanini mutta hänellä oli CP-vamma.

En tiennyt sitä, kun kysyin häneltä:

"Eikö bordellissa ole kotiintuloaikaa? Pitäisitkö turpasi kiinni?" Voi ei.

Hienoa omakustannetoimintaa.

Hän saa satasen ilman kuluja. - Hän maksaa heille sata dollaria.

Hänkö maksaa? - Niin.

Näytän kameran edessä, että maksan tälle upealle taiteilijalle -

sata dollaria hänen ajastaan.

Ei voi olla totta.

Kumarran, niin saatte täyden kokemuksen. Niin minäkin.

Mitä toiveita sinulla on urasi suhteen?

Haluan nauttia. - Niin.

On paljon hyviä hetkiä.

Esiintyykö aamulla muita sinun lisäksesi?

Haluatko viisi minuuttia? - Ei, kiitos.

Kiitos, että tulitte. Huomenta.

Tämä on karmivaa,

mutta kun oma vanhempi kuolee ja jättää perintöä, se on rahasampo.

Niin. - Minun ei siis tarvitse tehdä töitä.

Yritän vain rauhoittua ja nauttia elämästäni.

Hei. Mitä kuuluu?

Hän esiintyi klovniteatterissa. - Tietenkin.

Keskiviikkoisin jonkin aikaa aamukahdeksalta.

Miksipä ei?

Klovniteatterissako? - Niin.

Niitä on paljon.

Osta paita. He tekivät nämä. Ne maksavat 69 dollaria.

Täällä on myös vessa, joka…

Anteeksi vain.

Ai klovniteatteri? - Niin.

Mitä se edes tarkoittaa?

Tervehdys, muruset!

Olen Nimbus.

Klovneria on stand-upia,

jossa on alastomuutta ja itkua ilman suostumusta.

Se ei ole improvisaatiota. Se on hyvin haavoittuvaista.

Yleisö ei voi olla varma, pitäisikö heidän nauraa vai ei.

Tapasitko Marian ensin? - Lähetin Insta-viestin.

Miksi?

"Kuulin, että asut Altadenassa. Avaamme sinne uuden pikku tilan.

Olisi hienoa, jos haluaisit tulla kokeilemaan juttuja."

Kello on yli kahdeksan. Ihmiset alkavat suuttua.

Kello on 8.06.

Tämä on suuri mahdollisuus.

En tiennyt, että lämppään Maria Bamfordia tänään.

Hän käyttäytyy kuin hän ei olisi tosi rohkea.

Hän esittää haurasta. Hän ei selvästikään ole sitä.

Kuka haluaa esiintyä vanhemmille keskiviikkoaamuna?

Ei helvetissä.

En ole hauskaa seuraa.

Olen terapeutin antama tehtävä.

Koomikot tulevat katsomaan minua, jotta voivat tehdä näin.

Ja…

Myyn keikan loppuun Portlandissa tiistaina.

Niinpä!

Yhteisömme ulkopuolella ei ollut mitään.

Hän teki siitä uskottavan.

Muutkin kuin taiteilijat alkoivat tietää paikasta.

Aloimme saada seuraajia.

Hän aloitti aamuesitykset.

Aamuesitysvillitys oli Maria Bamfordin aikaansaannosta.

Siitä pidettiin. Yleisö tuli vaippakassien kanssa.

He kysyivät: "Voinko tuoda lapseni?" Maria sanoi: "Tuo vain."

Se oli iso juttu, koska Maria ei halunnut rahaa.

Siitä tuli nopeasti tärkeä osa liiketoimintamalliamme.

PDA:N PERUSTAJA

"Marian pitää tulla tekemään aamukahdeksan esityksiä,

jotka myyvät hetkessä loppuun."

Kiitos, että tulit. Mahtavaa!

Kiitos, Jenny. - Oli mahtavaa.

Se on sekaisin. Kiitos.

Olen ylpeä sinusta. - Kiitos.

Hirmumyrskytuulet…

YHTEISÖN LÖYTÄMINEN

…levittävät tulipaloa Etelä-Kaliforniassa. Se riehuu Pacific Palisadesissa,

missä kymmenet tuhannet ovat menettäneet kotinsa.

Palisadesissa on syttynyt toinen tulipalo.

Sen nimi oli Eatonin tulipalo. Se on lähellä Altadenaa.

Tulipalo alkoi noin 18.30 ja oli aluksi vain kahdeksan hehtaaria.

Palo levisi nopeasti yli 80 hehtaarin alueelle ja leviää yhä.

Tämänhetkinen tilanne on, että 11 henkilöä on kuollut,

yli 150 000 ihmistä on evakuoitu -

ja noin 10 000 rakennusta on palanut maan tasalle.

Apokalyptista tuhoa kuuden eri metsäpalon…

Milloin selvisi, ettei talonne palanut? - Kun ajoin sinne.

Tämä on perseestä.

Menen tänne. Kannot kytevät.

Voiko tuuli yltyä uudelleen? - Voi.

Ei pitäisi tehdä tätä.

Talomme säästyi, koska kauheat, kamalat naapurimme,

jotka ovat rasistisia Trumpin kannattajia,

pelastivat kotimme.

Puutarhaletkuilla ja vesipyssyillä.

En tiedä, katsovatko he tätä, mutta he sammuttivat tulipalon.

He olivat mukavia ja tulivat kertomaan, miten hienosti he toimivat.

Ajattelin maksaa heille, koska he hoitivat homman.

Sitten he alkoivat puhua n-sanasta ja juutalaisista.

Mies sanoi: "Tiedät kyllä." Sanoin: "Enpäs."

Kun olimme lähdössä, hän tarjosi voileipiä.

Ajattelimme: "Helvetti."

Otitko sinä… Minä otin. - En.

Mitä olisimme voineet? Hän pakotti istumaan.

Olen kamala. - Mitä siinä voi tehdä?

Miltä tuntui ajaa tänne?

Valmistauduin itkemään mutten tunne mitään,

mikä on outoa. Ehkä tunteet purkautuvat myöhemmin.

En tunne mitään.

Tulipalo tapahtui, enkä voinut sille mitään.

En ryhtynyt toimiin. Romahdin kuin korttitalo.

En pystynyt käsittelemään asiaa.

Minulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia lapsesta asti stressin takia.

Sillä kertaa se tuntui todelliselta.

"Tässä se nyt on." - Se oli rankkaa.

Niin. Menin mielisairaalaan yhdessä vaiheessa.

Menin Las Encinas -nimiseen paikkaan.

Samaan, jossa olin ensin. - Niin.

Kutsuitte sitä nimellä "Eksyksissä".

Olin kuusi päivää ilman puhelinta. Sain lääkityksen.

Se oli hyvä juttu.

Jos lähden, en ehkä näe sitä enää.

Olin ylpeä itsestäni. Selvisin siitä hyvin.

Olin hyvin ylpeä. - Siitä, ettet romahtanut täysin.

Käytän lääkkeitä.

Se on muuttanut elämääni 15 tai 16 viime vuoden aikana.

Jos aivot ovat aktiiviset ja huolestuneet,

tavalliset tilanteet voivat tuntua epämukavilta.

Kun kaikki menee päin helvettiä, sitä rauhoittuu.

Jotain tapahtuu, ja ajattelee: "Ahaa.

Minun ei tarvitse murehtia asiaa. Se tapahtui."

Sisimpääsi piinannut asia pääsee ulos. - Niin.

Tavallaan hän sytytti ne tulipalot. Se on teoriani.

Hänen ahdistuksensa aiheutti ne tulipalot. Hänen pitäisi maksaa siitä.

Hei ja tervetuloa, rakkaat kummajaiset.

Minulla on yhä pakkomielteitä.

Voitte arvata, mikä on vaivannut minua,

koska te ketut näitte, mihin seminaareihin osallistuin.

Muuten,

IOCDF-järjestö piti kanssani Zoom-kokouksen ennen puhettani.

Tietyt kohdat tarinastani olivat heidän mielestään ahdistavia.

Pidä tauko naurua varten.

Inspiroivaa. - Kiitos paljon.

Olet todella hauska. - Niin olenkin.

Hän menestyi, oli tv:ssä ja teki ohjelmia,

mutta oikeasti tärkeintä on tämä -

ja ystävät, joita saamme. Hän on loistoesimerkki siitä.

Pienet kohtaamiset ovat masennuslääkettä.

Mikä koiran nimi on?

Tämä on Dee. - Dee!

Hän on luonut monia masennuslääkehetkiä.

Lähtekää ulos kotoa,

koska sekin voi auttaa vähän.

Ei!

Mitä tapahtui?

Keräämme tänään varoja rakentamiseen hyväntekeväisyysesityksellä.

En tiedä, mitä PDA:lle käy tulevaisuudessa,

mutta haluaisin olla jälleen osa yhteisöä -

samalla tavalla kuin ennen.

Etsimme paikkaa Highland Parkista,

koska haluamme olla lähellä Mariaa.

Kiitos esityksestä. - Kiitos, kun sain tulla.

Hän on todellinen hyväntekijä.

Tiedän lukuisia tarinoita siitä, miten Maria on auttanut komedialla -

ja varmasti muillakin tavoin.

Kaiken kaikkiaan Maria on aidosti hyvä ihminen.

Osaatko ilmaista, mitä olet yrittänyt tehdä?

Viihdyttämisen lisäksi.

Uskoakseni se, mitä yritin saavuttaa,

on pitää hauskaa ja tuntea itseni tarpeelliseksi.

Kaikki unelmani ovat toteutuneet.

Kaikki, mitä olen halunnut, on toteutunut.

Oletko saanut kaiken haluamasi? - Olen.

Mitä halusit?

Yhteisöllisyyttä ja tunnetta, että olin tervetullut.

En tarvitse mitään muuta. - Etkö?

En usko, mutta koska olen kameran edessä, minun täytyy tarvita jotain.

Kiitos, että sain olla osa tätä ohjelmaa.

Olen minä, ja minulla menee ihan hyvin.

Vanhempani kuolivat. Sain valkoisten perintövarallisuutta.

Epäreilua, mutta he kuolivat, joten oikeus toteutui.

Mahtavaa!

Minun ei pitäisi murehtia rahasta, koska voimme tehdä monia juttuja.

Minä ja mieheni täytimme laskurin netissä. Voimme eläköityä Nevadan Pahrumpissa -

kesken tämän lauseen,

jos lakkaan ostamasta netistä leivonnaistaikinaa tölkeissä.

Puhuin Anonyymit velalliset -ryhmän ystäville.

Ai mikä se on? Kuvitteellinen, keksitty ryhmä.

Kuin menisi kuuntelemaan motivaatiopuhujia,

mutta he eivät ole pelottavia.

He ovat 120-senttisiä ja ehdottavat:

"Haluatko mennä Tampaan? Ota kirjekuori.

Kirjoita siihen isolla 'Tampa'.

Aina kun saat dollarin tai kolikoita, laita ne kuoreen.

Pääset Tampaan!"

Surullista kyllä, niin käy.

Olen yksityisyrittäjä, joten saan veroetuja.

Olen töissä.

Verotunnus -

452393745 -

kirjautuu sisään pellen hommiin.

Toivottavasti osallistutte yhteiskuntaan,

vaikkette olisikaan hyviä siinä. On okei olla huono kaikessa,

varsinkin silloin, kun kaikki menee pieleen.

Katsokaa nyt minua.

Menen pieleen samalla, kun puhun, mutta jatkan silti.

Itsesuggestioni tähän työhön liittyen on:

"Miten se on minun syyni? He palkkasivat minut."

Kiitos paljon.

Et muista, että sanoin sinulle näin, mutta et ole yksin.

Älä pelkää pimeää

Ei ole pelättävää Me kaikki oomme kauhuissaan

Uppoudu pimeään

Epätoivo on normaalia Soita auttavaan puhelimeen

Tämä on erityinen hetki.

Vapautan sinut virallisesti dokumentista.

Mahtavaa!

Kiitos sinulle. - Niin.

Kiitos myös miehellesi Scottille.

Niin. - Miten se sujuu?

No…

Nousee päivä

Laskee päivä

Saamme tietää jatko-osassa.

Syön yhä lääkkeitä Ja juon sokeritonta kolaa

Olen vähän buliimikko

Olen vähän äkäinen

Onneksi he tekivät hyvää työtä ja olivat ystävällisiä.

Maksoit myös minulle.

Totta. - Pyytäkää aina rahaa.

Aina.

Mahtavaa!

Dokumentit eivät ole enää eettisiä. - Eivät niin.

Turrutan tunteet shoppailulla En siedä aurinkoa

Taidan vihata Jumalaa En tykkää juosta

Älä pelkää pimeää

Soita hätänumeroon, jos haluat kuolla

Ei pimeässä mitään vikaa oo

Anna ammattilaisten vastata Ääneen pääsi sisällä

JOS SINÄ TAI TUTTAVASI HARKITSEE ITSEMURHAA,

TUKEA ON SAATAVILLA OSOITTEESSA WWW.WANNATALKABOUTIT.COM

Tekstitys: Pauliina Munukka