Original subtitles

Maailman parhaissa ravintoloissa…

Vauhtia. -Selvä.

…yksi vieras voi muuttaa kaiken.

Ei virheitä.

Tarkastajat arvioivat, ansaitseeko ravintola -

alan suurimman tunnustuksen,

Michelin-tähden.

Kukaan ei tiedä, keitä tarkastajat ovat.

Emme missään nimessä saa paljastua.

Yksinruokailija.

Hän näyttää vakavasti otettavalta.

Jännittää. Asiakas tekee muistiinpanoja.

Seuraamme keittiömestareita,

kun he puskevat kohti murtumispistettä.

Kaiken pitää olla täydellistä.

Herätkää!

Tähden menetys voi olla loppumme.

Kun panokset ovat kovat, virheisiin ei ole varaa.

Ei ole suunnitelma B:tä.

Löytyi pieni luu. -Mistä?

Täydellisyyteen pyritään…

Upeaa.

Jes!

…joka kattauksella.

Kuuluisuuden ja potkujen ero on veitsenterävä.

Tähti voi muuttaa heidän elämänsä.

Meillä on ilo ilmoittaa, että yhden tähden saa…

Yy, kaa, koo!

Hienoa olla taas täällä.

Brasilia.

Äänekästä, eloisaa ja täynnä energiaa.

Kuten koko maa,

ruokakulttuuri täällä on ylpeästi rohkea ja värikäs.

Aliarvostettuja brasilialaisia grilliherkkuja,

hitaasti haudutettuja papuja -

ja suursuosikkiani, pão de queijoa.

Juustoleipäsiä. Todella maukkaita.

Tuo tyyppi tietää.

Brasiliaa ei ehkä yhdistä fine diningiin.

Mutta odota vain.

Illallistarjonta täällä muuttuu nopeasti.

Keittiömestarit kokeilevat -

luovia tekniikoita ja uusia makuja.

Michelin on huomannut asian.

Brasilia sai ensimmäisen tähden vuonna 2015.

Yksikään Latinalaisen Amerikan ravintola ei ole saanut -

suurinta kunnianosoitusta,

kolmea Michelin-tähteä.

Olisiko tämä viimein se vuosi?

São Paulo -

on Etelä-Amerikan fine dining -pääkaupunki.

Brasilian 25 Michelin-palkitusta ravintolasta -

17 sijaitsee täällä.

Niistä yksi yrittää tehdä historiaa.

2 TÄHTEÄ, JAHTAA KOLMEA

Vauhtia! Tarvitaan lisää rytmiä.

Joo!

Evvain perusidea on selvä.

Ajatuksena on yllättää vieraat.

Mikä on annoksen lämpötila? Mikä rakenne?

Ravintolaa luotsaavat pääkeittiömestari Luiz Filipe…

Jatkakaa.

…ja hänen kihlattunsa Bianca,

joka valittiin Latinalaisen Amerikan parhaaksi kondiittoriksi viime vuonna.

Mitä siinä on? -Tätä.

Tätä. Selvä. -Joo.

Ja cupuaçua. -Hienoa.

Luiz oli ensimmäinen, joka uskoi minuun -

ennen kuin uskoin itsekään.

Kaunis.

Tapasin Biancan, kun hän oli harjoittelija.

Näin, että hänestä voi tulla suurenmoinen kondiittori.

Meille syntyi kaunis työsuhde.

Keskinäinen ihailumme vaihtui rakkaudeksi.

Kaksi vielä puuttuu.

Haluan tulla isäksi -

ja voittaa kolmannen tähden.

Mikä on minulle tärkeintä juuri nyt?

Kolmas tähti.

Emme halua lykätä perheen perustamistakaan.

Pitää siis laittaa tuulemaan.

Kolmannen tähden tavoittelu ei ole helppoa.

Työtä on paljon, mutta voimme tehdä historiaa.

6 VIIKKOA MICHELIN-SEREMONIAAN

Lontoolaisena en ole kuullut paljon -

Etelä-Amerikan ravintoloista.

Palkittuja keittiömestareita on matkustanut Brasiliaan -

vain syömään Evvaissa.

Se kertoo paljon.

Tuossa.

Kimaltava jalokivi sateessa.

Hei. -Hei.

Hyvä pöytä. Kiitos. -Paras pöytä.

Keittiössä on useita kokkeja.

Kiva interaktiivinen lisä.

Keittiö näkyy ruokasaliin.

Kun kysyy keittiömestareilta Brasiliassa, ketkä ovat neroja,

paikallisia alan taikureita,

vastaus on Luiz Filipe ja Bianca.

Menu voi olla ainutkertainen.

Jes.

Evvain ikoninen annos. -Niinkö?

Kokin käsi pitelee kampasimpukkapommia.

Tuo on Luiz Filipen käsi.

Saakohan tämän muistoksi?

Yhden suupalan ihme.

Odotin tulista.

Maistuu suolaiselta donitsilta.

Kiintoisaa.

Kampasimpukkatahnaa ja sitruunaruohoa.

Tahna on -

kuin taramosalataa kampasimpukasta.

Sitruunaruoho on kaikki kaikessa.

Sitten moquecaa.

Koillis-Brasiliassa suosittua kalapataa.

Meriahventa, palmunsydäntä ja mustekalaa.

Yleensä moqueca on värikästä, voimakkaan keltaista tai oranssia.

Se ei ikinä näytä tältä.

Jumalaista.

Kastikkeen syvyys.

Minkään näin valkoisen ei odottaisi -

olevan näin täynnä makua.

Olen kokenut yllätyksiä rakenteen, lämpötilan ja värin osalta.

Annokset ovat hämääviä.

Annosta katselee, tuntee tuoksun.

Sitä ennakoi: "Se maistuu tältä."

Eipä maistukaan.

Cupuaçu-hedelmää.

Se tulee Amazonin alueelta.

Se on tämän jälkiruoan ainoa ainesosa.

Kaikki tämä yhdestä aineksesta.

Kondiittorilta vaaditaan tämän luomiseen teknistä taitoa,

joka on huipputasoa.

Jälkiruoka on täydellisessä paketissa.

Pohjalla on confitin tahnaa, sitten kylmää sorbettia -

ja päällä rapeaa keksiä.

Tämä on aivokemiaa muuttavaa keittotaitoa.

Miltä maistui?

Huikealta. En ole ikinä saanut vastaavaa.

Erilaisten rakenteiden ja lämpötilojen yhdistely -

saa kiinnittämään enemmän huomiota makuihin.

Se tekee ruoasta hauskan.

Sitä on hauska syödä. -Joo.

Maailman Michelin-oppaassa on 19 000 ravintolaa.

Kolmen tähden ravintoloita on noin 150.

Luoja. -Mikroskooppisen pieni osa.

Toisinaan tuntuu mahdottomalta, mutta -

rohkea rokan syö.

Niin. -Totta.

Kiitos. -Kiitos, Jesse.

Luiz Filipen ja Biancan kunnianhimoa täytyy ihailla.

Kolme tähteä saadakseen -

heidän täytyy saavuttaa miltei mahdoton täydellisyyden taso.

Kolmen tähden ravintola…

MICHELIN-TARKASTAJA

…osoittaa hallitsevansa mestarillisesti viisi vakiintunutta kriteeriä,

tekniikat, raaka-aineet, persoonallisuuden,

uskomattomat maut ja tasalaatuisuuden.

Sellaisen laadun ja tasaisuuden saavuttaminen -

on melkein yli-inhimillistä.

Reilun 300 kilometrin päässä São Paulosta on upea, veikeä Rio.

Katuruoasta tunnettu Rio -

kasvattaa nyt myös fine dining -mainettaan.

Hienostuneella Leblonin alueella osaamisensa haluaa osoittaa -

julkkiskeittiömestari Claude Troisgros.

Kun saavuin Brasiliaan vuonna 1979, päätin jäädä,

ja nykyään minut tunnetaan täällä hyvin.

Minulla on kolme tv-ohjelmaa.

Olen tavallani showmies.

Mistä päin Ranskaa tulet?

Lyonin liepeiltä.

Suvullani on ollut siellä ravintola vuodesta 1930.

Troisgros'n suku -

on melkeinpä Michelin-maailman kuninkaallisia.

Suku käytännössä kehitti nouvelle cuisinen,

ja suvun ravintolalla Ranskassa -

on ollut kolme Michelin-tähteä 58 vuotta peräjälkeen,

pidempään kuin kenelläkään muulla maailmassa.

Claude on ollut keittiömestarina Brasiliassa 47 vuotta.

Hänen ravintolansa erottaa heti.

Chez Claude, Bar do Claude, Cantina do Claude.

Tämän nimi ei ole Claude, vaan Madame Olympe -

Clauden äidin mukaan.

0 TÄHTEÄ, JAHTAA YHTÄ

Claude, hei! -Tervetuloa Madame Olympeen!

Kiitos. Tässäkö on keittiö?

Keittiö on pieni. Kivaa.

Pöytä odottaa. -Kiitos paljon.

Bon appétit!

Claudella on mainetta ja tunnettu sukunimi,

mutta häneltä puuttuu tällä hetkellä Michelin-tähti.

Tervetuloa Madame Olympeen!

Hän aikoo muuttaa asian tällä ravintolalla.

Yksinkertaisen elegantti miljöö.

Valkoiset liinat. Tarjoilijat tyylikkäissä asuissa.

Vastaa mielikuvia Michelin-tasoisesta ravintolasta.

Valmistan ruokaa ja ajattelen hyvin perinteisesti.

Pyree on suolaton.

Panostamme palveluun, ruoanvalmistukseen ja sisustukseen,

jotta saamme ensimmäisen tähden.

Hei. -Hei.

Rapua,

kivihummeria, limettiä ja gochugarua. Bon appétit.

Kylki vai pää edellä?

Rouskuu kivasti.

Hyvä suutuntuma. Rapukeksi on rapea,

ja niin on kaikki muukin.

Jälkimakuna tuntuu häivähdys curryä.

Kivihummerin rakenne on miellyttävä, miltei säikeinen kuin rapu.

Annos yllätti.

Troisgros'n nimi ja perinteet -

saivat odottamaan jotakin Ranskaakin ranskalaisempaa.

Paikka on paljon odotettua kokeellisempi ja jännittävämpi.

Kampasimpukkaa, suolaheinää, retikkaa, beurre blancia.

Kampasimpukan koostumus muistuttaa suolaista vaahtokarkkia.

Kimmoisaa ja pehmeää.

Beurre blanc -kastike on yleensä kermaista ja pikanttia,

mutta tässä on kirpeyttä.

Luoja, miten hyvää.

Claude on pian 70-vuotias.

Tämän ravintolan täytyy olla hänen viimeinen yrityksensä saada tähti.

Ravintola avattiin vasta seitsemän kuukautta sitten.

Aika on vähissä.

Aikaa on niukasti.

Haaste on valtava.

Suvussamme paineet olla Michelin-palkittu keittiömestari -

ovat suunnattomat.

Kivenheiton päässä eloisalla Ipaneman alueella -

on toinenkin Troisgros'n suvun vesa,

joka tuntee samat paineet hyvin.

Thomas, Clauden poika.

Hänellä on jo tähti, ja nyt hän haluaa toisen.

Jos tiimimme saavuttaa toisen tähden,

olen todella ylpeä.

Kun avasin Oseillen, mietin mielessäni:

"Yritän tehdä jotain uutta."

Asiakkaat ovat kuin ystäviäni,

jotka tulevat syömään gourmetkeittiööni.

Otatko lisää kastiketta?

Saat lisää leipääkin.

Ai, se riittää.

Olkaa kuin kotonanne.

Kaikki onnistuu.

Avokeittiö on näyttämö.

Valele kunnolla.

Ota isompi lusikka.

Haluan näyttää, että voi viihtyä -

ja syödä tasokkaasti rennossa miljöössä.

Eka Michelin-ravintolamme, jossa kastikkeen voi syödä leivällä.

Se on paras tapa.

Olen ranskalainen ja brassi.

Oseillen ruoka on minimalistista.

Painotamme kastikkeita.

Brasilialaisia raaka-aineita ranskalaisittain.

Taivaallista.

Hienoa, kiitos.

Thomas ja Claude johtivat yhdessä ravintolaa Riossa 14 vuoden ajan,

ja he saivat Michelin-tähden.

Sitten Thomas lähti ja ravintola suljettiin.

Kyllästyin.

En enää uskonut sentyyppiseen fine diningiin.

Valkoiset pöytäliinat, klassista jazzia.

Ei minun juttuni.

Koin, että pitää irtautua isästä -

kokkina, ammattilaisena.

Hassua kyllä, kun lähdin,

isä sanoi haluavansa jo himmailla.

Yhtäkkiä hän avasikin -

tähtiä jahtaavan fine dining -ravintolan.

Niinpä isä ja poika jahtaavat nyt Michelin-tähtiä,

mutta eivät yhdessä tällä kerralla.

Kilpailunhalu on hyvä asia.

Isä on paljon minua kilpailunhaluisempi.

Tänä iltana…

Marcel, hei.

Miten voit? -Hyvin.

…Claude on kutsunut itsensä Oseilleen.

Seremonian lähestyessä -

hän haluaa nähdä, miten Thomas tavoittelee toista tähteä.

Palaveri.

Isä on tulossa. Sinua jännittää.

Olin hänen kokkinaan 12 vuotta,

mutta silti jännittää edelleen.

Älä pudota mitään.

Michelin on kulkenut mukanani koko ikäni.

Yhden tähden saa ruoalla.

Kaksi tähteä vaatii jo seuraavalle tasolle nousemista.

Ekalla kerrallani Oseillessa -

ruoka oli hyvää mutta kaikki muu oli yhtä säätämistä.

Musiikki soi liian kovalla.

Englantia,

ranskaa, portugalia.

Thomas pitää rennosta meiningistä,

mutta yksi sääntö hänellä on.

Ei aloiteta, ennen kuin kaikki ovat saapuneet.

Aloitamme parin minuutin päästä. Odotetaan isää.

Anteeksi, että joudutte odottamaan.

Ollaan vähän myöhässä.

Teen saman hänelle.

Menen tunnin myöhässä.

Aion olla rehellinen.

Häntä varmasti jännittää jo muutenkin.

Avaamme kello 19.45. On kulunut jo 40 minuuttia.

Oletko okei?

Sinulla on yksi tähti,

mutta syön ennen toista.

Ei paineita.

Isä saapui viimein.

Thomas voi näyttää, mihin hän pystyy.

Tonnikalanvatsaa, japaninretikkasuikaleita,

villiä isovesikrassia ja kahvi-kombucha-ponzua.

Kuten monet isät, Claude ei niin vain vaikutu.

Thomas.

Jäin kaipaamaan hapokkuutta.

Haluatko lisää hapokkuutta? -Joo.

Laitoimme viinietikkaa,

mutta maistan. -Maista.

Mitä ajattelet kastikkeesta?

Älä nyt hötkyile.

Totta. Lisää viinietikkaa. Hän ei ole väärässä.

Isää on vaikeampi miellyttää kuin Michelin-tarkastajaa.

Perhe sanoo asiat suoraan.

Valele nautaa voilla. Maku paranee.

Pinta alkaa karamellisoitua vähitellen.

Tämä on paras tapa.

Tarjoamme lähes raakaa ja puoliraakaa sous vide, jotta verta ei näy liikaa.

Asiakkaat eivät säikähdä.

Ribeye-pihvi, demi-glace-kastiketta, paahdettua retiisiä, juusto-pirão.

Miten kypsensit?

Et pidä rakenteesta. Kukaan keittiömestari ei pidä.

Jos et pidä, miksi valmistit noin?

Pitää miellyttää asiakkaita. En valmista ruokaa itselleni.

Kiitos! -Kiitos.

Öitä!

Isä, miten meni?

Onko ravintolan taso noussut?

Ruoassa kehitys on selvä.

Troisgros'n tyyli näkyy yhä,

mutta tänään oli uusia makuja, uusia tekniikoita.

Valmistat ruokaa tavalla, joka on sinua.

Thomasia.

Tarkastajat katsovat -

keittiömestarin persoonallisuutta.

Aivan.

Jos yrittää saada kahta tähteä,

oman kokemukseni ja ikäpolveni perusteella -

muuttaisin ehkä sisustusta vähän elegantimmaksi.

Pitääkö sisustusta muuttaa toisen tähden takia? Ei.

Haluan haastaa itseäni ja säilyttää ytimen.

En halua kadottaa juttuamme tekemällä pinnallisia muutoksia,

jotta ehkä saadaan toinen tähti.

En tiedä, saako tällä tyylillä kahta tähteä.

São Paulossa…

2 TÄHTEÄ, JAHTAA KOLMEA

…keittiömestari Luiz Filipe pohtii,

miten kolmas tähti tarkalleen ottaen saadaan.

Menussamme on erottuvia annoksia,

mutta epäilyttää, onko menu kokonaisuutena vaikuttava.

Yritämme saada kolme Michelin-tähteä,

joten haluamme menuun 15 hienostunutta annosta.

Kerääntykää kaikki tänne.

Seremoniaan on enää 12 viikkoa.

Luiz Filipe on tehnyt rohkean päätöksen.

Vaikka tasomme on jo nyt erittäin korkea,

menumme uudistuu.

Aikaa ei ole paljon, joten meille tulee kiire.

Tarvitsen kaikilta sata prosenttia.

Joo!

Koko menun uusiminen tässä luokassa -

vie normaalisti kuukausia.

Kuin avaisi uuden ravintolan. Iso haaste.

Koska seremonia lähestyy nopeasti,

Luiz Filipe ja Bianca yrittävät uudistaa menun vain viikoissa.

Voisi tehdä cappuccino-annoksen -

mutta ei juomasta vaan suolaisista raaka-aineista.

Innoitus tulee sunnuntaipäivistä Biancan kanssa kotona.

Rakastamme cappuccinoa.

Ajattelin,

että käytetään turskaa, koska Bianca pitää siitä.

Ajatuksenani on -

laittaa pohjalle turskan kiintein osa.

Seuraavaksi tulee kermaista osaa,

joka tuo annokseen täyteläisyyttä ja rasvaa.

Tucupi on ainutlaatuinen brasilialainen ainesosa.

Muutama tippa vain, sillä liemi on vahvaa.

Se on melkein kuin Vegemitea, jossa maistuu vahva umami.

Päälle tulee keltaista maniokkia tuomaan makeutta.

Viimeistellään ehkäpä rapealla tuilella,

niin tulee ylellinen vaikutelma.

Tässäkin annoksessa -

on erilaisia lämpötiloja.

Pohja on kuumaa.

Turska-confit tarjoillaan kylmänä.

Todella hyvää.

Kokeilin uutta.

Ihanaa.

Oikeasti. -Niinkö?

Oikeasti ihanaa.

Yksi ruokalaji valmis, 14 jäljellä.

Ja niin, samalla pitää pyörittää kahden tähden ravintolaa.

Haluan, että vaikka en ole paikalla,

tiimi pystyy toimimaan vaatimallani tasolla.

Ihan vinossa.

En ole mustekala, jolla on kahdeksan lonkeroa -

ja joka on kaikkialla.

Ei saa olla pienintäkään virhettä.

Korjaa tuo.

Tällä tasolla yksityiskohdat ratkaisevat.

Tarkastaja voi tulla milloin vain,

joten ei ole varaa lipsua yhtään.

Näytä kalaa.

Mitä näille tapahtui?

Kalaa on tosi vähän.

Kalapala on sentin pienempi.

Emme tarjoile tuota.

Annos ei ole täydellinen.

Emme voi tarjoilla asiakkaille epätasaista laatua.

Jos olisin tarkastaja ja saisin erilaisen kalapalan,

en antaisi ravintolalle kolmea Michelin-tähteä.

Kala -

meni minulta melkein ohi. -En huomannut.

Viisikin sekuntia,

ja annos olisi lähetetty saliin.

Meidän täytyy olla tosi tarkkana. Pitää tarkastaa kaikki.

Tietenkin.

Tähden menetyskin on aina mahdollista.

Seremoniaan on enää kymmenen viikkoa,

ja käyn Oseillessa -

katsomassa, onko Thomas ottanut isän neuvoja varteen.

Ilmeisesti ei.

Hei. -Tervetuloa!

Annatko ruokalistan? -En.

Tämä ei ole ravintola vaan gourmetkeittiöni.

Olen avoimin mielin.

Selvä. -Vatsakin odottaa.

Ravintola on hyvin erilainen kuin Madame Olympe.

Ilmapiiri on tosi rento ja epämuodollinen.

Paahdettua punajuurta, suolattua suklaamurua ja kefiiriä.

Nauti.

Kefiirissä on maanläheinen, maitomainen, suklaiseksi taittuva maku.

Kiinnostavaa.

Espanjanhummeria, parsakaalia, punakaalia -

ja merisiilistä valmistettua beurre blanc -kastiketta.

Espanjanhummerit ovat rumia.

Mutta maukkaita.

Herkullista.

Espanjanhummeri maistuu hummerilta, mutta koostumus on eri.

Kuin söisi pieniä marjoja.

Maistoin Clauden beurre blancia.

Siinä oli vahva tislatun soijan maku.

Tämä maistuu paljon kermaisemmalta.

Haluan vain kulhollisen kastiketta, kokonaisen leivän -

ja hämärän huoneen, josta istua.

Herkullista. Olen paratiisissa.

Oseillella on jo yksi tähti.

Thomas on taitava.

Kysymys kuuluu, että jos tarkastaja istuisi tässä -

ja söisi näitä annoksia tässä miljöössä,

olisiko paikka kahden Michelin-tähden arvoinen.

Ihmiset luulevat, että haemme kattokruunuja,

jakkaroita käsilaukuillemme ja timantteja haarukoissa…

MICHELIN-TARKASTAJA

…mutta me katselemme lautasta.

Mietimme vain, onko ruoka hyvää -

ja onko hallittu tekniikat.

Vain sillä on merkitystä.

Luiz Filipen ja Biancan täytyy nyt keskittyä.

Seremoniaan on enää viisi viikkoa,

ja uusi menu on saatava valmiiksi.

Yksi annos kuitenkin puuttuu.

On tärkeää, että menu on yhtenäinen -

alusta loppuun.

Menu kertoo aina tarinan.

Biancan tehtävänä on luoda viimeinen ruokalaji.

Luon suklaajälkiruoan.

Sellaisen tehtävän sain.

Ajattelin valmistaa brownien.

Mietin, että käyttäisin cupuaçua.

Tämä tässä on cupuaçu.

Se on suosikkihedelmiäni Brasiliassa.

Valmistimme hyytelön. Saadaan siitä kerroksellisuutta.

Pursotan suklaamoussea muottiin.

Laitan päälle brownien ja pakastan.

Pohdin koko ajan, pitääkö keittiömestari annoksestani.

Tässä on suklainen, makea brownie.

Tämä on kuin cannolo.

Täytin sen cupuaçu-vaahdolla.

Tämä on suklaajäätelöä.

Esillepanon kannalta -

annos on pelkistetty.

Selvä. -Tiedäthän.

Haluaisin tästä hieman houkuttelevamman.

Tarvitaan jotakin lisää.

Ehkä päälle jotakin.

Rapeutta pintaan. -Selvä.

Jäätelö on erilaista.

Joo, eri resepti mutta sama suklaa.

Maistoitko? -Maistoin.

Piditkö? -Pidin.

Maistuu jotenkin vetiseltä. En pidä siitä.

Selvä.

Odottaisitko kolmen tähden ravintolalta tällaista?

En. Parantamisen varaa on.

Älä uskottele itsellesi, että tämä riittää.

Okei.

Jos olet eri mieltä, keskustellaan.

Tästä annoksesta tulee sellainen olo kuin ottaisimme…

takapakkia.

Sinun pitää olla täysin varma, että annos on upea.

Nyt et ole. -Okei.

Jos olet eri mieltä, sano.

Itse asiassa olen samaa mieltä.

Pystyn paljon parempaan.

Voin muuttaa rapeutta -

ja suklaajäätelön reseptiä.

Pitää miettiä.

Paineet ovat kovat.

Työtä on paljon.

Käänne paine niin päin,

että kokeilet uusia asioita.

Selvä.

Luiz on ihana työkaveri, mutta välillä hän on raivostuttava.

Olen täysin samaa mieltä kaikesta.

Sattuu ja turhauttaa, mutta hän on oikeassa.

4 VIIKKOA MICHELIN-SEREMONIAAN

Thomas, jos joku, tietää, mitä on työskennellä perheenjäsenen kanssa.

Kaksi keittiömestaria.

Välillä tulee yhteentörmäyksiä.

Kun työskentelin isän kanssa, joskus ärsytti, kun hän tuli keittiöön -

ja katsoi kastiketta:

"Lisää voita. Keitä kasaan."

Hän ei maistanut. Katsoi vain.

Se suututti minua.

Meillä on erilainen tyyli, erilaiset näkemykset.

Se on vaikeaa. Miten voin siis parhaiten -

erottua edukseni?

Olemalla oma itseni.

Nyt yritämme saada toisen tähden.

No?

Katsotaan, miten pitkälle pääsee -

muuttamatta ravintolan henkeä.

Tämä ilta voi ratkaista kaiken.

Tänään tulee yksi yksinruokailija.

Tiedätte merkityksen.

Tarkastaja voi olla kuka vain milloin vain,

vaikkapa kyseinen varaaja.

No niin. Hoidetaan kaikki moitteettomasti.

Thomasin pitää näyttää parastaan.

Katselemme varauksia aina sillä silmällä, olisiko mukana tarkastaja.

Jännittää, pelottaa.

Vaikka yritän esittää henkilökunnalle,

että kaikki on hyvin ja tehdään parhaamme,

sisäisesti olen kuin tulivuori. Sisälläni pauhaa myrsky.

Kivenheiton päässä myös Claude on huomannut -

tärkeän varauksen tälle illalle.

Mikä on ravintolakriitikon pöytä?

Kuusi.

Kuusi. Ei virheitä.

Kaiken pitää olla täydellistä.

Claude panee kaiken peliin.

Pääkokki Jessican avulla -

hän haluaa elävöittää yhtä nimikkoannostaan,

kalaa banaanin kera.

Muutamme ajatusta.

Käytämme banaanista vain kuorta.

Sanoit, että paistettu ja maustettu banaaninkuori on là.

Roberto Hirth on Brasilian tunnetuimpia ravintolakriitikoita.

Hänen kehunsa -

tarkoittaisivat, että Claude on oikeilla jäljillä.

Menoksi.

Näytä kastiketta.

Korjaa.

Kuka sitä tekee? -Emi.

Haude on liian kuuma.

Voi lisätään ohuena nauhana.

Hän ei edes katso!

Pitää katsoa! Muuten ei opi.

Samaan aikaan Oseillessa -

Thomas ja vieraat odottavat yksinruokailijaa.

Hän saapui.

Ensimmäisenä ruokalajina meillä on tomaattitartar,

jossa on aurinkokuivattuja tomaatteja ja käenkaalia.

Yleensä Thomas on rento, mutta ei tänä iltana.

Ribeye-pihvi, demi-clace-kastiketta,

paahdettua retiisiä, juusto-pirão.

Nyt taiten.

Hän tekee muistiinpanoja.

Tilanne alkaa olla liikaa.

Pakko vähän hengähtää. Olen hermona.

Hän on selvästi asiantuntija.

Voi olla kulinaristi mutta tekee muistiinpanoja.

Hän tarkkailee kaikkea.

Huolestuttaa ja hermostuttaa.

Mitä seuraavaksi?

Uusi versio kala-banaaniannoksesta,

jota Claude on tarjoillut vuosikymmeniä.

Claude uudisti rohkeasti pidettyä klassikkoannosta.

Toimiiko annos?

Onko kaikki hyvin?

Piditkö menusta?

Pidin, mutta täytyy sanoa, että kala-banaaniannos…

En ole ihan varma.

Kaipaan vanhaa versiota, jossa käytettiin koko banaania.

Se annos oli täyteläinen.

Kiitos paljon.

Kiitos.

Mitä hän sanoi?

"Tämä ei ollut se tuntemani kala-banaaniannos."

Mitä ajattelet siitä?

Pitää tehdä se, mihin uskoo,

ei, mihin muut uskovat. -Niinpä, aina.

Oseillessa Thomas voi tehdä vaikutuksen vielä yhdellä ruokalajilla,

luovalla jälkiruoalla.

Suklaata, oliiviöljyjäätelöä ja kaviaaria.

Kaviaari tuo annokseen suolaisuutta.

Se luo vau-efektin.

Teillekö ei maistu?

Ei.

Emme pidä suklaasta.

Haluatteko uuden? -Joo.

Teemme uuden. -Kiitos.

Avokeittiössä -

ei ole hyvä, kun muut asiakkaat näkevät, että annos palautuu.

He eivät tiedä, miksi.

Jos salissa on tarkastaja, hän näkee sen.

Se vähentää pisteitämme varmasti.

Paska. Menee hermot.

2 TÄHTEÄ, JAHTAA KOLMEA

Hei.

Sisään vain.

Seremoniaan on enää kolme viikkoa.

Luiz Filipeltä ja Biancalta on loppunut aika.

Jos he haluavat tarjota tarkastajalle uutta menua,

se pitää julkaista nyt.

Tulisitteko tänne?

Kaikki, nopeasti.

Voimme harjoitella kolmen tähden tasoista menua ainoastaan tänään.

Tämä on se päivä.

Tehdään se. -Joo!

Tiimin pitää omaksua 14 uutta ruokalajia.

Yksi odottaa Luiz Filipen hyväksyntää.

Toivottavasti menee paremmin kuin viimeksi.

Minua stressaa ja hermostuttaa.

Sataprosenttisesti.

Laitan kaiken päällekkäin.

Kahta eri jäätelöä, suklaata ja cupuaçua.

Lisään erilaisia rakenteita, esimerkiksi rapean tuilen.

Viimeistelen annoksen pöydässä cupuaçu-vaahdolla.

Onko tämä mielestäsi kolmen Michelin-tähden annos?

Annos on tärkeä. -Niin on.

Se on viimeinen, joka viedään…

Olen täysin varma annoksesta. -…asiakkaalle.

Erinomaista.

Kiitos.

Melkein alkaa itkettää.

Älyttömän hyvää.

Hienoa työtä. -Kiitos.

Onnittelut. -Kiitos.

Upeaa.

Tästä tulee vaikuttava loppuhuipennus menulle.

Juuri oikeaan aikaan.

Menu on viimein valmis.

Se julkaistaan täydelle salille odottavia asiakkaita.

Heistä kuka tahansa voi olla Michelin-tarkastaja.

Hyvää iltaa! Tervetuloa!

Tuntuu jo kuin jokainen olisi Michelin-tarkastaja.

Niin.

Kun kuljen ohi ja näen hänellä tuon ilmeen, en pysähdy.

Menen eteenpäin.

Uuden haasteen tuo…

Iltaa.

…Arnaldo Lorençato,

vaikutusvaltainen ravintolakriitikko yhden henkilön pöydässä.

Arnaldo on merkittävä toimittaja täällä Brasiliassa.

En tiedä, miten hän kuuli tästä illasta, sillä uusi menu julkaistaan tänään.

Häneen on tosi vaikea tehdä vaikutusta.

Katsotaan.

Vuorossa on Biancan suosikki, turskacappuccino.

Turskacappuccinoa ja tucupia.

Miten tämä syödään?

Kun näen jonkun syövän ruokaani,

toisinaan tulee täysin alaston olo.

Kaikki paljastuu.

Annos on luomukseni, ideani, ponnistukseni.

Sitä voidaan inhota tai rakastaa.

Herkullista, eikö?

En pidä.

Liian hapanta.

En ole yhtään innostunut sinapinlehdistä.

Ai sinapinlehdistä?

Jos olisin tiennyt, olisin käyttänyt jotain muuta.

Tätä Luiz Filipe ei olisi halunnut kuulla.

Joudut pelastamaan minut.

Älä heitä kirvestä kaivoon.

Onneksi meillä on jälkiruokasi.

Pelasta minut.

Okei. -Okei.

Voinko aloittaa? -Joo.

Joo.

Ilmeestä ei voi päätellä mitään. Miehellä on pokerinaama.

Okei.

Kiitos.

Pitiköhän Arnaldo menusta?

Toivon niin, mutta vaikea sanoa.

Menun muuttaminen oli rohkea veto.

Se voi kostautua meille pahasti.

2 VIIKKOA SEREMONIAAN

Seremoniaan on enää kaksi viikkoa,

joten nyt voi vain odottaa.

Minusta on ihanaa laittaa ruokaa kotona.

Tiedämme, että kotona kaikki pitävät ruoasta.

Jos eivät pidä, ovesta pääsee ulos.

Tänään on perhelounas.

Isä ja minä grillaamme.

Siitä tulee hauskaa.

On ensimmäinen kerta,

kun Claude ja Thomas kokkailevat yhdessä -

ravintolansa sulkemisen jälkeen.

Ovi on auki. Missä pitbull?

Mitä tämä on?

Toitko lihaa?

Piti grillata. Toin grillin.

Mehän valmistamme moquecaa.

En halua moquecaa.

Tulin grillaamaan.

Tehdään sitten kumpikin omaa.

Aina sama.

Isä, teen lapsille purilaiset.

Isä!

Nyt tajusin!

Isä kaatoi grilliin vettä.

Hän kaatoi viinini pois ja kasteli grillin.

Tyypillistä.

Muistuu mieleen se, kun tehtiin hommia yhdessä.

Esineitä katoili.

Tulee takaumia ja traumalaukaisijoita.

Millaista purilainen on? -Hyvää.

Kippis. -Perheelle.

Perheelle.

Yhdelle tähdelle lisää.

Minun ensimmäiselle tähdelleni ja Thomasin kahdelle tähdelle.

Tarvitset tähden. Ravintolasi on uudempi.

Siinäpä painetta.

VIIKKO SEREMONIAAN

Totuuden hetki lähestyy,

ja kutsuja lähetetään ympäri Brasiliaa.

Nykyiset Michelin-palkitut kutsutaan automaattisesti.

Se ei kuitenkaan vielä takaa, että saa lisää tähtiä.

Olen todella tyytyväinen ja iloinen,

että olemme tässä pisteessä.

Stressiä on hirvittävästi.

Annamme kaikkemme.

Kaikki laittavat itsensä likoon,

kävi miten kävi.

Se on ollut todella -

uskomatonta.

Haluan kiittää sydämeni pohjasta.

En halua alkaa itkeä.

1 TÄHTI, JAHTAA KAHTA

Tuli kutsu.

"Michelinillä on ilo kutsua teidät, Thomas ja Yusa…"

Täällä Riossa. Kiva.

Soitan isälle.

Entä jos hän ei saanut kutsua?

Hän ansaitsee sen, jos hän saa sen. Soitan hänelle.

Hei.

Saitko kutsun?

Ensi kerralla: Kutsutaanko Claude vuoden tärkeimpään iltaan?

Voittaako Thomas toisen tähden?

Ja tekeekö Evvai historiaa?

Sitten siirrymme Michelinin syntypaikkaan, Ranskaan,

jossa keittiömestarin kärsimättömyys…

Haloo.

…voi murskata unelman.

Hemmetti! Nyt oikeasti.

Ja nuoripari riskeeraa kaiken -

ja avaa pohjoismaisen ravintolan Burgundiin.

Tämän täytyy menestyä.

Näytös alkaa.

MICHELIN-TARKASTAJIEN HENKILÖLLISYYS ON SALATTU. SANAT OLIVAT HEIDÄN.

Suomennos: Marianne Tenetz