Original subtitles

- Poliisi. - Apua! Auttakaa minua!

MADRID, 15. KESÄKUUTA 1991

MADRID, 15. KESÄKUUTA 1991 KLO 01.35

Rauhoitu. Mitä on tapahtunut?

Teidän on tultava! Hän on täällä sisällä!

Rauhoitu. Kerro, mitä sinä näet.

Onko talossa joku?

Haloo?

Komisario. Tuo rakennus, 3C.

Hän on täällä!

Äiti! Äiti!

Lähetämme partion heti. Mikä osoite?

Gerardo Núñez 8.

Oletko vielä siellä?

Haloo?

Kaikki yksiköt Gerardo Núñez 8:aan.

Kaikkien vapaiden autojen on vastattava hätäkutsuun.

Varhain aamulla 15.6.1991 Madridin poliisi sai hätäpuhelun.

Tämä tarina perustuu poliisin raporttiin.

Kolme päivää aiemmin.

Kolme päivää aiemmin. Tiistai

Kolme päivää aiemmin. Tiistai, 12. kesäkuuta 1991

Irene, sinä menet kylpyhuoneeseen ensin.

Lucia, lähdetään. Nouse ylös.

Älä metelöi.

No niin, poika. Ylös.

Mennään kouluun.

- Haluan mennä kouluun. - Haluatko? Hyvä.

- Oletko taas pissannut sänkyyn? - Olen.

Käske Irenen pestä sinut.

Vero!

- Mikä on? - Irene ei päästä minua sisään.

- Olen suihkussa! - Älä huuda.

Hän on pissannut alleen. Auta häntä. Olet häntä vanhempi.

Olen vanhempi, joten tulin ulos ensin.

Etkö ole lämmittänyt maitoa? On siinä isosisko.

- Lucia, varo vähän. - Pitää viedä valokuvia auringonpimennystä varten.

- Valokuvia? - Ei valokuvia.

Meidän pitää viedä negatiiveja silmien suojaksi.

Pyyhe haisee kanalta. Haiset märältä kanalta.

- Lopeta! Vero! - Lucia, anna Irenen olla.

Ota yksi pyyhkeistä, jotka ovat kuivumassa.

Olisit voinut sanoa eilen negatiiveista.

Selvä, sido itse.

- Onko kaikki hyvin? - On.

Meillä oli synttärijuhlat ja suljimme kahdelta. Olen aivan poikki.

Tulin vain hakemaan jotain koulutyötä varten. Lepää sinä.

Nukun vielä hetken. Nähdään myöhemmin.

- Mikä on? - En pissaa sänkyyn ensi yönä.

- Mitä? - En pissaa sänkyyn ensi yönä.

Hyvä. Menehän sisään nyt.

- Mitä sinulle kuuluu? - Hyvää.

Kuten tiedätte, maapallo pyörii akselinsa ympäri.

Se kiertää myös auringon ympäri.

Kun taas kuu, joka on satelliitti, kiertää maapallon ympäri.

Kun kuu päätyy maan ja auringon väliin, -

syntyy astronominen ilmiö, eli auringonpimennys.

Kuun varjo lankeaa maan ylle.

Ilmiö on mielenkiintoinen, koska se on subjektiivinen.

Se riippuu subjektista, joka katsoo sitä.

Se mitä näemme tänään Madridissa, ei ole sama, joka nähdään Barcelonassa.

Seuraava kuva, kiitos. Näemme selvästi kaksi eri aluetta.

Varjo-alueen, eli umbran, ja prenumbra-alueen.

Umbrassa ei ole valoa, vaan se on täysin pimeä.

ONKO SINULLA SE?

Prenumbra on heikko varjoalue.

Historiassa taikausko -

on antanut monia selityksiä auringon- pimennykselle. Seuraava kuva, kiitos.

Primitiiviset kulttuurit uskoivat taivaan heijastavan tapahtumia maassa.

Ne siis uskoivat, että pimeys hallitsi valoa auringonpimennyksen aikana.

Monissa kulttuureissa auringon- pimennys oli hyvä hetki uhraamisille.

Seuraava kuva, kiitos.

Mayaintiaanien mukaan ihmisveri...

Aika on lopussa. Mennään katsomaan auringonpimennystä. Jatketaan sitten.

Auta ikkunan kanssa, Sara. Ottakaa laatikosta negatiivi, jos se puuttuu.

Selvä? Älkääkä katsoko suoraan aurinkoon. Vain negatiivin läpi.

- Odota vähän. - Ei, mennään.

Mennään, tytöt. Rosa, sammuta projektori.

- Odota. - Mitä nyt?

- Meidän on odotettava Dianaa. - Sitä tuplaajaa?

Kerroin hänelle, mitä me teemme. Hän halusi mukaan.

Senhän piti jäädä meidän väliseksi?

Nyt se on meidän ja Dianan välinen juttu. Hän on tosi kiva.

Muistatko Manolon, sen piikkitukkaisen?

Kuoli moottoripyöräturmassa. Dianan poikaystävä.

- Miksi kerroit hänelle? - Se lipsahti.

Kaikki tietävät, että se toimii paremmin parittomilla luvuilla.

Kaikki ovat ylhäällä. Reitti on selvä.

Begoña, mikä tämä on?

Miten ällöttävää.

Pysykää yhdessä. Tänne päin.

Odottakaa minua!

Tässä.

Ällöttävää. Oletteko tehneet tämän aiemmin?

Joo, kylässäni. Etkö sinäkin ole tehnyt?

Joo, paperipöydällä.

En koskaan oikealla laudalla.

OKKULTISMIN TIETOSANAKIRJA

- Mitä sinä toit? - Valokuvan.

Mikä se on?

Tarvitaan esine henkilöltä, johon halutaan ottaa yhteys.

Valokuva ei ole henkilökohtainen esine.

On, jos se kuuluu henkilölle, joka on kuvassa.

En tuonut mitään Manolon tavaroita.

Näettekö, miten kuu menee väliin?

Näettekö kehän? Katsokaa auringon kehää.

Katsokaa negatiivin läpi.

Se on niin kaunis.

Tässä lukee, että pitää panna etusormi lasin päälle.

- Sulkekaa silmät. - Miksi?

Siten saa yhteyden nopeammin.

Onko joku täällä kanssamme?

Onko joku täällä kanssamme?

Vannon, etten se ollut minä.

Kuka se on?

Haluatko puhua meille?

Oletko...? Oletko Verónican isä?

Haluatko puhua Verónican kanssa?

N... Ä...

...E...

Näen. Näet... Mitä näet?

- Pikku silmälläni. - Oletko pönttö?

Itse olet. Tiedän, että sinä liikutat sitä.

Vero, liikutitko sinä sitä?

Kuka olet?

Polttaa!

Vero?

Vero!

Vero, oletko kunnossa? Mitä tapahtuu?

Vero!

Vero! Lähdetään, Vero! Tule, Vero!

Etsi taskulamppu. Diana, taskulamppu!

Missä se on? En näe mitään, Rosa.

Hitto. Tässä se on! Löysin sen.

Vittu!

- Lauta on rikki. - Missä Verónica on?

Verónica?

Verónica!

- Diana, hae apua! - Me joudumme vaikeuksiin.

Verónica?

Verónica! Mikä sinun on?

Mitä sinä sanot?

Verónica?

Kuuletko minua?

- Mitä minulle tapahtui? - Pyörryit.

Katso sormeani.

Emme ole saaneet kiinni äitiäsi.

Hän on töissä.

- Oletko pyörtynyt aiemmin näin? - En.

- Söitkö aamiaista? - Söin.

Onko sinulla diabetes?

Verónica, voitko kuunnella?

- Onko sinulla diabetes? - En tiedä.

- Ongelmia verensokerin kanssa? - En tiedä.

- Onko suvussa diabetesta? - En usko.

Oletko käyttänyt huumeita?

- Hasista, pillereitä? - En.

Onko sinulla kuukautiset?

- Kuinka vanha olet, Verónica? - 15.

Eikä vielä kuukautisia?

Luultavasti alhainen verenpaine. Ehkä myös raudanpuute.

Suosittelen punaista lihaa tänään, mikäli mahdollista.

Lepää täällä muutama minuutti. Oppitunti on melkein päättynyt.

- Tämä on siisti. - Tytöt!

- Meidän pitää aina odottaa sinua. - Mitä kädellesi on sattunut?

Ei mitään. Sain haavan lasista.

- Saanko katsoa? - Missä Rosa on?

He lähtivät jo. Et nähnyt auringonpimennystä.

- Aurinko oli musta. - Se oli tosi siistiä.

- Mikset ollut siellä? - Olin terveyden- hoitajan luona. Älkää sanoko äidille.

- Että sain haavan. Jooko? - Huulet ovat sinetöidyt.

- Huulet ovat sinetöidyt. - Minun huulet, sinun huulet, kaikkien huulet.

Mennään.

- Mikä on, Irene? - Sisar Kuolema katsoo sinua.

Hän on sokea. Hän ei näe mitään.

- Eikö hän ole kuuro? - Ei, hän on sokea.

- Hei, äiti! - Hei.

- Saanko pelirahaa? - Selvä, tässä.

Mutta vain yksi peli ja sitten kotiin.

- Äiti? - Ei lasten kuullen.

- Anna jälkiruoka pöytään 7. - Odota vähän, äiti.

- Miksi peität kauniit kasvosi? - Äiti...

Annan sinulle astiallisen makaroneja iltapalaksi.

- Äiti. - Hae Antoñito, ja menkää kotiin.

- Hirveä nälkä. Vatsani kurnii. - Ne ovat pieruja.

Pieru, pieru, pieru...

- Lämmitä ruoka, Irene. - Miksi minä?

- Minun pitää aina tehdä se. - Pese kätesi, Antoñito.

- Mikä tuo on? - Ei mikään. Mene kattamaan pöytä.

- Vero. - Mene kattamaan pöytä, sanoin.

Pidä silmällä sitä.

- Näinkö paljon? - Niin.

Sitten auringon edessä - oli aivan mustaa.

Se oli kuu. Et ymmärtänyt, mitä opettaja sanoi.

Kuvitelkaa musta ja keltainen pallo.

Musta peittää keltaisen, joka on aurinko.

- Voitko hakea maidon, Irene? - Hae itse.

Kivi, paperi ja sakset. Yksi, kaksi, kolme.

- Minä voitin. - Ei, paras kolmesta.

Kivi, paperi ja sakset. Yksi, kaksi, kolme.

Kivi, paperi ja sakset. Yksi, kaksi, kolme.

Minä voitin.

- Huijasit. - Minäkö? Sinä huijasit.

En valita koskaan, kun sinä voitat.

- Jääkaapissa ei ole maitoa, kuuntelen. - Se on komerossa, kuuntelen.

Verónica?

Verónica? Haloo?

Irene, tule tänne. Verónica on jähmettynyt.

Verónica?

Verónica?

- Tässä lukee, että se on helppo avata. - Verónica?

- Mitä tapahtui? - Et liikkunut.

- Ja sinä oksensit. - Oletko kunnossa?

Olen. Voitko siivota tämän?

Minä vastaan.

Kyllä, sanon hänelle. Heippa.

- Kuka se oli? - Rosa.

- Mikset pyytänyt minua puhelimeen? - Hän sanoi, ettei voi tulla.

- Eikö hän halunnut puhua kanssani? - Ei.

- Verónica tässä. Onko Rosa siellä? - Hei, Vero. Hän ei ole täällä.

Hänhän soitti juuri.

Hän lähti juuri Dianan kanssa ulos. Luulin, että tapaisitte.

Kyllä, mutta olen myöhässä.

Sano, että tulee kotiin kahdeksaksi.

- Minä sanon. - Kiitos. Nähdään pian.

Centella tuo iloa elämääni

Centella, Centella

- Centella tuo iloa elämääni. - Tytöt, laittakaa itsenne valmiiksi.

Olet kylpyhuoneessa.

Sitä ei lasketa. Vero paljasti. Aloitetaan alusta.

Riittää jo, Antoñito. Kuulostat ihan papukaijalta.

Oi, aikaa itselleni Oi, aikaa elää

Centella tuo iloa elämääni

Olkaa kunnolla, tytöt.

Hankaa kovaa. Tulen ihan kohta.

- Tytöt, älkää. - Mitä?

Vero!

Antoñito!

Antoñito!

Vero!

Antoñito! Mikä hätänä?

- Vero! - Mitä tapahtui?

Mitä tapahtui?

- Mikä tämä on? - Polttaa.

Koskitko hanaan?

En tehnyt mitään.

Yksi, kaksi, kolme, mikä?

- Lintu. - Ei.

- Kukka. - Ei. Koira. Käänny.

Yksi, kaksi, kolme, mikä?

- Ilmapallo! - Kyllä.

Anteeksi, että laskin niin kuumaa vettä.

Et se ollut sinä.

- Mitä? - Et se ollut sinä.

- Mitä sinä sanoit? - En pissaa alleni tänä yönä.

Mitä te täällä teette?

Verónica.

Verónica.

Verónica.

Verónica.

Verónica.

Isä?

Verónica!

Verónica!

Verónica!

PERJANTAI, 13. KESÄKUUTA 1991

PERJANTAI, 13. KESÄKUUTA 1991 KLO 08.29

- Antoñita, mikä hätänä? - Se vain tuli.

Kello on puoli yhdeksän.

- Läheltä piti. - Kiitos.

Becquerin "Legendat" alkoi esittelyllä, -

joka vei lukijat ajassa taaksepäin.

Eräs hahmoista varoitti päähenkilöä kiellosta, -

ja sitten päähenkilö ylitti kielletyn rajan -

ja kärsi rangaistuksen heidän rikkomuksestaan.

Alonzo ja Beatrize kuolevat Beatrizen harkitsemattomuuden takia, -

kun hän pakotti Alonzon nousemaan Henkien vuorelle pyhäinpäivänä.

"Suudelmassa" Lope de Ayala -

käy kapteeninsa kimppuun, koska tämä häpäisi Doña Elviran patsaan.

Kukaan ei välty seuraamuksilta, -

jos ylittää rajan, joka erottaa todellisuuden fantasiasta.

Avatkaa "Legendat" -kirjanne.

Luemme "Henkien vuoren" yhdessä.

Minä aloitan.

Kuolleiden yönä kirkonkellot herättivät minut.

Niiden monotoninen ja jatkuva ääni muistuttivat minua juhlapyhästä.

- Saanko mennä vessaan? - Toki.

Mielikuvitus on kuin laukkaava hevonen...

Kun menee taloon, jossa on laitettu köyhiä ritareja...

...sen tietää helposti tuoksusta.

Tuntee kanelin, paistetun leivän ja lämpimän maidon tuoksun.

Jos sulkee silmänsä, tuntuu kuin olisi ateria edessä.

Voi melkein puraista.

Olin kielten ja kirjallisuuden opettaja.

Köyhät ritarit oli metafora.

- Mitä luokkaa käyt? - Yhdeksättä.

Sitten tiedät, mikä metafora on.

Ja tiedät myös, että puhumme jälkiruoista.

- Poltatko sinä? - En.

Hyvä.

- Teitä sanotaan Sisar Kuolemaksi. - Tiedän.

Eikö se haittaa teitä?

Pidän siitä. Parempi se kuin Sisar Narcisa, eikö vain?

- Mitä sinulla on kädessäsi? - Mistä tiedätte, että pitelen jotain?

Aina ei tarvitse silmiä nähdäkseen.

Saanko katsoa?

Se mitä te teitte täällä, on hyvin vaarallista.

- Halusin puhua isäni kanssa. - Se ei ole isäsi, jolle puhut.

Jos se ei ole isäni, kuka se sitten on?

- Sinullahan on sisaruksia? - Kolme.

Sinun täytyy suojella heitä.

Suojella miltä?

Älkää liikkuko.

Älkää liikkuko.

Mutta minähän olen yksin täällä.

Ei... et ole yksin.

Joku vastasi kutsuusi.

Se kulkee nyt kanssasi.

Älä liiku.

Jeesuksen Kristuksen nimessä, -

jätä tämä ruumis, joka ei kuulu sinulle.

Jeesuksen Kristuksen nimessä, jätä tämä ruumis, joka ei kuulu sinulle.

Tunti on päättynyt.

Juokse, juokse, juokse, niin ehkä pääset karkuun.

Rosa!

Hei.

- Kuka tuo on? - Hän on serkkuni luokkatoveri.

- Mitä asiaa? - Oletko vihainen minulle?

- Miksi olisin? - Et tullut käymään eilen.

Minun piti mennä äidin kanssa. Eikö siskosi sanonut?

Sen eilisen takia, eikö niin?

Se Ouija-lauta on typerää. Sanotaan jotain hölmöä ja liikutetaan lasia.

Sinäkin näit jotain.

Rosa!

- Etkö nähnytkin? - Mitä, Vero?

- Olen nähnyt eilisestä lähtien... - Mennään, kauppa menee kiinni.

- Tuletko mukaan? - Minne?

Pidämme juhlat Rosan luona. Hänen vanhempansa ovat poissa viikonloppuna.

Mikset ole sanonut minulle?

Hänhän sanoo nyt. Tuskin pääset tulemaankaan.

Olethan aina sisarustesi lapsenvahtina. Tule.

- Vero, tule jos voit. - Tule. Olemme myöhässä.

Älä kopioi läksyjäni!

OKKULTISMIN TIETOSANAKIRJA

Riittää jo, Antoñito. Mene leikkimään huoneeseesi.

Älä kopioi siskosi läksyjä, Lucia. Et opi siitä mitään.

- Opin kyllä kopioimallakin. - Olet paskapää.

Teet sen kuitenkin. Mitä väliä? Olet itsekäs.

- Olet aina tuollainen. - Voin kopioida sinulta joku päivä.

Voimme leikkiä kivi, paperi ja saksia, mutta sinä voitat aina.

Sinullahan on sisaruksia? Sinun täytyy suojella heitä.

SUOJELEVIA VIIKINKISYMBOLEJA

Madridin edustaja, Lucia Gomez, 19 vuotta.

Hän on lääkäri, asianajaja, hengenpelastaja ja palomies.

Mutta yhtä salaisuutta kukaan ei tiedä Miss Madridista.

Hän on robotti. Robotilla on supersuperälykäs tekoäly.

Miss Madrid kilpailee pian Miss Espanja-tittelistä.

- Mikä tuo on? - Jotain mitä teimme koulussa.

Onpa ruma.

Voitatko sinä Miss Espanjan kruunun?

- Kuka se on? - Josefa.

- Missä äitisi on? - Baarissa.

- Mitä te touhuatte? - Kuinka niin?

Tanssitteko te? Lamput tärisevät jatkuvasti.

- Emme me tee mitään. - Ettekö? Katto romahtaa kohta.

Makuuhuoneenne kohdalla katossa on iso musta läikkä.

Onko teillä kosteusvaurioita?

- En tiedä. Sanon äidille. - Niin, jos näet häntä.

Nuku hyvin yöllä, jos pystyt. Hemmetin kakarat.

Paskat!

Verónica!

Miksi te olette hereillä?

Tämä ei ole hauskaa, Sofia.

Auta meitä. Sinä kutsuit meitä.

Älä anna sen satuttaa meitä.

Irene!

Lucia!

Lucia!

Herätkää, tytöt!

Lucia!

Vero! Vero!

- Mitä sinä teet? - Joku aikoi tehdä teille pahaa.

- Ei täällä ole ketään. - Emme näe sitä, mutta jokin täällä on.

Katsokaa! Amuletit ovat palaneet.

Ottakaa patjanne. Nukutaan olohuoneessa.

Haen Antoñiton.

Herää. Olemme Benahavisissa.

- Vero. - Nuku.

Miksi yritit tukehduttaa minut?

En yrittänyt. Minä suojelin sinua.

- Keneltä? - Joltain, joka on tullut taloon.

- Kuka tuli taloon? Josefa? - Ei. Joku toiselta puolelta.

- Paha olento. - Kummitus? Aave?

Älä pelkää. Minä suojelen teitä.

Koska olet vanhin? Olen iloinen, että olet isosiskoni.

- Ja minä, että olet pikkusiskoni. - Keskimmäinen. Irene tuli jälkeeni.

Totta. Nukuhan nyt. Minä pidän vahtia.

- Mitä tapahtuu? - On Benahavis-festivaali.

Verónica.

Vero, mitä nyt?

Mitä nyt?

Se on tullut takaisin.

- Mitä tämä on? - Äiti!

- Mitä te touhuatte? - Paha mies aikoi tappaa Lucian.

- Oletteko kunnossa? Tuliko joku taloon? - Ei, he olivat jo täällä.

Vero!

- Mitään ei tapahtunut, äiti. - Oliko täällä joku, vai ei?

- Ei. - Oli.

- Soitan poliisille. - Aave.

Se oli kummitus. En nähnyt sitä, mutta Vero näki.

- Katsoitteko kauhuelokuvaa taas eilen? - Tavallaan.

Huoleti, äiti. Vero suojelee meitä aaveelta.

Kerätkää tavarat ja mennään nukkumaan.

- Mutta, äiti... - Ei mitään muttia! Menkää huoneisiinne.

Mitä tapahtui?

- Kerro! - Ei mitään.

Siskosi ovat pieniä, ja heillä on vilkas mielikuvitus.

Älä pane heidän päähänsä outoja juttuja. He eivät saa unta.

Mistä tiedät sen? Ethän ole koskaan kotona.

- Mitä täällä tapahtuu? - Hän haluaa satuttaa meitä.

- Kuka? - En tiedä. Pelasimme Ouijaa.

- Pelasitko siskojesi kanssa? - En, Rosan kanssa.

- Miksi teet sellaista? - Halusin puhua isän kanssa.

Tiedän, ettet välitä. Olet pannut pois hänen kuvansa.

- Älä sano noin. - Halusin puhua hänen kanssaan.

Riittää jo! Luet liikaa roskaa. Se vaikuttaa sinuun.

- Se on totuus. - Vero...

Sinun on kasvettava aikuiseksi. Minun on voitava luottaa sinuun. Olen yksin.

Minä se yksin olen.

Et tee sitä helpoksi minulle. Olen tosi väsynyt.

Puhutaan tästä huomenna.

- Vero! - Nouse ylös!

- Herää! - Nouse ylös!

- Antakaa minun nukkua. - Meillä on nälkä.

- Meillä on paljon tekemistä. - Meillä on nälkä.

- Mitä te teette? Ulos! Antakaa minun olla! - Meillä on nälkä.

- Leikitään leikkiä. Anna kätesi. - Mistä te puhutte?

Lopettakaa! Äiti!

Äiti! Auta minua!

Äiti!

Äiti!

Äiti, auta minua!

- Äiti... Auta minua, äiti. - En kuule sinua.

Sinun on kasvettava aikuiseksi.

LAUANTAI, 14. KESÄKUUTA 1991

LAUANTAI, 14. KESÄKUUTA 1991 KLO 10.40

- Oletteko tehneet aamiaista? - Odota, kunnes ohjelma loppuu.

Aina sama juttu. Olen kyllästynyt teihin.

- Ethän sinä osaa lukea. - Isä luki minulle.

- Mitä sanoit? - Isä tuli ja luki minulle.

- Isä? - Hän tulee taas tänä iltana.

- Mitä muuta hän sanoi? - Että hän ottaa minut mukaansa.

Antoñito, kuuntele minua.

Älä kuuntele häntä, jos hän tulee takaisin. Sulje korvasi.

Kuinka se tehdään? Oikein hyvä.

Kutsu minua. Huuda nimeäni oikein kovaa. Jooko?

Mennään, lapset!

- Hei, äiti. - Minun on mentävä Rosan luo.

- Teemme läksyjä. Voivatko he jäädä tänne? - Kyllä, mutta palaa pian.

He ovat oikeassa. Olet hullu vanha nainen.

- Miksi sitten tulit tänne? - Sinäkin näet varjot.

Ehkä olemme kumpikin hulluja.

Olen yrittänyt olla näkemättä niitä.

Tämän minä tein itselleni.

En tiennyt silloin, ettei näkemiseen tarvita silmiä.

En tiedä, miten suojella itseäni. Amuletit ja ristit eivät auta.

Ristit? Jumala ei liity tähän mitenkään. Älä sotke Häntä tähän.

- Miten saan ne katoamaan? - Samaa kautta kuin ne tulivat sisään.

Niiden on mentävä ulos ovesta, jonka avasit.

Hyvästele ne.

Sitten sinun on tuhottava se.

- Tuhottava Ouija-lauta? - Ovi!

Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin.

Mitä tapahtuu?

Oletteko taas täällä, sisar? Kuinka te pääsette tänne alas asti?

- Mitä teet täällä lauantaina? - Sisar auttaa minua koulutyössä.

- Hän ei kykene auttamaan ketään. - Tänne päin, sisar.

- Vastaus on kirjoissa. - Saatpa hienoja neuvoja.

Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin.

"Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin."

"Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin."

"Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin."

"Istuntoa ei saa koskaan lopettaa ilman..."

"Istuntoa ei saa koskaan lopettaa ilman..."

Ilman mitä?

"Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin."

"Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin."

"Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin."

OKKULTISMIN TIETOSANAKIRJA

OUIJAN VAARA

"Istuntoa ei saa koskaan lopettaa hyvästelemättä."

"Se, jota ei hyvästellä, jää luoksesi."

"Se, jota ei hyvästellä, jää luoksesi."

Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin.

Vastaus on kirjoissa.

Se, jota ei hyvästellä, jää.

Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin.

Istuntoa ei saa koskaan lopettaa hyvästelemättä.

- Sinä tulit. - Nyt tiedän, mitä meidän pitää tehdä, Rosa.

- Miksi otit tuon mukaan? - Meidän on tehtävä se uudestaan.

Emme hyvästelleet. Jos ei hyvästele, ne jäävät.

Niin tässä lukee... Meidän on tehtävä se uudestaan.

- Pane se pois. - Mennään huoneeseesi. Missä Diana on?

- Pane se pois. - Diana!

- Oletteko nähneet Dianaa? - Mistä sinä puhut?

Diana! Oletteko nähneet Dianaa?

- Diana! Diana! - Mikä sinua vaivaa?

Diana!

- Oletko nähnyt Dianaa? - Lopeta, Verónica.

Diana!

Diana!

Diana, tule. Meidän on tehtävä se uudestaan, Diana.

- Mikä? Päästä irti! - Meidän kolmen, yhdessä. Tule!

- Ulos täältä! - Tulkaa! Diana! Rosa!

Rosa! Rosa!

- Rosa, meidän on tehtävä se uudestaan. - Et taida muistaa?

Mitä?

- Kuiskasit minulle jotain taannoin. - Mitä sanoin? Kerro, Rosa!

Sanoit kuolevasi tänään.

- Mitä? - Olen pahoillani, Vero.

Olimme niin peloissamme... Mikä tuo on?

- Oletko purrut itseäsi? - En.

Tule.

Rosa!

Rosa!

Rosa!

- Äiti! - Olet tiellä.

- Voimmeko mennä nyt kotiin? - Odota vähän. Äiti?

Missä olet ollut koko päivän? He eivät voi jäädä tänne enää.

Anna tähteet lapsille.

Äiti.

Äiti! Äiti, sulje baari.

Mennään kaikki jonnekin.

- Mistä sinä puhut? - Se ei tule, kun olet kotona.

Taas se alkaa.

- Ana! - Tullaan.

Kuule. Haluatko mennä puistoon huomenna?

Vietetään päivä siellä niin kuin ennen.

Teen voileipiä. Haluatko?

Ana, tähteet!

Ota sinä ne.

- Lähdetään, lapset. - Vihdoin.

- Tulehan. - Menemmekö kotiin?

Verónica.

Verónica!

Sinun on oikaistava se, mitä teit väärin.

- Pelataan peliä. - Mitä peliä?

Teidän on tehtävä kuten sanon.

Se on tylsä peli.

Ota kynttilät ylälaatikosta.

- Antoñito, piirrä tämä eteisen seinään. - Selvä.

Saan piirtää seinään.

Saat kotiarestia, kunnes täytät 40.

Siirtäkää huonekaluja. Meillä on oltava tilaa.

LAUANTAI, 14.6.1991

LAUANTAI, 14. KESÄKUUTA 1991 KLO 23.45

SUOJELEVIA VIIKINKISYMBOLEJA

KUTSUSYMBOLEJA

Et sinä. Vain me kolme. Istu tuonne.

Sulkekaa silmänne.

Onko joku täällä kanssamme?

Onko joku täällä kanssamme?

Kuka on täällä kanssamme?

Oletko täällä?

Kyllä.

Olemme täällä hyvästelläksemme.

Sinun on lähdettävä tästä paikasta.

- Ei. - Me käskemme sinua. Toistakaa.

Me käskemme sinua.

Tämä ei ole sinun talosi. Mene pois!

Tämä ei ole sinun talosi.

Mene pois. Tämä ei ole sinun talosi.

"Istunnon lopettamiseksi ja hyvästelemiseksi" -

"osallistujien on laulettava mantra tai hiljainen laulu."

- Emme tehneet sitäkään. - Mikä on mantra?

En tiedä. Mutta siinä lukee, että laulukin kelpaa.

- Jonka me kaikki kolme osaamme. - Centella.

Centella tuo iloa elämääni

Centella, Centella

Centella tuo iloa elämääni

Centella, Centella

Aikaa itselleni, aikaa elämälle

Centella tuo iloa elämääni

Centella, Centella

Jatkakaa, emme saa lopettaa.

Jatkakaa, älkää lopettako!

Täällä haisee.

Älä lopeta, Lucia.

Jatkakaa laulamista.

Odottakaa täällä.

Hän on täällä!

- Poliisi. - Auttakaa minua!

Rauhoitu, jotta ymmärrän. Mitä on tapahtunut?

Auttakaa, pyydän! Hän on täällä!

Onko talossa joku? Lähetämme partion heti. Mikä osoite?

Gerardo Núñez 8.

Pysy täällä, Antoñito. Mitä sinä teet?

Antoñito!

Hän on kylpyhuoneessa!

Antoñito!

Antoñito!

Pysykää täällä, tytöt! Hän on kylpyhuoneessa!

Antoñito!

Antoñito!

Antoñito?

Antoñito. Oletko kunnossa, Antoñito?

Tytöt, tytöt! Missä te olette, tytöt?

Missä siskosi on, Irene?

Irene! Meidän on lähdettävä, Lucia!

Vauhtia, juoskaa!

Juoskaa! Juoskaa!

Juoskaa, tytöt! Vauhtia!

Nopeasti! Menkää! Juoskaa, tytöt!

Avatkaa ovi!

Vero! Missä Antoñito on?

Vero!

Vero!

SUNNUNTAI, 15. KESÄKUUTA 1991

SUNNUNTAI, 15.6.1991 KLO 01.50

Äiti! Äiti!

Mitä on tapahtunut? Missä Antoñito on?

Missä Vero on?

Antoñito!

Antoñito.

Antoñito.

- Antoñito, tule. - Vero, Vero, Vero.

- Tule, Antoñito. - Vero, Vero, Vero.

- Antoñito, minä tässä. - Ei, ei, ei, ei.

Älä kuuntele häntä, jo hän tulee takaisin. Sulje korvasi.

Kutsu minua, jooko? Huuda nimeäni oikein kovaa.

Vero, Vero, Vero.

Sinullahan on sisaruksia? Sinun täytyy suojella heitä.

Huoleti, äiti. Vero suojelee meitä aaveelta.

Luet liikaa roskaa. Se vaikuttaa sinuun.

Vero! Mitä sinä teet?

- Se on täällä, mutta emme näe sitä. - Miksi yritit tukehduttaa minut?

En yrittänyt.

Suojelin sinua. Koskitko hanaan?

Anteeksi, että laskin niin kuumaa vettä.

Liikutitko sitä? Oletko purrut itseäsi?

Et se ollut sinä.

Joku vastasi kutsuusi.

Ja nyt se kulkee kanssasi.

Se olen minä.

Se olen minä.

Se olen minä.

Se olen minä.

Tule tänne, poika. Ei mitään hätää.

Lähettäkää ensihoitajat ylös. Toistan.

Lähettäkää ensihoitajat ylös.

Vero! Vero!

Komisario?

- Kerro. - Tyttö kuoli juuri.

SUNNUNTAI, 15.6.1991

SUNNUNTAI, 15.6.1991 KLO 02.00

15.6.1991 komisario José Ramón Romero lähti -

hälytystehtävälle osoitteeseen Gerardo Núñez 8.

Perheenjäsenet sanoivat, että Ouija-lautaistunnon jälkeen -

tytöllä esiintyi useita merkillisiä oireita, -

ja että talossa tapahtui paranormaaleja aktiviteetteja.

Kaksi poliisia lähti talosta pahoin- voinnin, huimauksen ja tärinän takia.

Kuukautta myöhemmin Romero pyysi siirtoa.

Komisarion raportissa puhutaan ilmiöistä, -

jotka ovat kirjaimellisesti "täysin selittämättömiä..."

...yksi poliisi sanoo nähneensä paranormaalia aktiviteettia.

www.ordiovision.com