Original subtitles

Tämä modernin insinööritaidon huippusuoritus

on yli 800 metriä korkea torni.

Aiemmin ei ole tehty mitään niin isoa.

Dubain Burj Khalifa on maailman korkein rakennus.

Yli 450 000 tonnia painavaan

aavikon pilvenpiirtäjään käytetty teräs

ulottuisi neljäsosan matkasta maapallon ympäri.

Ilman mullistavaa sisärakennettaan torni ei pysyisi edes pystyssä.

Ei voitu vain suurentaa aiempia ratkaisuja, se ei olisi toiminut.

Jopa rakennusvaiheen aikana

suunnittelijoiden kunnianhimo vain kasvoi.

Pääsimme korkeammalle kuin aluksi oli tarkoitus.

Tänään Burj Khalifa on mittapuu kaikille muille torneille.

Ällistyn joka kerta käydessäni aikaansaannoksen mahtavuudesta.

Isoa osaa Burj Khalifan innovatiivisuudesta ei näe.

Se on piilossa julkisivun takana.

Superrakennelman toteutuskeinot voi selvittää ainoastaan

purkamalla se ja paljastamalla sen tekniset salaisuudet.

SUURET RAKENTEET: RAKENNUSTEKNIIKAN IHMEITÄ

KORKEIN RAKENNUS

Burj Khalifa on uskomaton.

Sen korkeus on 828 metriä.

Megatorni suunniteltiin uuden kaupunkikeskustan keskipisteeksi.

Arabiemiirikunnat vaurastuivat öljytuloillaan,

mutta tulevaisuus vaatii muutakin.

Alueesta on tehtävä vetovoimainen käyntikohde

aivan erilaisista syistä.

Kukapa ei haluaisi käydä maailman korkeimmassa rakennuksessa?

Dubain keskeinen sijainti on ihanteellinen

houkuttelemaan turisteja sekä Euroopasta että Aasiasta.

Se on silti myös maailman epäsoveliaimpia paikkoja

pilvenpiirtäjien rakentamiseen.

Arabian aavikon olosuhteet ovat ankarat.

Dubai on vaikea paikka rakentaa mitään,

saati sitten maailman korkeinta rakennusta.

On äärimmäisen kuumaa ja kuivaa.

Kun Burj Khalifan suunnittelu alkoi vuonna 2003,

tämä osa Dubaista oli lähinnä pelkkää hiekkaa.

Kunnianhimoiseen hankkeeseen

koottiin huippuinsinöörien tiimi,

jota johti pilvenpiirtäjäekspertti Bill Baker.

Uudessa hankkeessa uudella paikalla on selvitettävä, mille rakennetaan.

Onko pohja hiekkaa, kalliota vai savea?

Kun Bill tiimeineen tutki tornin rakennuspaikkaa,

he porasivat satojen metrien syvyyteen.

Tulokset eivät olisi voineet olla huonompia.

Löysimme sedimenttikiveä.

Se ei ole lujaa kiveä, kuten kalkkikivi tai graniitti.

Löysimme kalkkisilttikiveä. Jos puramme sen koostumusta,

kalkki on peräisin simpukankuorista, ja siltti on pölymäistä ainesta.

Tavallaan siis simpukankuoripölyä.

Torni oli pahoissa vaikeuksissa jo ennen rakentamisen aloitusta.

Näin ison rakennuksen paino on valtava.

Perustusten on oltava äärimmäisen tukevat.

Sellaisia on vaikea tehdä hiekkaisessa ympäristössä,

koska rakennusta ei voi ankkuroida peruskallioon.

Ajan myötä rakennus voisi asettua.

Osa siitä siis vajoaisi, ja se olisi hyvin vakava ongelma.

Taloja voi nostaa tunkilla. Maailman korkeinta rakennusta ei.

Se on myös maailman painavimpia.

Rakennus tarvitsee tukevat perustukset.

Kuuluisa Pisan kalteva torni Italiassa

rakennettiin hiekkamaalle vain kolmen metrin perustusten päälle.

Sen kohtalo oli sillä selvä.

Chicagon Monadnock Building seisoo pehmeällä suomaalla.

Rakennusvuotensa 1891 jälkeen se on vajonnut 53 senttimetriä.

San Franciscon Millennium Tower on alle vuosikymmenessä

vajonnut 46 senttimetriä.

Mikä pahinta, se on kallistunut kohti luodetta yli 30 senttiä

ja halkeillut vaarallisesti.

Burj Khalifa on uskomattoman painava.

Rakennuksen pohja kantaa sen painoa.

Koko rakennuksen paino on sen pohjan varassa.

Tässä mittakaavassa vastaavaa ei ollut koskaan tehty.

Valmiina rakennus tulisi painamaan yli 450 000 tonnia.

Tukevan peruskallion puute

pakotti ajattelemaan asioita uusiksi.

Löydetty ratkaisu on nerokas.

Burj Khalifa seisoo valtavalla 3,6 metriä paksulla betonilaatalla,

joka on upotettu 7,2 metriä maanpinnan alle.

Laatan pinta-ala on huikeat 7430 neliömetriä,

28,5 tenniskentän verran.

Maanvarainen laattaperustus kelluu pehmeän maan varassa

ja tornin valtava paino saadaan jaettua

suurelle pinta-alalle.

Jos ajattelee kävelevänsä nurmikolla piikkikorkokengissä,

korkohan uppoaa. Kävelijä horjahtaa taaksepäin.

Tasapohjaisilla kengillä sellaista ei tapahdu.

Paino saadaan jakautumaan mukavasti

isommalle alalle, joten painekin on pienempi.

Piikkikoron paine taas kohdistuu hyvin pienelle alalle.

Laattaperustus jakaa painoa uskomattoman hyvin,

mutta itse laatta ei saa liikkua.

Pienikin sivuttaisliike voisi kallistaa tornia

ja lopulta kaataa sen.

Laatta on ankkuroitu maahan 194 betonipaalulla.

Jokaisen läpimitta on 1,5 metriä.

Paalut on juntattu 50 metrin syvyyteen pehmeään maahan.

Ne eivät kuitenkaan ulotu peruskallioon asti.

Sen sijaan kitka ankkuroi paalut paikoilleen.

Kitka on yllättävän vahva voima.

Toki yksittäinen paalu hiekassa

ei pystyisi kantamaan suuria voimia.

Kun paaluja on tarpeeksi ja jokaisella on kitkansa,

ne kantavat yhdessä rakennuksen valtavan painon.

Vaikka aavikko asetti haasteita,

Bill tiimeineen sai aikaan erinomaiset perustukset.

Rakennus asettui hyvin vähän.

Vajoaminen jäi 40 ja 50 millimetrin välille.

Peukaloni on 2,5 senttiä leveä.

Rakennus asettui alle kahden peukalon verran.

Vain sen verran se oli, joten teimme hyvät perustukset.

Aavikon epävakaa maaperä oli voitettu,

mutta vielä piti nousta pystysuunnassa yli 800 metriä.

Yksin luja perustus

ei pidä maailman korkeinta rakennusta pystyssä.

Aivan yhtä tärkeitä ovat kantavat rakenteet tornin sisällä.

Pilvenpiirtäjiä ajatellaan yleensä metallirunkoisina.

Burj Khalifa on betonia.

Betoni oli ihanteellinen materiaali Burj Khalifaan.

Dubai tunnetaan betoniteollisuudestaan.

Betonirakentaminen on myös nopeaa

liukuvalutekniikan ansiosta.

Liukuvalumuotti on puurakenteinen muotti,

jota voidaan nostaa hydraulisesti.

Kun muotti on paikallaan,

siihen pumpataan betonimassaa. Betonin annetaan sitten kovettua.

Betonin kovetuttua muottia nostetaan seuraavalle tasolle,

ja prosessi alkaa alusta.

Perinteisellä tekniikalla aikaa kuluisi 6 tai 7 päivää per kerros.

Täällä yksi kerros vie yleensä kolme päivää,

joskus vain 2,5 päivää.

Nopeus on elintärkeää.

Vaikka siirtotyöläisten palkoista ja työoloista on valitettu,

jokainen rakennuspäivä maksaa satojatuhansia dollareita.

Torni nousee ilmiömäisen nopeasti,

mutta samalla rakennustyö vaikeutuu koko ajan.

Betonin pumppaaminen 610 metriin on jotain aivan uutta.

Sellaista ei ole tarvinnut tehdä.

Mutta nyt tarvitsee. Ja nopeasti.

Maailman korkein rakennus ei synny helpolla.

Jokaisen rakennusvaiheen mittakaava on iso.

Yksi haasteista on rakennusmateriaalien nosto.

Betonia on pumpattava kymmeniä kerroksia maan tasalta.

Betonin pumppaaminen 15 metriin vie noin minuutin.

Burj Khalifan yläkerrosten betoni

viipyy letkuissa yli puoli tuntia, ja se on iso ongelma.

Massa voi alkaa kovettua. Sitä pumput eivät kestäisi.

Ilman pumppuja rakennustyö pysähtyisi kuin seinään.

Katastrofin välttämiseksi oli luotava

aivan uudenlaista betonia vain Burj Khalifaa varten.

Voidaan lisätä lisäaineita.

Eri kemikaaleilla voidaan muokata betonin ominaisuuksia,

jotta sen nestemäisyys ja muovailtavuus olisi riittävä

eikä betoni ehtisi kovettua korkealle pumpattaessa.

Oikea seos löytyi viikkojen testien jälkeen,

mutta se yksinään ei ollut riittävä ratkaisu.

Jotta betoni ei kovettuisi aavikolla liian nopeasti,

massa piti tehdä jäämurskaan ja pumpata vain yöaikaan.

Maailman tehokkaimmat pumput tuotiin Dubaihin.

Käytettiin upeaa pumppua nimeltä Putzmeister.

Hieno nimi betonipumpulle.

Putzmeister sai pumpattua kerralla

betonimassan rakennuksen juurelta 600 metriin asti.

Betonin pumppaaminen 600 metrin korkeuteen

oli uusi maailmanennätys, ensimmäinen Burj Khalifan monista.

Nyt oli valmiina kuusikulmainen betoniydin,

joka ulottui lähes rakennuksen huipulle.

Betonin sisällä olevat harjateräkset yltäisivät

neljäsosan matkasta maapallon ympäri.

Burj Khalifan korkeus tuotti jälleen uuden ongelman.

Betoniydin itsessään on liian kapea suuriin korkeuksiin.

Yksinään se ei pysyisi pystyssä.

Ei voinut vain suurentaa aiempia ratkaisuja.

Ei voi ottaa pientä eläintä ja tehdä siitä norsun kokoista. Se ei toimi.

Tarvittiin erilainen rakenne eri ratkaisuilla. Eri järjestelmä.

Bill sai innoitusta vuosisatoja vanhoista katedraaleista

ja niiden tukipilareista.

Burj Khalifan kolme tukipilaria ympäröivät sen ydintä.

Niiden nerokas sijoittelu auttaa viemään kuormia

pois ytimeltä ja jakamaan ne koko perustuslaatalle.

Tällaista ratkaisua käytettiin nyt ensi kertaa pilvenpiirtäjässä.

Jos tornin keskiosan valtavaa kuormaa

ei olisi jaettu tällä tavalla,

maaperä kuormittuisi paljon enemmän.

Tukipilarit alkoivat muotoutua,

ja betoniongelma oli ratkaistu. Burj Khalifa nousi yhä ylemmäs.

Samalla työskentely tornissa kävi yhä vaarallisemmaksi.

En ole valmistautunut tähän.

Ylimpiin kerroksiin noustiin teräshäkkihisseillä.

Valmistunut kerros ympäröitiin aina aidalla.

Valitettavasti rakentajia kuoli ainakin kolme.

Työskentely valmistuneellakin Burj Khalifalla vaatii rohkeutta.

Olemme kerroksessa 109, Armanin sisäänkäynnin yläpuolella.

Tehtävämme on puhdistaa tämä osa julkisivua.

Rakennuksen pesu kokonaan kestää kolme kuukautta.

Koko työ tehdään käsin.

Meillä on ikkunanpesijöinä 36 "hämähäkkimiestä".

Ulos menemiseen vaaditaan todellakin teräksiset hermot.

Näillä miehillä on onnekseen kiipeily verissä.

He ovat tulleet Nepalista asti.

Mistä muualtakaan kuin Nepalista ja Himalajalta toisimme heidät?

Kysyn aina, kuinka he pystyvät siihen.

Heille se on aina vain normipäivä.

Miehet ovat kiinni rakennuksessa kolmella köydellä,

ja olosuhteita valvotaan tarkasti.

Tänään tuuli on kova.

Tuulee noin 10 m/s. Tarkkailemme koko operaatiota.

Kun tuuli yltyy, vaara on todellinen.

Maailman korkeimman rakennuksen pitäminen

edustavimmillaan on kokopäivätyötä.

Työtä vaikeuttavat korkeus ja haastavat olosuhteet.

Nyt tuulen nopeus on jo 11 metriä sekunnissa.

Köydet ja varusteet alkavat iskeytyä vasten lasia.

Tuulee kovaa. On lopetettava. Kutsumme heidät pois.

Tuuli ei ole vaara vain työläisille.

Se voisi ravistella koko rakennuksen palasiksi

ilman nokkelia suunnitteluratkaisuja.

2007, kolme vuotta rakennustöiden alkamisesta,

Burj Khalifa oli nousemassa maailman korkeimmaksi rakennukseksi.

Empire State Building oli jo ohitettu,

ja kymmeniä kerroksia oli jäljellä.

Korkeus kuitenkin myös kasvatti vaaroja.

Arabian aavikolla rajut hiekkamyrskyt ovat ainainen uhka.

Kova tuuli nostattaa sakeita punaisen hiekan pilviä.

Liikenne ajautuu kaaokseen ja lentokenttiä suljetaan.

Hiekkamyrskyt ovat harvinaisia,

mutta kesäisin Dubaissa tuulee usein kovaa luoteesta.

Tuulen nopeus voi olla yli 22 m/s,

mikä on vakava vaara Burj Khalifalle.

Tuuli on ongelma korkeille rakennuksille.

Näin korkealle rakennukselle ongelma on iso.

Klassinen pilvenpiirtäjä on suorakaiteen muotoinen.

Aerodynaamisesti se muoto on aivan kamala.

Kun tuuli osuu tasaleveään rakennukseen,

syntyy pyörteitä.

Ilmavirta kääntyy rakennuksen sivuilla.

Pyörteet saavat aikaan matalamman paineen alueita,

jotka työntävät tai imevät rakennusta.

Jos rakennus on suunniteltu väärin, ne voimat saavat sen huojumaan.

1940 tuuli osui tasareunaiseen

Tacoma Narrowsin riippusiltaan. Silta alkoi huojua

ja romahti näyttävästi vain kuukausia avaamisensa jälkeen.

Vuonna 1965 kova tuuli tuhosi kolme jäähdytystornia

voimalaitoksella Englannissa.

Dubaissa ei saisi käydä samoin.

Pääinsinööri Bill Baker testasi tornin rakenteita kattavasti

jo ennen rakentamisen aloittamista.

Saimme testitulokset, eivätkä ne olleet lainkaan hyviä.

Rakennus liikkui liikaa. Voimat olivat liian isoja.

Tiimin piti jotenkin vaimentaa huojumista.

1900-luvulla huojumista estettiin yksinkertaisella mekanismilla.

Rakennuksen huipulle ripustettiin paino

joka toimi vastapainona rakennuksen liikkeille.

Tällaista massavaimenninta käytetään myös Taipei 101:ssä,

edellisessä maailman korkeimmassa rakennuksessa.

Jos rakennus kallistuu itään, vastapaino liikkuu länteen.

Vastapaino ei estä huojumista, mutta se vaimentaa sitä.

Taipei 101:n vaimennin toimii hyvin.

2015 se pääsi tositoimiin taifuunissa,

jonka tuulet olivat pahimmillaan 51 m/s.

Turvallisuudella on kuitenkin hintansa.

Taipei 101:n massavaimennin vie tilaa kuusi kerrosta.

Sitä ei Burj Khalifassa haluttu.

Nokkela suunnittelu poisti sen tarpeen.

Bill keksi epäsovinnaisen idean,

joka sekä kesytti tuulen voiman

että poisti tarpeen jättimäiselle vaimentimelle.

Ratkaisumme oli pienentää voimia.

Muotoilimme rakennuksen uudelleen.

Burj Khalifa ei näytä perinteiseltä pilvenpiirtäjältä.

Poikkileikkaus on epätavanomainen.

Se myös kiertyy ja muuttaa kokoaan.

Tornin muoto muistuttaa Hesperocallis undulata -kasvia.

Kolmesta terälehdestä muodostuu ainutlaatuinen Y-kuvio.

Torni kapenee huippuaan kohti ja kiertyy niin,

ettei yksikään pinta ole koko rakennuksen mittainen.

Kuin monta erikorkuista pilvenpiirtäjää yhdessä.

Tuuli vaikuttaa eri tavoin Burj Khalifan eri tasoihin.

Pyörteetkin ovat erilaisia.

Yhden ison pyörteen sijaan,

joka tuottaisi valtavan voiman, on monia pienempiä.

Näin pyörteet eivät saa rakennuksesta

niin lujaa otetta, että se vaurioituisi.

Uudet tuulitunnelitulokset olivat suorastaan järkytys.

Burj Khalifan lopullista korkeutta voitiin kasvattaa rajusti.

Tämä näköalatasanne Burj Khalifan 148. kerroksessa

on 550 metrin korkeudessa.

Päivittäin tänne saapuu satoja ihmisiä

ällistyttävän korkeuden houkuttelemina.

Megapilvenpiirtäjän ei kuitenkaan ollut tarkoitus olla näin korkea.

Korkeusennätys ei ollut tavoitteemme.

Halusimme vain toteuttaa näyttävän hankkeen.

Muotoilun muuttamisella

tuulen takia oli yllättävä sivuvaikutus.

Kun säädimme rakennuksen liikettä niin,

ettei se vahvistaisi tuulikuormia, pystyimmekin lisäämään korkeutta.

Rakennus vain kasvoi, vaikka rakentaminen oli jo aloitettu.

Lopullisen korkeuden muuttaminen näin myöhään oli rohkea liike.

Dubain korkein rakennus oli vain 33-kerroksinen,

ja mihin nyt pääsimmekään?

Minulle se oli kuin unelmaa.

Lisäkorkeus toi kuitenkin uuden ongelman.

Turistien lisäksi Burj Khalifassa

asuu ja työskentelee tuhansia ihmisiä.

Rakennuksen kapasiteetti on 35 000 ihmistä,

pienen kaupungin verran.

Kaupunki tarvitsee kuljetusverkoston,

etenkin jos kaupunki on pystysuora kuten Burj.

Suurimpia haasteita on ihmisten tehokas ja nopea liikkuminen.

Portaat ovat epäkäytännöllisiä, vaikka niitäkin on liki 3 000.

Pystysuuntaisen asumisen avain on hissit.

Tässäkin tornin korkeuden takia

ratkaisu ei ole niin yksinkertainen kuin luulisi.

Aiemmin ilmiselvä ratkaisu

oli hissikuilut alimmasta kerroksesta ylimpään.

Järkevän tuntuista,

mutta yrittäkääpä lähteä hotellin yläkerroksista lauantaiaamuna.

Hissi pysähtyy joka kerroksessa.

Matka aulaan viekin monta kertaa pidemmän ajan.

Se tuntuu ikuisuudelta. Entä kun kerroksia onkin 160?

Ettei keltään menisi puolta päivästään hississä,

ratkaisua haettiin kaupunkiliikenteestä.

On pikajunia ja lähijunia.

Pikajuna on nopea. Lähijunalla voi siirtyä loppumatkan

asemalleen. Sama pätee hisseihin.

Rakennuksen sydämessä, betoniytimen sisällä,

on 57 hissiä.

Kahdeksan niistä on pikahissejä,

jotka pysähtyvät vain kerroksissa 43, 76 ja 123,

niin sanotuissa taivasauloissa.

Ihmiset voivat jatkaa paikallishisseillä välikerroksiin.

Tehokkuutta on lisätty kahdella kaksikerroshissillä.

Turistien noustessa 148. kerroksen näköalatasanteelle

toiset matkaavat toimistoihinsa heidän yllään.

Olemme Burj Khalifan sydämessä. Tämä on isoimpia hissimoottoreita

koko maailmassa. Tämä käyttää kaksikerroshissiä.

Burj Khalifan hissit ovat maailman nopeimpia.

Ihmiset kiitävät ylös ja alas 35 kilometrin tuntivauhtia.

Kiihdytystä ja jarrutusta hallitaan tarkasti.

Tarkoitus on, ettei matkustaja edes tuntisi liikettä.

Huimalla nopeudella on toinenkin tarkoitus.

Hissi on osa pelastussuunnitelmaa, joka haastaa perinteiset viisaudet.

Kaikkihan tietävät, ettei tulipalon sattuessa saa käyttää hissiä.

Burj Khalifa on erilainen.

Yksi hisseistä nousee ja laskee uskomattomat 138 kerrosta,

enemmän kuin mikään muu hissi maailmassa.

Se on Burj Khalifan pelastusvene.

Hissiä ympäröi paksu palonkestävä betoni.

Se voi viedä 26 ihmistä kerralla

turvallisesti maan tasalle alle minuutissa.

Toimiva pelastussuunnitelma

on täällä tärkeämpi kuin missään.

Ajatuskin jäämisestä loukkuun 160 kerroksen korkeudelle,

jos jotain sattuu, on aivan kammottava.

Burj Khalifan naapurissa on Address Tower,

63-kerroksinen hotelli- ja asuinpilvenpiirtäjä.

Uudenvuodenaattona 2015

Address peittyi liekkeihin,

kun rakennuksessa syttyi sähköpalo.

2017 toinen Dubain torni, Marina Torch,

oli evakuoitava tulipalon takia.

Jo toinen tulipalo kahden vuoden sisällä.

Sadat kauhistuneet asukkaat pakenivat henkensä edestä.

Oveamme tultiin paukuttamaan. Piti lähteä.

Silloin tiesimme sen.

Burj on kaksi kertaa Torchia korkeampi,

ja ihmisiä voi olla tuhansia enemmän.

Evakuointi tulipalon alta kestäisi aivan liian kauan.

Sen sijaan itse rakennus on suunniteltu

pitämään ihmiset turvassa mahdollisimman pitkään.

On luotu turva-alueita.

Pitää laskeutua muutama kerros portaita pitkin,

mutta sitten onkin jo savutiiviissä huoneessa.

Ilman saanti on turvattu ja tila palosuojattu.

Turva-alue toimii vain, jos sinne päästään.

Portaikkojen on oltava vapaina.

Tänään tarkistetaan rutiinitestillä tornin erityisten

savuntorjuntajärjestelmien toimintaa.

Tämä on hätäuloskäytävä,

jonka on oltava turvallinen käyttää.

Tulipalon sattuessa portaikkoon pumpataan ilmaa,

joka on paineistettu.

Kynnyksille syntyy näkymätön muuri,

joka estää savun leviämisen portaikkoon.

Kone on lähellä ovea, mutta savua ei mene sisään.

Toivottavasti Burj Khalifan turvavälineitä ei koskaan tarvita.

Aavikolla vaarallisin kuumuus ei silti

välttämättä aiheudu tulipalosta.

Toukokuussa 2007

Burj Khalifaa oli rakennettu kolme vuotta.

Torni oli noussut lähes 460 metriin,

ja uusi rakennusvaihe oli alkamassa:

lasiseinien asennus.

Rakennuskin tarvitsee "ihon" suojaksi luonnonvoimilta.

Tässä näkyy rakennuksen lasiseinää.

Burj Khalifan iho on lasia ja alumiinia.

Lasiruudut ovat metallikehyksissä.

Ne on koottu muualla ja tuodaan rakennuspaikalle elementteinä.

Ikkunat ripustetaan yksi kerrallaan.

Kaikkien 26 000 ruudun asennus vie 2,5 vuotta.

Syyskuussa 2009 koko vuoraus on asennettu.

Yli 92 000 lasineliömetriä

peittäisi kaksikymmentä amerikkalaisen jalkapallon kenttää.

Lasi tuottaa Burj Khalifalle uuden ongelman.

Dubaissa on usein tukahduttavan kuumaa,

48 astetta tai jopa enemmän.

Viileänä ei ole helppo pysyä.

Ei etenkään jättimäisessä lasitalossa, kuten Burj Khalifa.

Pintalämpö voi olla kova, melkein kiehuvan veden tasoa.

Ajatellaan lasitaloa kuumassa ilmanalassa,

jossa aurinko paistaa koko päivän.

Rakennuksen sisällä

tulisi muutamassa tunnissa tappavan kuuma.

Älykkään lasiteknologian ansiosta

megatorni ei käyttäydy kuten kasvihuone.

Kun rakennusta katsoo, se kimaltelee.

Se kimallus on auringon energiaa, joka ei pääse rakennukseen

vaan heijastuu pois.

Lasiruutuja on kaksi. Ulompi on pinnoitettu metallilla,

joka saa sen heijastamaan valoa.

Erikoispinnoite heijastaa yli 70 prosenttia auringon lämmöstä.

Burj Khalifa ei kuitenkaan pysy viileänä vain aurinkolaseilla.

Burj Khalifan ulompien kerrosten alta

paljastuu kilometreittäin ilmastointiputkia.

Kaikkialla rakennuksessa on aina ilmaventtiili lähietäisyydellä.

Ilman liikuttelu jättimäisessä pilvenpiirtäjässä vaatii voimaa.

Siksi parinkymmenen metrin välein on valtavat

kaksikerroksiset tekniset tasot, joiden tehokkaat pumput

täyttäisivät vain minuutissa 13 kuumailmapalloa.

Mutta Burj Khalifan ilmatilavuus on yli 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Jäähdytyskoneet eivät mahtuisi edes tähän jättirakennukseen.

Ratkaisu oli rakentaa kaksi jäähdytyslaitosta

tuottamaan kylmää vettä jäähdytykseen.

Tämä arabilinnoitukselta näyttävä rakennus

on huipputekninen jäähdytyslaitos,

joka tuottaa kylmää vettä Burj Khalifan ilmastointiin.

Lämmönvaihdinten läpi kulkee päivässä 945 kuutiometriä vettä,

joka pumpataan putkissa maan alla Burj Khalifaan.

Saamme veden tänne jopa kolmeasteisena.

Vedellä jäähdytetään vettä pilvenpiirtäjän lämmönvaihtimissa.

Huoneen kaikki koneet palvelevat ilmastointia.

Tämä on päähuone, mutta näitä on 14 ympäri rakennusta.

Ilman näitä koneita ei olisi viilennystäkään.

Ilmastoinnin tavoite ei ole vain mukavuus.

Ilman sitä rakennus lämpenisi pian tappavan kuumaksi.

Kun lämpötila ulkona on 50 astetta,

rakennus kuumenee jo noin kahdessa tunnissa.

Tornin on pysyttävä asuttavana.

Se ei näet ole vain turistikohde. Joillekin onnekkaille se on koti.

Tämä ei ole vain kannanotto

vaan vertikaalista asumista parhaimmillaan.

Rakennus on mestariteos.

Burj Khalifassa on 160 asuttavaa kerrosta.

Hyötypinta-alaa on yli 275 000 neliömetriä.

On hotelleja, toimistoja, asuintiloja, kauppoja, vaikka mitä.

Upea, kaunis terassimme. Eikö muka ole mahtavaa?

Kuin taivaassa olisi. Todellakin.

Kunnallistekniikka on tärkeää.

Vesi, kaasu, sähkö, viemärit. Pystykaupungissa

kaikki se on siirrettävä pystysuunnassa ylös tai alas.

Tavallisenkin kaupungin kunnallistekniikka on haastavaa,

mutta täällä ongelmat ovat paljon pahempia

vääjäämättömän painovoiman takia.

160 kerrokseen mahtuu paljon ihmisiä,

ja kaikki he tarvitsevat vettä.

Elämään, nukkumiseen, peseytymiseen, hampaiden pesuun.

Torni käyttää valtavasti vettä, 945 kuutiometriä päivässä.

Sen vesimäärän siirtäminen vaakatasossa

maata pitkin ei olisi kovinkaan vaikeaa.

Ylöspäin siirtäminen on.

Litra vettä painaa kilon,

joten Burj Khalifan on nostettava sitä päivässä 945 tonnin verran.

Veden paineistaminen olisi hyvin vaikeaa ja kallista.

Energiaa kuluisi liikaa.

Burj Khalifan 14 teknistä tasoa kätkevät

sisäänsä valtavia vesisäiliöitä.

Vesi syötetään rakennukseen alhaalta

ja pumpataan vaiheittain ylemmäs sadan putkikilometrin kautta.

Joka vaiheessa vesi jää säiliöihin odottamaan käyttöä,

ja valuu sitten painovoimaisesti alempiin kerroksiin.

Sen mikä menee ylös, on tultava myös alas.

Kotona jätevedet valuvat eteenpäin painovoiman avulla.

Korkeissa rakennuksissa se olisi ongelma.

Putkiin syntyisi valtava paine.

Vapaasti putoavan jäteveden nopeus olisi yli 160 km/h

maanpinnan tasalla.

Siksi myös jätevettä siirretään vaiheittain.

Käytetään jätevesisäiliöitä.

Jätevesi valuu pari kerrosta alemmas.

Sitten se pumpataan säiliöstä hallitusti.

Koko järjestelmä on äänieristetty,

joten asukkaat eivät kuule sen ääniä.

Asumismukavuus ei kuitenkaan ole ainoa huolenaihe.

Heinäkuussa 2007 Burj Khalifasta tuli maailman korkein rakennus.

Siitä huolimatta se nousi yhä.

9 kuukautta myöhemmin se oli jo maailman korkein rakennelma.

Vieläkään kasvu ei loppunut.

Kaiken kruunaisi 210-metrinen metallimasto.

Nosturilla mastoa ei olisi yltänyt nostamaan.

Päätimme koota maston rakennuksen sisällä.

Sitten sitä työnnettiin sisältä käsin

rakennuksen huipulle.

Mastonsa kanssa Burj Khalifa oli nyt lopullisessa korkeudessaan,

ällistyttävässä 828 metrissä.

Korkeutta on yli puoli kilometriä.

Mikään muu rakennelma maailmassa ei pääse lähellekään.

Empire State Building on lähes puolet matalampi.

Lähin kilpailija, Shanghai Tower kiinassa, on 180 metriä matalampi.

Korkeus tekee kuitenkin Burj Khalifasta maalitaulun.

Burj Khalifa on Dubain ukkosenjohdatin.

Masto saa usein salamaniskuja.

Dubain myrskyt voivat olla rajuja,

eikä salamointi ole koskaan poissuljettua.

Ukkospilven jännite voi olla sata miljoonaa volttia.

Yksikin salamanisku rakennukseen voisi aiheuttaa valtavaa tuhoa.

Rakennus on korkeampi kuin aiemmat.

Sen herkkyyttä ukkoselle ei voitu laskea etukäteen.

Salama kyllä voi iskeä kahdesti samaan paikkaan.

Burj Khalifaan se on iskenyt jo yli 18 kertaa.

Korkean rakennuksen haaste on johdattaa salamat

maahan rakennuksen ulkopuolella.

Sähkövirta ei saa päästä matkalla rakennuksen sisään.

Ei minua hirveästi pelota mennä tuonne.

Maston huipulla on kehittynyt

ukkossuojajärjestelmä.

Tänään yksi kiipeilyteknikoista

tarkistaa sen äskettäisen myrskyn jäljiltä.

Kokeneeltakin kiipeilijältä vie lähes tunnin

nousta maston huipulle.

Ukkosenjohdattimen sensorit ennakoivat salamaniskun

ja lähettävät sähkövarauspurskeen houkuttelemaan salamaa.

Se toimii, jos salama iskee huipulle.

Burj Khalifa on niin korkea,

että salama voi iskeä muuallekin kuin sen huipulle.

Koko rakennus pitää suojata ukkoselta.

Onneksi tornilla on salainen ase.

Burj Khalifan metallinen ulkokuori

toimii Faradayn häkin tavoin

ja maadoittaa salamaniskuja.

Sähkövirta väistää näin

rakennuksen elektroniikan ja ihmiset.

Mikään pilvenpiirtäjän sisällä ei vaurioidu.

Suojatoimet ovat pitäneet Burj Khalifan turvassa

pian vuosikymmenen. Se on noussut maailmanlaajuiseksi symboliksi.

Tornin vaikutus on valtava.

Laguunilla rakennuksen vierellä on joka ilta tuhansia ihmisiä

katsomassa rakennusta, suihkulähteitä ja valoshow'ta.

Dubai on nyt maailman silmissä.

Ensin oli unelma, sitten matka sen toteuttamiseksi.

Rakennus nousi joka päivä korkeammalle.

Jykevät perustukset, vankkumaton betoniydin,

poikkeuksellinen suojakuori

ja nerokkaat toimintaratkaisut tekevät tornista

rakennustekniikan ihmeen.

Olemme edelleen paras ja korkein. Olemme huipulla.

Pysähdyin aamulla ottamaan kuvan hyvin tutusta rakennuksesta.

Oli vain pakko, on se niin upea.

Burj Khalifa on yksi kaikkien aikojen superrakennelmista.

Suomennos: Timo Hirvola www.btistudios.fi