Original subtitles

Jää vielä hetkeksi. - En voi, isäni suuttuu, jos päivällinen myöhästyy.

Näenkö sinua illalla? - Ehkä.

VAMPYYRIN HIMO (1971)

Oi, pimeyden valtias, helvetin prinssi. Kuule palvelijaasi.

Lähetä mustasta valtakunnastasi voima, -

jolla voimme tehdä tahtosi maan päällä.

Herätä tämä vuosikymmeniä vanha tomu, -

jotta sinun alaisuudessasi kuolleet voivat liittyä epäkuolleisiin.

Hyväksy tämä kunniaa osoittava uhraus.

Muuta tämä tuore, lämmin veri ruumiiksi alaisuuteesi.

Muuta tämä viaton sielu pahuudeksi.

Näyttää hyvältä, kuten sinäkin, Trudi. Syötävän hyvältä.

Minun on mentävä. - Ei kai ole kiirettä?

Saanko vaihtaa sanan kanssanne, herra Lestrange?

Toki, istukaa alas ja ottakaa viiniä.

Kiitos, sir. En halua vaikuttaa epäystävälliseltä.

Tavallisina aikoina ei ole pahasta -

vitsailla nuorten palvelusnaisten kanssa.

Nämä eivät ole tavallisia aikoja. Kylästä ei löydy ainoatakaan -

nuorta tyttöä, joka puhuisi tuntemattomille.

Tämä on ensimmäinen yösi täällä? - Ja mahdollisesti viimeinen.

Tiedätkö mikä vuosi nyt on? - 1830, mikäli muistan oikein.

Kyllä. Heidät nähtiin tasan 40 vuotta sitten.

Sitä ennen kului tasan 40 vuotta.

Ketkä? - Karnsteinit.

En tunne heitä. - Heidän linnansa on kukkulalla.

Aivan. Luulin heidän kuolleen.

Me kutsumme heitä epäkuolleiksi. Vampyyreiksi.

Todella uskotte tuohon. - Niin teemme.

Kerro lisää. Minua kiinnostaa.

Sanoitte, että Karnsteinit ovat kuolleet. Se on totta.

Heillä on silti voima herätä kuolleista.

Nyt on aika heidän paluulleen.

Tämä kylä elää kauhun keskellä. - Minkä kauhun?

He jahtaavat nuoria neitsyitä. Noituvat heidät.

Joskus he imevät hitaasti elämän ja veren pois.

Toisinaan he tappavat nopeasti.

Yksi ahnas puraisu hampaillaan.

Ei hätää, en ole nuori neitsyt. - Naurakaa vain, sir.

Miehetkin joutuvat uhreiksi.

En kehottaisi tutustumaan kauniisiin vieraisiin.

Kun olisi edes mahdollisuus...

Rauhoittukaa. Ymmärrän, että koette asian vahvasti.

Olette kasvaneet taikauskoon, ette kai oleta minun uskovan sitä.

Olen kertonut teille kaiken. En voi tehdä enempää.

Ja asia kiinnostaa minua. Tulinkin hakemaan taustatietoa kirjoihini.

Olen kirjailija. Kirjoitan tällaisista asioista.

Vampyyreistä ja mustasta magiasta, mutta kyse on mielikuvituksestani.

Kuulkaa. Yksi kylän tytöistä on kateissa.

Hyvä tyttö. Ei lainkaan sellainen, joka vain karkaisi.

Haluatko kertoa vanhemmille, että katoaminen on vain mielikuvitusta?

Hän voi olla missä tahansa.

Koska olette niin peloissanne Karnsteinin linnasta, menen sinne.

Lounaan jälkeen.

Saatan löytää kauniin vampyyrin, joka odottaa tapaavansa minut.

Sanoitte, että Karnsteinit ovat kuolleet. Se on totta.

Heillä on silti voima herätä kuolleista.

Nyt on aika heidän paluulleen.

Kyse on taikauskosta.

Joskus he imevät hitaasti elämän ja veren pois.

Miehetkin joutuvat uhreiksi.

Miehetkin joutuvat uhreiksi.

Miehetkin joutuvat uhreiksi.

En kehottaisi tutustumaan kauniisiin vieraisiin.

Me kutsumme heitä epäkuolleiksi. Vampyyreiksi.

Tytöt!

Tytöt!

En tiedä, kuka olette?

Richard Lestrange. Corkin alueen Lestrangeja? - Kyllä.

Olette siis Lordi Thirstinin poika, tittelinperijä. - Oikein.

Kuinka tiesit sen? - Sukututkimus on lempialueeni.

Pyydän anteeksi. Osaan kyllästyttää aiheella.

Siksi toin tytöt linnaan. Tekosyy tutkimuksilleni.

Karnsteinit ovat mielenkiintoinen perhe. - Varmasti, mutta kerro tytöistä.

Tuossa on Susan Pelley, hän on Amerikasta.

Isabel Courtney Hampshiren alueelta, mielenkiintoinen perhe. - Todella.

Amanda McBright. Hänen isänsä on skotlantilainen maanomistaja.

Mukava tyttö. Anteeksi, en ole esitellyt itseäni. Olen Giles Barton.

Tuolla on koulu.

Tulkaa, tytöt. Menkää paikoillenne.

Vauhtia. Paikoillenne. - Olemme olleet täällä vasta kolme viikkoa.

Uusi muotivillitys suorittaa koulu Euroopassa.

Tämä on suuri projekti meille. Opetan historiaa ja taiteita.

Neiti Simpson on rehtori, olen hänen kumppaninsa.

Janet Playfair, liikunnanopettaja.

Hän työskenteli neiti Simpsonin kanssa jo aiemmin.

Uusi liikuntamuoto, joka pohjaa kreikkalais-roomalaiseen tanssiin.

Todellako.

Parempi odottaa täällä. Simpson ei salli vieraita tyttöjen lähelle.

Tunti loppuu pian, jonka jälkeen esittelen teidät.

Neiti Playfairille? - Ei, vaan neiti Simpsonille.

Kirjailija? - Kyllä. - Lordi Thirstinin poika.

Sitten olette aina tervetullut kouluun, mutta kirjasi eivät ole.

Ne eivät sovellu tuon ikäisille tytöille. - Ovat ehkä pelottavia.

Jos haluatte minun luennoivan englantilaisesta kirjallisuudesta...

Kirjallisuudenopettaja saapuu keskiviikkona. Suokaa anteeksi.

Tietysti. - Neiti Simpson?

Niin, Susan? Mikä hätänä? - Vankkuri on tulossa. - Kiitos, kulta.

Kreivitär Herritzen tuo tytärtään, uutta oppilasta.

Älkää lähtekö vielä, olen varma että haluatte tavata kreivittären.

Kreivitär. - Veljentyttäreni, Mircalla.

Yhtiökumppanini Giles Barton ja Herra Lestrange, kuuluisa kirjailija.

Kreivitär.

Lordi Thirstinin poika. Juommeko teetä?

Barton on tuhma mies. Hän katselee meitä aina kuin tanssinne.

Kuka oli mies hänen kanssaan? Hän oli komea.

En tiedä. Trishia, tiedätkö kenen kanssa Barton oli eilen? - En tiedä.

Miltä tuntuu ensimmäisen päivän jälkeen? - Olen väsynyt.

Se johtuu tanssimisesta. Siihen tottuu pian.

En totu siihen koskaan. - Tietysti totut, aikanaan. Anna kun autan.

Auttaako?

Rauhoittukaahan nyt, tytöt.

Erika, mene huoneeseesi. Joanna, valot sammuvat pian.

Minä otan sen. Nyt sänkyihin, tytöt.

Nopeasti.

Mennään joelle kuutamouinnille. Sitten voit paljon paremmin.

Eikö Playfair huomaa? - Helppoa.

Laitamme tyynyjä sänkyyn ja hän luulee, että nukumme.

Hyvä. Menemme keskiyöllä.

Hyvä Jumala, he nappasivat minut!

Kuten majatalon isäntä sanoi, Karnsteinit tulivat hakemaan minua.

Peräännyin kauniin tytön luota.

Tule, Adolf. Hyvä poika.

Olin kauhuissani. Kolme tuli eri suunnista, ja yritin paeta.

Kolme kaunista tyttöä...

Kolme kaunista tyttöä kouluretkellä ja minä luulin heitä vampyyreiksi.

Mircalla?

Missä olit? Heräsin, etkä ollut paikalla.

Tulin yksin, mutta luulin kuulevani jotain ja kävin katsomassa.

Varmaan Giles. Hän hiippaillee, jotta näkisi meidät alasti.

Näitkö ketään? - En.

Olutta? Syöttekö? - Kyllä varmaankin.

Tuolla on herra, joka on matkustanut Englannista.

Älkää ohjatko minua hänelle. - Hyvää päivää.

Arthur Biggs.

Tervehdys. Nimeni on Richard... - Tiedetään.

Ilahduin, kun kuulin että olette vieraana. Liityttekö seuraani?

Olen lukenut kaikki kirjasi. - Kiitos, kovin ystävällistä. - Ne ovat hyviä.

Kirjoitan itsekin. - En ole valitettavasti lukenut kirjojasi.

Koska niitä ei ole vielä julkaistu.

Ranskalaiset kutsuvat tyyliäni "avantgardistiseksi".

Aina ei ole helppoa. - Elän toivossa.

Varmasti jossakin on joku valaistunut...

Ehkä te voisitte lukea kirjoituksiani? - Ilo olisi minun puolellani, -

mutta olen kiireinen, ja varmasti jatkatte matkaanne pian.

Ei, asun neiti Simpsonin koululla. - Koululla?

Työskentelen lähinnä vain rahoittaakseni kirjoitustyötäni.

Olette varmastikin se uusi kirjallisuudenopettaja.

Opetan sitä, mitä en voi tehdä. - Olette siis se Arthur Biggs.

Luen työsi mielelläni. Ehkä voimme työskennellä yhdessä.

Työskennellä? - Olen aloittamassa uutta tarinaa, -

jossa tarvitaan paljon taustatietoa...Wienistä.

Mies-parka. Jalka poikki kolmesta kohtaa.

Sattuipa harmilliseen aikaan. Eikö hän voinut käyttää kävelykeppiä?

Asia on vakavampi. Tarvitaan vaikea leikkaus, -

sairaala Wienissä on ainoa paikka.

Milloin hän palaa? - Ehkä noin kuukauden kuluttua.

Emme voi olla ilman opettajaa niin kauan.

Ja niin pääsemme 1800-luvun kirjallisuuteen, -

jolloin uusi muoto alkoi voimistua näytelmien ja runojen rinnalle.

Kertoisiko neiti, mistä nykykirjasta pidätte eniten?

En tiedä yhtään. - Tiedätte varmasti. Saksalainen, jos ei englantilaista.

En, mutta olen lukenut paljon 1700-luvun teoksia.

Taidatte laiminlyödä opiskelujanne. -Anteeksi.

Tarvitsette vain hieman henkilökohtaista ohjausta.

No niin, katsotaanpa mitä te muut tiedätte.

1400-luvun loppu ei ollut hyvin dokumentoitu ajanjakso.

Ajalta puuttuu paljon asiakirjoja.

Mutta tiedämme, että tuona aikana, jolloin alue oli vaurasta, -

Karnsteinien linna rakennettiin.

Ensimmäinen maininta Karnsteinin perheestä löytyy -

alueen kronikasta vuodelta 1187.

Kirjoitus on vastaava, kuin englannin "Tuomiopäivän kirja".

Karnsteineilla on kovin mielenkiintoinen perhehistoria.

Kaikkea ei ole dokumentoitu.

Ensimmäiset väärinkäsitykset perheestä ovat ehkä peräisin kronikasta.

Herra Lestrange. - Neiti Simpson.

On mukavaa, että koulun yleinen toiminta kiinnostaa teitä.

Tietysti. - Haluatte myös asumaan tänne?

Ajattelin, että olisi parempi viettää tyttöjen kanssa enemmän aikaa.

Seuraten heidän opiskeluaan. - Hyvä on. Näytän huoneenne.

...joka oli perheen asia.

Eikö löydy mitään lähempää taloa?

Paikka on loistava. Jaatte huoneen Herra Gilesin kanssa.

Vielä parempaa. Kiitos.

Kirjat pölyttävät. Mistä kaivoit ne? - Mitä?

Nämä ovat tärkeitä kirjoja. - Mitä ne sisältävät?

Historiantutkimusaineistoa. - Mitä tutkimusta?

Karnsteinien linnan. Mielenkiintoista.

Tiedän mitä ajat takaa. - Mitä?

Valmennat itseäsi vampyyriksi.

Olet kuunnellut kyläläisten vanhoja juoruja. - Eivät ne ole vain niitä.

Mircalla. Anteeksi, että puhuttelin sinua etunimelläsi.

Siinä on taikaa. - Minun on mentävä. - Pyydän, älä mene.

Olen satoja kertoja yrittänyt päästä kahden kanssasi.

Halusin nähdä sinut, koska rakastan sinua. Minun oli kerrottava.

Olen rakastanut sinua ensihetkestä, kun näin sinut.

Luulin että oli elossa, mutta olin kuollut. Synnyin tuona hetkenä.

Olen elänyt siitä hetkestä uudessa tunteessa, rakkauden tuskassa.

Ensimmäistä kertaa... - Päästä minut!

Suo anteeksi.

Varmasti hän sanoi jotain. - Ei, neiti Simpson.

Luulin, että hän oli tyttöjen kanssa toisessa huoneessa.

Tajusin vasta aamulla, ettei hän ollut tullut takaisin.

Oletko varma, ettei hän puhunut ulos menemisestä? - Olen varma.

Hyvä on.

Olen varma, että tämä on jokin typerä temppu Susanilta.

En halua, että muut huolestuvat. - En kertonut kenellekään.

Älä kerrokaan. Toistaiseksi.

Jos joku kysyy, Susan on sairaalassa.

Epäily tuhkarokosta. - Kyllä, neiti Simpson.

Tyttö on kadoksissa. Et voi pitää sitä vitsinä.

En tietenkään. Mutta ei ole syytä huolestuttaa koko koulua.

Mitä aiot tehdä? - Meidän on odotettava hetki.

Hän saattaa palata. Minulla on enemmän kokemusta näissä asioissa.

Tytöillä on villi luonne. He saattavat lähteä jonkun miehen mukaan...

Minkä miehen? Kylään on pitkä matka.

Kyläläiset eivät ole edes käyneet täällä.

Susan on uusi täällä. Häntä on saatettu seurata.

Tuo on naurettavaa. Susan ei ole sellainen tyttö.

Jos hänet on kaapattu, kuten näytät vihjaavan, -

meidän on ilmoitettava poliisille. - Ei poliisia.

On pakko! - Kukaan ei määräile minua omassa koulussani.

En sanonut, että hänet on kaapattu, vaan että hän on seikkailulla.

Susan palaa itse. - Entä jos ei palaa?

Sitten teen ilmoituksen tapauksesta. - Milloin teet ilmoituksen?

Janet, ymmärrä minua. Minulla on vastuuni tyttöjä kohtaan, -

mutta minulla on myös vastuu tästä oppilaitoksesta.

Omaisuuteni ja tulevaisuuteni on kiinni tässä.

En voi uhrata kaikkea typerän skandaalin takia, -

kun Susanin katoamiselle voi olla täysin luonnollinen selitys.

48 tuntia, ei enempää. Ellet tee ilmoitusta, minä teen sen.

Karnsteinien linnan historiaa voidaan seurata keskiajalle asti.

Karnsteinin perheen tapahtumista löytyy merkintöjä jo 1100-luvulta.

Tässä on mielenkiintoinen esimerkki. Nuori kreivitär Carmilla Karnstein.

Syntyi 1688, mikäli tulkitsen oikein ja kuoli 1710.

Kuolinsyy oli luultavasti rutto, joka riehui alueella tuolloin.

Hauta on, kuten huomaatte, melko koskematon.

Nykyisen tiedon perusteella kukaan Karnsteinien suvusta ei ole elossa.

Sitten...

Carmilla. Epätavallinen nimi, luulisi.

Siihen aikaan oli tapana antaa lapselle jonkun lähisukulaisen nimi.

Mistähän nimi on oikein peräisin?

Marcilla.

Millarca.

Mircalla.

Ehkä perheenne liittyy Karnsteineihin. Tiedätkö onko asia näin? - En.

Sitten jatkan tutkimuksia, että asia selviää.

Siirtykäämme lähemmäs linnaa, sillä on mielenkiintoinen historia.

Kummallista...Tulkaahan nyt.

Kummallista ei niinkään kerrotun, vaan kertomatta jätetyn puolesta.

Kyläläisillä on merkillisiä tarinoita...

Mircalla. Tapaa minut täällä illalla. Asia on tärkeä.

Sain selville erään asian. Sinun on tultava.

Opettaja. Naurettava ammatti. Miksiköhän kukaan ryhtyy siihen?

On siinä hyötynsä. - Mitä? - Ne eivät ole välttämättä selviä.

Eikö sinun pitäisi hieman... - Ei. Tämä pitää minut kunnossa.

Yksi oppilaista ei ollut tänään paikalla. Miksiköhän? - Susan?

Uskoakseni hänellä on hieman kuumetta. Hän on sairaalassa.

Minulla itsellänikin on hieman kuumetta.

Se menee kyllä ohi, mutta jos saan suositella... - Ei.

Pitkä uni hyödyttää teitä enemmän.

Lienette oikeassa. Suljen silmäni hetkeksi.

Käyn kävelyllä. - Ei hassumpi ajatus.

Saatan tulla mukaan...

Sinun oli tultava, eikö vain, sillä tiedän kaiken.

Tiedän kuka olet ja miksi olet täällä. Se selvisi tänään iltapäivällä.

Haudassa luki Carmilla. Kirjoitin sen paperille. Carmilla... Mircalla.

Palasin tutkimaan historiankirjoja, sillä tiesin mitä olin etsimässä.

Carmilla Karnsteinin muotokuvaa. Kuollut 1710. 120 vuotta sitten.

Tiedätkö kuka Carmilla Karnsteinin muotokuvassa oli?

Se olit sinä.

Sinä!

Sinä!

Pysy kanssani. Olen kääntänyt ristin väärinpäin.

Olen opiskellut magiaasi, tunnen mustaa tiedettä.

Haluan oppia lisää. Vannon, etten halua vahingoittaa sinua.

Haluan vain palvoa sinua. Olla palvelijasi, Paholaisen palvelija.

Hän hyväksyy minut. Todistan kelvollisuuteni.

Olisin voinut kertoa, mitä tiesin, mutta pysyin vaiti.

Löysin tappamasi tytön ruumiin, enkä sanonut mitään. Hävitin sen.

Teen mitä pyydät minulta!

Mircalla! Pyydän!

Haluan vain palvella sinua. Pyydän... Rukoilen sinua!

Ota minut.

Mircalla!

Mircalla!

Kreivitär, tämä on kunnia.

Olin matkalla Wieniin, ajattelin poiketa. - Mukava nähdä teitä koululla.

Neiti Simpson!

Giles-parka! Mitä tapahtui? Olikohan se onnettomuus?

Saamme pian tietää. Onneksi olin matkassa lääkärini kanssa.

Onneksi. Paikalliset lääkärit juoruavat, eikä ole varaa skandaaleihin.

Skandaaleja ei tule. Tohtori?

Sydänkohtaus.

Hei. - Anteeksi, että häiritsen. - Ei se mitään.

Haluan puhua kanssasi. - Tule sisään.

En tiennyt kenen muun puoleen kääntyä. - Mikä hätänä?

En oikeastaan tiedä. Olen varma, että jokin on vialla.

On aina järkyttävää, kun joku kuolee.

Taisit tuntea Gilesin hyvin? - Ei, se oli kauheaa...

En osaa selittää. Asia koskee Susania.

Susan? Mikä hänellä on kuumeen lisäksi?

Se ei ole totta, vaan tarina, ettei kukaan kysele mitään.

Hän on kadonnut. - Kadonnut?

Häntä ei ole nähty edellisyön jälkeen. Halusin mennä poliisille, -

mutta neiti Simpson kielsi. En halua koululle huonoa mainetta...

En tiedä, onko kyse hermoistani? Gilesin kuolema -

tuntuu enemmän kuin sattumalta. Minulla on kauhea aavistus.

Joku muukin tulee kuolemaan. - Mielikuvituksesi vain laukkaa.

Niin kai. Kun pääsisin ajatuksesta, että kuolemat ovat yhteydessä.

Giles sai sydänkohtauksen, siihen ei liity pahuutta.

Susanin kanssa on toisin. Tietäisikö kukaan, minne hän on mennyt?

Kuka hänen huonetoverinsa on? - Mircalla. Hän ei tiedä mitään.

Asialle on varmasti selitys. Et kai halua nolata itseäsi.

En välitä siitä. Olen huolissani Susanista.

Sanoin neiti Simpsonille odottavani huomiseen, sitten menen poliisille.

Tuletko mukaan? - En tiedä. Tarvitsen aikaa miettiä.

Pyydän. - Emmehän halua hätäillä.

Huomenna? - Hyvä on. - Minun on palattava takaisin.

Varo ettei kukaan näe sinua. - Neiti Simpson saisi sydänkohtauksen.

Kiitos. - Mistä? - Kun kuuntelit.

Karnsteinit - Pahuuden historia.

Noituus.

Vampyyrilegendat, Alueen historia.

Neiti Herritzen, haluaisin puhua kanssanne.

Työsi 1700-luvusta on erinomaista. Tietosi kirjailijoista on huomattava.

Minun on tavattava sinut. Asia on tärkeä.

En voi. - Miksi? - Pyydän.

Tässä on jonkin verran kirjoitusvirheitä.

Tiedoksesi, olen tutkinut Giles Bartonin papereita.

Hän on tutkinut Karnsteineja. Todella kiinnostavaa.

Sinua saattaisi kiinnostaa. - Milloin? - Tänä yönä linnalla.

Kiitos, neiti.

Mircalla.

Onko sinulla kerrottavaa. - On. Rakastan sinua. Kuuntele nyt.

Asia ei ole merkityksetön. Se on minulle tärkeää.

Kerro? - Mitä? - Mitä muistiinpanoissa oli.

Sinun nimesi. - Eikö muuta?

Mircalla, Marcilla ja Carmilla.

Carmilla? - Niin. Carmilla Karnstein.

Siellä oli muotokuvasi, kirjoja mustasta magiasta, -

ja Karnsteinien pahuuden historiasta.

Ja vielä lisääkin. - Lisää? Mitä?

Mircalla, selitä asia minulle. En pyydä mitään muuta.

Asia on yksinkertainen. Minä olen Karnstein. Perheemme vaihtoi nimeä.

Jos olet lukenut kirjat, tiedät miksi.

Siksi näytän Carmillalta, ja siksi nimeni on Mircalla.

Mitä muuta haluat tietää? Olenko vampyyri? Niinkö uskot?

Onko kuuluisa kirjailija Richard Lestrange sydämessään maalainen?

Uskotko mielikuvitukseesi? -Uskon, meille vieraiden asioiden olemassaoloon.

Uskon niin pahuuden kuin hyvyydenkin voimiin.

Olen käyttänyt aikaa Gilesin muistiinpanojen opiskeluun.

Ne ovat vakuuttavia todisteita. - Mistä? - Että olet vampyyri.

Sano se samalla kun kerrot, että rakastat minua.

Todista ettet ole vampyyri. Rakasta minua.

Ei! - Minun on pakko. - Miksi? Jos olisin vampyyri, kuolisit.

Niin.

Ovi oli auki. - Niin olikin.

No? - Mitä? - Lupasit vastauksen tänä iltana, siksi odotin...

tunteja! - Olen pahoillani.

Olen ajatellut asiaa, mielestäni ei tulisi kertoa mitään.

Ei mitään? - Uskon, että kaikki on mielikuvituksesi tuotetta.

Susanin katoaminen? - Pahuuden liittyminen asiaan.

Neiti Simpsonilla on kokemusta. Olen varma, että hän on oikeassa.

Asialla ei ole merkitystä, vaikka hän olisikin oikeassa.

Jos Susan lähti jonkun miehen mukaan, mitä hän tuskin teki, -

eikö poliisille tulisi muka ilmoittaa? Tai edes hänen vanhemmilleen?

Mikä sinulla on? Vaikutat erilaiselta.

Olet muuttunut viime päivinä. - Naurettavaa.

Pidin sinua rehellisenä ja rohkeana, kun saavuit tänne.

Ajattelin, että voisin kääntyä puoleesi... Ei ollut muita...

Miksi, neiti Simpson? Miksi? Miksi? Miksi?

Ymmärrän nyt, tarkastaja... - Ymmärsitte koko ajan.

Olette älykäs nainen, ainakin päättelen niin ammatistanne.

Nuori tyttö jäi vastuullesi ja nyt hän on ollut kadoksissa kolme päivää.

Minun piti huomioida vaikutus toisiin tyttöihin.

Tämä oli poliisiasia. Hän makaa ehkä ojassa kurkku viillettynä.

Mikäli neiti Playfair ei olisi käynyt, olisimme yhä epätietoisuudessa.

Sanoit olleesi huolissasi tytöistä. Niin minäkin, heidän turvallisuudestaan.

No, nyt tämä on poliisiasia, ja melko vakava sellainen.

Tyttö on vieraana täällä, vieras vieraalla maalla.

Tästä voi tulla poliittisia seuraamuksia. Onko perheelle kerrottu?

Sitten kirjoitatte kirjeen välittömästi.

Sanoin välittömästi, neiti Simpson.

Ja te postitatte kirjeen.

Lisäksi on vielä herra Bartonin kuolema.

Siitäkin olisi tullut tehdä ilmoitus viranomaisille.

Hänen kuolemastaan ei ole löytynyt ilmoitusta tutkimuksista huolimatta.

Hänet on haudattu tänne. Haluan nähdä kuolintodistuksen, missä se on?

En saa selvää lääkärin nimestä. - Tohtori Froheim. - En tunne.

Kreivitär Herritzenin oma lääkäri. - En tunne häntäkään.

Raymond Pelley. Onko hän tytön isä? - Amerikkalainen, asuu Wienissä.

Ymmärrän...Sain tiedot tytön katoamisesta neiti Playfairilta.

Haluatteko lisätä mitään?

Tutkittehan linnan ympäristön huolellisesti?

Kyllä, neiti Simpson, minä ja herra Barton tutkimme alueen hyvin.

Herra Barton? Luulin, että asia oli pidetty salassa?

Giles oli yhtiökumppanini. Perustimme koulun yhdessä.

Ymmärrän. Mistä ruumis löytyi? - Minä voin näyttää.

Mary!

Olet myöhässä. - Minun ei olisi pitänyt tulla.

Miksi? - Tiedät kyllä. - En tiedä.

Sinä rakkauden yönä olin onnellinen. Nyt vältät minua kuin ruttoa.

En voi. - Mircalla. - Älä kysele. En voi selittää.

Jos et rakasta minua, sano se. En kestä epätietoisuuden tuskaa.

Mircalla, kerro minulle.

Mitä? - Ettet rakasta minua. Sano se.

Hänen ruumiinsa löytyi tuon alta. - Kiitos, nyt tutkin asiaa itse.

Jos tarvitsette... - Kiitoksia vain.

Minun on mentävä. - Älä mene. - Et ymmärrä, tätini tulee tänään.

Kreivitär? Mircalla, anna minun puhua hänelle? - Ei!

Ajattelin... - Se ei olisi sopivaa.

Lupaa, ettet koskaan puhu hänelle tai mainitse rakkauttamme.

Elämme 1800-lukua, emme 1700-lukua. - Ei! Vanno se!

Vannon... Mutta vain jos suutelet minua uudestaan.

Olen niin kiitollinen teille. Tuntuu, että tämä on vaivaksi. - Ei tietenkään.

En tiennyt kenen puoleen kääntyä, olette olleet niin ystävällinen.

Ei hätiköidä, vaikka tutkija onkin paikalla. Heidän on tehtävä työnsä.

Hän ei tule aiheuttamaan vaivaa, vakuutan sen.

Kauhea mies. Kohteli minua kuin rikollista.

Yritin vain tehdä sen, mikä koin parhaaksi koululle ja tytöille.

Varmastikin. Älä murehdi asiaa enää.

Hän tutkii aluetta! - Mitä hän voisi löytää?

Kirje? Mikä kirje? - Herra Pelleylle, Susanin isälle. Tarkastaja vaati.

Onko se lähetetty? - On, neiti Playfair lähti välittömästi kylään.

Skandaali pilaa maineen. Heinrich työskentelee pilatakseen maineen.

Älä vaivaa päätäsi tarkastaja Heinrichillä.

Kirjoittakaa toinen kirje, jossa kerrotte tytön löytyneen kuolleena.

Asiasta ei kysellä enempää, jos liitätte kuolintodistuksen mukaan.

Mutta kuinka? Minä en..? - Tarkoitatteko kuinka hän kuoli?

Sanoisin... - Sydänkohtaukseen.

Ajattelin, että edes sinä auttaisit. - Annat mielikuvituksesi laukata.

Kaikki paitsi Heinrich sanovat niin. - Tutkimuksesta ei kuulu mitään.

Arvaan kyllä miksi. Kreivitär Herritzen käyttää yhteyksiään.

Miten hän liittyy tähän? - Siitä asti, kun hänen veljentyttärensä saapui...

Älä sotke Mircallaa tähän. Varoitan sinua.

Varoitat minua? Minä varoitan sinua.

Olet langennut hänen pauloihinsa, kuten Gileskin oli.

Hän oli aina Mircallan perässä yrittäen piirtää tätä.

Ei saanut silmiään irti hänestä. - Riittää!

Kerron lisää. Susankin oli langennut hänen pauloihinsa.

Minkälaisia likaisia syytöksiä oikein esität?

Esitän, että Giles on kuollut ja Susan ehkä myös.

En luota Kreivittäreen, neiti Simpson on hänen hallinnassaan, -

ilmeisesti myös poliisi. Jos asialle ei tehdä mitään seuraa uusi tragedia.

Ja jos haluat tietää, kuka mielestäni on todennäköisin uhri, se olet sinä.

Sitten minun pitäisi olla huolissaan asiasta, ei sinun.

Mutta satun rakastamaan sinua, älä anna senkään häiritä.

Olet ollut kuin olisit ajatuksissasi. Jos olet sokea muulle, -

älä ole sokea sille, mitä sinulle tapahtuu. Älä ole typerä, Richard!

Mircalla?

Ei, neiti Simpson, vastaus ei tyydytä minua.

Tyttäreni oli kateissa kolme päivää ennen kuin edes kirjoititte minulle.

Yritin selittää. -Valitettavasti olin poissa, kun kirje saapui, -

mutta sitten saan kuulla, että tyttäreni on löydetty... Kuolleena.

Sanon yhä, ei voi "menehtyä", ellei ole tullut tiensä päähän.

Tyttäreni oli terve. En usko, että hän sai sydänkohtausta.

Mutta tohtori... - Kuka on tämä helvetin tohtori?

Halusin ottaa yhteyden häneen tietääkseni miten kaikki tapahtui.

Asiantuntijat Wienissä yrittivät, mutta eivät löytäneet edes hänen nimeään.

En ymmärrä. Mitä vihjaatte? - En vihjaa, vaan sanon kuten asia on.

1. Ei ole todisteita, että tyttäreni on kuollut.

2. Kun saan todisteet, haluan tietää kuinka hän kuoli.

Kuolintodistus ei riitä, haluan tarkan selvityksen mitä hänelle tapahtui.

Mitä voin tehdä? - Ette mitään. Olette tehneet jo tarpeeksi.

Teillä ei ollut oikeutta haudata häntä kuulematta ohjeitani.

Sanoitte itsekin, että olitte poissa. - Minut sai nopeasti kiinni.

Selvitys ei tyydytä minua enkä pidä epätietoisuudessa olemisesta.

Toin mukanani professori Herzin.

Hän on patologi. Tässä on lupa haudan avaamiseen.

En ymmärrä mitään. Kaikki on kuin painajaista haudanavaamisineen.

Emme silti tiedä, missä Susan on. - Tiedämmehän.

Sinulla on huolia, en halunnut vaivata. Olen hoitanut asiat.

Avaa se.

Neiti Simpson on väsynyt. Tohtori sanoi, että hänen on levättävä.

Tohtori? Sinun tohtorisi, joka allekirjoitti tyttäreni kuolintodistuksen.

Hän ei ole rekisterissä Wienissä. - Tohtori Froheim ei työskentele siellä.

En ole varma, tulisiko hänen työskennellä missään.

Tyttärelläni oli huomattavia ruumiillisia vammoja. - Tietystikin.

Niitä ei mainittu kuolintodistuksessa eikä lähetetyssä kirjeessä.

Totuutta on kierretty, ja sanotte: "Tietystikin."

Hän kuoli sydänkohtaukseen, teidän olisi todistettava ensin toisin.

Hänen muut vammansa johtuivat heittäytymisestä. - Mitä?

Hän heittäytyi Karnsteinin linnasta. Itsemurha ei ole kaunis sana.

Hyvä Jumala! - Simpson toimi oikein yrittäessään suojata teitä lisäsurulta -

ja suojatessaan koulua huhupuheilta. - Itsemurha! Miksi?

Olette eronneet. - Kyllä. - Ymmärsin, ettei kotielämä ollut kunnossa.

Se ei ole totta! En usko sitä! En suostu uskomaan sitä!

Teoria on linjassa tutkimukseeni. Sydänkohtaus pudotessa on yleinen.

Tapauksessa on vakavia puolia, joista haluaisin puhua -

Tohtori Froheimille, kuka hän sitten onkaan.

Hänen kaulassaan oli jälkiä. - Niille en osaa antaa selitystä.

Kertokaahan, tohtori, voivatko täällä kerrotut tarinat olla totta.

Vampyyreja? - Naurettavaa, -

mutta uskon mieluummin muuhun, kuin että Susan...

Mainitsit huomattavan verenhukan. - Ymmärrettävää tilanteessa.

Jos tilanne oli totta. - Herra Pelley, en voi sanoa muuta, -

kuin että tyttärenne kuoli sydänpysähdykseen.

He kiistelevät asiasta, mutta kaulan jäljistä on turha kiistellä.

Fritz näki jäljet. - Eräs opettaja kuoli myös, väittävät sydänkohtaukseksi.

Linnassa on pahuutta. Tulee aina olemaankin.

En voi tehdä mitään. Puhumme asioista tieteiden ulkopuolella.

Ihmisen mustasta puolesta, hyvän ja pahan metafysiikasta.

Et tarvitse tohtoria, vaan...

Tämä näyttää mukavalta paikalta, olen matkannut tänään tarpeeksi.

Mennään sinne, ja isketään seipäät kaikkien mustiin sydämiin.

Rauhoitu, Hans. Hänen pyhyytensä tietää miten toimia.

Mircalla?

Siellä on joku kanssasi! Kuka se on?

Mircalla.

Mennään!

Olette varmaan väsynyt, teidän pyhyytenne. - Niin olenkin.

Mutta pahojen henkien karkottaminen kuuluu työhöni.

Eikä ole pahempia henkiä, kuin Karnsteinit.

Mitä tapahtuu? - Luulin, että olet koululla. - Olin matkalla tavernaan.

Siellä ei ole ketään. Kaikki ovat täällä. - Matkalla mihin? - Linnaan.

Miksi? - Avatakseen haudat ja seivästääkseen heidän sydämensä.

Kauheaa. - He ovat Paholaisen lähettiläitä, elävät vain ihmisverestä.

Eikö muu auta? - Ei. Vain sydämen seivästys tai pään katkaisu toimii.

Karnsteinit ovat kuolleet. - Eivät heidän henkensä.

He ottavat ihmismuodon, eikä heitä tunnisteta. - Kuinka te sitten?

Öisin juotuaan uhrien veren he palaavat haudoilleen, siellä he ovat.

Hyvä Jumala!

Sinun on pysäytettävä tämä! Kuunnelkaa minua, hittolainen!

Minun on pelastettava hänet! Mircalla!

Mircalla.

Joukkio...

Antakaa seiväs! Minä teen sen!

Polttakaa linna! - Ei, odottakaa.

Lopettakaa, typerykset. - Polttakaa ne!

Lopettakaa, typerykset! Tuli on hyödytön! - Tappakaa ne!

Pyytäkää heitä laskemaan soihdut. Tuli on hyödytön.

Vain seiväs sydämeen tai pään katkaisu tehoaa. - Antakaa soihtu!

Päästäkää irti! Pyydän! Antakaa minun mennä!

Tuli ei ole meille kuolemaksi.

Pysäyttäkää tuo mies! Älkää päästäkö häntä sisään!

Älkää olko typerä!

Mircalla!

Richard, mene pois!

Lestrange!

Tule! Mennään täältä!

Richard! Luojan kiitos.

Janet...

Rukoilkaamme. Oi, Isä taivaiden, -

kiitämme Sinua tämän pahan hävittämisestä.

Sinun voimasi ja kunniasi taisteli voitokkaasti Paholaista vastaan...