Original subtitles

Älkää pelätkö, en satuta teitä. Minä olen Punainen neilikka.

Pukeutukaa.

Oli aika, kansalainen Libersac, kun he halusivat vapautta.

Me annoimme vapautta ja sitten he halusivat tasa-arvoa.

Me annoimme tasa-arvoa, ja...

Mitä he haluavat nyt?

Veljeyttä? -Älkää olko naurettava!

He tahtovat rahaa. Tai verta.

Kun rahaa ei ole, mutta verta on yllin kyllin, -

niin verta he saavat.

Mutta eivät minun. Eivät vielä.

Kenen sitten, kansalainen? -Teidän.

Heidän piti saada paronitar Bridoiren ja tämän tyttären päät.

Jotain erityistä minulle kun vartuin heidän kartanonsa varjossa.

Paroni kuoli ajatukseen vallankumouksesta, -

mutta hänen perheensä on kiehtonut minua kauan.

Neilikka riisti meiltä heidän teloituksensa nautinnon.

Ja koska te olette epäonnistunut Neilikan löytämisessä, -

hyväksyy rahvas teidät ikävänä, mutta riittävänä, korvikkeena.

Mutta... -Mutta, mutta, mutta...

Tuokaa minulle Neilikka, niin rahvas hiljenee ja säästää teidät.

Seuraavaan kertaan.

Teen voitavani. Vakoojiani on kaikkialla, Nodues Englannin hovissa.

Hän on hyvä mies. -Kyllä. Jos kukaan voi...

Hänen silmänsä, oi ne silmät, kirkkaat ja rohkeat.

Hänen äänensä oli voimakas, mutta hellä ja rauhallinen.

Hän ei pelännyt mitään. Seuraisin häntä helvetin porteille.

Aikaa ei ole. Missä äitinne on? -Viereisessä huoneessa.

Hakekaa hänet heti.

Sellainen hän oli. Odotimme vangittuina ja hän pelasti meidät.

Hypätkää! Se ei ole mitään giljotiiniin verrattuna.

Tulkaa!

Hypätkää! Muuten kaikki on menetetty.

Entä vaara? -Hän ei välittänyt vaarasta.

Sotilaita oli sadoittain, meidät oli piiritetty. Se oli 20 vastaan yksi.

Miksei 40 vastaan yksi? -Kuulat lensivät ja renkaat pyörivät.

Hän piiskasi hevosia ja lensimme... -Tuulen lailla.

Tuulen lailla!

Teidän korkeutenne, Neilikka pystyy mihin tahansa.

Jopa kuoleman kourissa hän nauroi.

Loisteliasta, kerta kaikkiaan. -Kumpa hän vain olisi täällä nyt.

Pilkkaatteko te, sir? He kokivat kuolemaa ja kauhua.

Heidän vapauttamisensa oli vaarallinen. Huvittaako se teitä?

Erittäin paljon. -Kertokaa, mademoiselle...

Tunnistaisitteko hänet täällä?

Urhea, kunniallinen sankari erottuisi tässä joukossa.

Erinomaista, Percy!

Ovatko rohkeus ja kunnia teistä naurunaiheita?

Siihen tapaan niitä liian harvoin.

Ehkä teidän kannattaisi lakata etsimästä lasista.

Sir Francis Sidney, runoilija. Eikä ollenkaan huonompi sellainen.

Hyvin sanottu, Francis.

Jos naisen budoaariin hiipiminen osoittaa rohkeutta, -

on joukossamme enemmän sankareita kuin luulemme.

Sankarit ovat tarpeen. Miehet, jotka uhrautuvat paremman elämän vuoksi.

Terä, joka vaatii elämiä Ranskassa, saattaa saapua tännekin.

Pellet saattavat kuolla nauruun, elleivät sankarit heitä pelasta.

Siinä ei ole päätä eikä häntää. Onko se järjen vai petoksen ääni?

Olkaa hiljaa, te kaksi. Tunnistaisitteko hänet, arvon rouva?

Jos hän olisi joukossamme? -Hän oli naamioitunut.

Niin, tietenkin.

Tietenkin!

Minä sain ajatuksen!

Hänen kuninkaallinen korkeutensa, Walesin prinssi!

Loisteliasta!

No niin, Claudette, löydättekö nyt Neilikkanne?

Tarvitsette vain parin silmiä, kirkkaat ja rohkeat.

Toivottavasti naamiot eivät tule muotiin. Se olisi epäreilua niille, -

joilla on poskipäät. -Epäreilua on ettette ole mukana.

Sitten otan osaa.

Sir William.

Eikö se ole hieman riskialtista? -Suokaa anteeksi, teidän korkeutenne.

Hän se vasta osaa!

"Älkää pelätkö, en satuta teitä."

Tämä on vaarallista leikkiä, Percy. -Suo anteeksi, en voinut vastustaa.

Te olette hän. Te olette Neilikka. -Minäkö olen Neilikka?

"Älkää pelätkö, en satuta teitä."

Teillä on mahdollisuus satuttaa minua kovasti.

Miten saatatte? Salaisuutenne on turvassa.

Voi hyvänen aika... Claudette, yrittäkää ymmärtää -

ettei intohimomme voi perustua petokseen.

Miksette luota minuun? Olen teidän. En koskaan petä teitä.

Olen uneksinut tapaavani teidät. Tiedän kaiken teoistanne.

Minä olen teidän. Elämäni ja ruumiini ovat teidän.

Sanokaa nyt ettette ole Neilikka.

Meidän täytyy palata naamiaisiin.

He ovat molemmat hulluja. -Minusta se oli lumoavaa.

Vaivaako jokin arvon rouvaa? Löysittekö Neilikan ja rakastuitte?

Hoitakaa omat asianne, etenkin kun te ja hän olette aivan erilaisia.

Olen kuullut että hän on roisto.

Miten virkistävä saada ryyppy naiselta.

Pyytäkää anteeksi, sir! -Anteeksi? Siitä että kastuin?

Pyytäkää te nyt anteeksi minulta, arvon herra.

Percy! -Vaadin hyvitystä.

Jos halunne ovat vaatimattomat, saatte hyvityksen aina.

Poika, jos olette järkevä, ette vie tätä pidemmälle.

Huomenna, sir. Aamunkoitteessa.

Vauxhall Fieldsissä!

Voi että... -Kaksintaistelut ovat laittomia.

Me rakastamme kaksintaisteluita.

Minä en kuullut kaksintaistelusta. Kukaan ei kuullut siitä.

Et kai aio tappaa häntä? Ei olisi kovin hyvä tappaa häntä.

En tietenkään, hölmö. -Entä jos hän valitsee pistoolit?

Toivotaan että hän ampuu hyvin. -Ampuu hyvin?

Jos en aio ampua häntä, olen hölmö jos annan hänen ampua minut.

Entä jos hän ampuu huonosti? -Wetherby...

Silloin saatan haavoittua pahasti, mikä olisi varsin harmillista =

sen nousukkaan pelastamiseksi. Missä pirussa hän on?

Toivottavasti matkalla Intiaan. -Pelkäänpä ettei.

Vaaditaan enemmän kuin puuteroitu narri, jotta lordi Sidney pakenisi.

Huomaan ettei aika ole laimentanut kiihkoanne.

Percy, vieläkö vietät aikaa nuoren tyttösen kanssa?

Eikö yksi juoma vasten kasvoja ole tarpeeksi sinulle?

Teidän kahden tässä pitäisi kaksintaistella.

Ei ole liian myöhäistä. -Rakastan häntä, Dutton. Todella!

Kerroitteko ettette ole Neilikka? -En ole nähnyt kauniimpaa.

Hän ymmärtää kun näkee taistelun. -Minun on saatava hänet.

Tahdon olla hänen tunteidensa arvoinen.

Teidät tapetaan. -Ei haittaa, olen ainakin yrittänyt.

Et nähnyt häntä, Dutton. Hänellä on tiikerin silmät -

ja samalla pehmein rinta, jolle levätä päänsä.

Hän on leijona ja lammas, täydellinen kokonaisuus.

Mies voi uneksia, mutta kun sellainen nainen tarjoaa itseään...

Asianne ovat tosiaan huonosti.

Mistä tämä viivästys johtuu?

Odotin todella tätä. Missä pirussa hän on?

Ilmeisesti hän ei tahdo jättä sänkynsä lämpöä, teidän korkeutenne.

Percy!

Lordi Sidney on kidnapattu matkallaan tänne.

Jotkut uskovat että sinulla on näppisi pelissä. Toivon mukaan ei.

Mennään!

Sankarit eivät ole kuten ennen. -Vettä.

Säälin nimeen, antakaa vettä. -Emme saa tulla lähemmäs, -

ettette te löisi meitä ja purjehtisi takaisin.

Missä hän on? -Täällä, sir.

Tämäkö on hän? Tämäkö on Neilikka?

Kyllä, kansalainen. Ilman epäilyksen häivääkään.

Tämäkö on Neilikka? -Ilman epäilystäkään, kansalainen.

Minä en ole Neilikka. -Ei hän sitä myöntäisikään.

Neilikka pelasti Claudette de Bridoiren ja tämä tunnisti hänet.

Hän vastasi olevansa Neilikka kun nainen sitä kysyi.

Sitten he suutelivat ja nainen toisti sen. Hän tunnisti miehen.

Oliko hän väärässä? -Minä olen lordi Francis Sidney.

Hänellä on yhteyksiä hoviin. -Taidatte olla peloissanne?

Tämä ei ole Punainen neilikka.

Tämä on säälittävä yritys pelastaa oma nahkanne.

Uutiset leviävät nopeasti.

Monet näkivät hänen kasvonsa kun toitte hänet tänne.

Nyt he pitävät häntä Neilikkana. -Ja odottavat hänen teloitustaan.

He tuskin tyytyvät vähempään.

Opitte nopeasti, kansalainen. Olkoon niin.

Hän on Neilikka. Mutta tarvitsemme tunnustuksen.

Miksi? -Pyrin rauhaan Englannin kanssa.

Emme voi taistella sekä heitä että Itävaltaa vastaan.

Hovin jäsenen teloittaminen ei kuitenkaan edistäne diplomatiaa.

Mutta he eivät voi valittaa, jos meillä on tunnustus.

Se tuskin tuottaa ongelmia.

Ei. Viekää hänet pois.

Egalite. -Että mitä?

Neljäkymmentä kullekin. -Miksi sanot sen ranskaksi?

Määrään että keksit englanninkielisen vastineen.

Jo on jos pystyn, teidän korkeutenne.

Teidän korkeutenne! -Mitä pirua?

Huonoja uutisia Pariisista.

Lordi Sidney on vangittu ja teloitetaan perjantaina.

Mitä? Pariisi? Teloitus? Miksi?

He sanovat että hän on Neilikka.

Lordi Sidney! Kuka olisi uskonut?

Sinulla oli onnea, Percy.

Kaksintaistelu Neilikan kanssa! -Siksi te petitte hänet.

Myitte hänet ranskalaisille. "Matkalla Intiaan", sanoitte.

Paetaksenne kaksintaistelua. Hän on pelastanut lukemattomia -

kauhuilta ja kuolemalta. Ja te myitte hänet!

Ja kaiken lisäksi näitte hänet kilpailijana.

Olen nähnyt miten katsotte minua. Kieltäkää se, jos julkeatte.

Voitto neitoselle.

Hän se on aikamoinen. Oloni on vähän hutera.

Entä nyt, Percy? -Blakeneyn kartanoon, ja Ranskaan.

Miksi? -Pelastaaksemme hänet.

Luulin että inhoat häntä. -Niin inhoankin.

Haluamme antaa teille ruokamme. Me kuolemme huomenna kuitenkin.

Te kaikki? -Me emme pelkää kuolemaa.

On kunnia olla sellaisen kanssa, joka on tehnyt hyväksemme -

niin paljon vuosien mittaan.

Minä en ole Neilikka. -Tietenkin, ymmärrän.

Rohkeutenne olkoon meille esimerkkinä.

Poika tahtoi kätellä teitä.

Mutta hän ei uskaltanut kysyä. Se tekisi hänet hyvin ylpeäksi.

Vapauttakaa hänet.

Ihmeellisen tieteellisesti ne pystyvät luomaan suurinta tuskaa -

Minulla on teoria. Se ei ole universaali totuus, -

mutta hyvä nyrkkisääntö silti.

Useimmat ihmiset, jotka asettuvat kidutettaviksi, -

itse asiassa nauttivat siitä.

Joko koska he ovat masokisteja tai sankareita, -

tai koska he uskovat ansaitsevansa sen.

Mutta sinä tuskin sovit yhteenkään noista kategorioista?

Minä en ole Neilikka. -Tiedän.

Ja siksi sinun täytyy allekirjoittaa tämä.

Älä sääli itseäsi liikaa.

Ihmiskunnan kärsimysten joukossa oma hetkellinen epämukavuutesi, -

ja jopa elämäsi, on pelkkää tomua tuulessa.

Noin.

Kolminkertainen vartio! Perjantaina teloitetaan Neilikka tai sinut.

Onko selvä? -Kyllä, kansalainen.

Uskotko että hän yrittää paeta? -Ei tietenkään.

Mutta oikea Neilikka yrittää päästä sisään.

Lordi Sidney ei ole Neilikka, sinä tolvana.

Neilikka on urhea ja ovela, mutta ennen kaikkea turhamainen.

Hän tahtoo suojella mainettaan ja siksi hän tulee. Usko pois.

No niin, Marguerite. Ole kiltti tyttö kun isä on poissa.

Suojele ja rakasta häntä.

Robespierrellä on uusi mies, Libersac. Hän on hirveä.

Hänen uskotaan ottavan Robespierren paikan.

Neilikan nappaaminen on kohottanut hänen asemaansa.

Sitten sitä on alennettava. -Saammekohan apua Pariisista?

Neilikan vangitseminen on laskenut seuran mielialaa.

Sitten minä kohotan sitä. -Uhrautumalla romantiikan edessäkö?

Tehdäksesi vaikutuksen tyttöön... -En ole kiinnostunut tytöstä!

Tahdon vain pelastaa hänen kiintymyksensä kohteen.

Enemmän kukkakimppu kuin Neilikka! -Sisään siitä.

Mennään.

Minulle nauretaan hovissa, enkä voi sallia sen pelkurin...

Astuvan giljotiinille sinun sijaasi?

Kuvittele jos Sidney itkee siellä.

Sir Percyä kutsuttaisiin pelkuriksi -

ja Neilikan nimi häväistäisiin Ranskassa.

En salli molempia nimiä pilattavan. -Kyse on siis turhamaisuudesta.

Älä aliarvioi turhamaisuutta. Ilman sitä ei olisi Versaillesia.

Ei olisi Zadok-pappia, eikä kravatteja.

Niiden puolesta sopii kuolla. Kuten minä kuolen ellen saa lepoa.

Teemme suunnitelman huomenna. Hyvää yötä, William.

Hyvää yötä, Percy.

Tule lämpimään. Kuolet sinne.

Näpit irti!

Mikä odotettu yllätys. Olet kai kylmissäsi ja väsynyt.

Tunti kylmässä taloni ulkopuolella.

Kaksi tuntia matkalla. Uintia, kiipeilyä.

Oletpa omapäinen tyttö. -Minä olen nainen.

Ja sinä olet paholainen.

Tässä. Voit vaihtaa kuiviin vaatteisiin, -

kunhan kerrot mitä haluat.

Tappaa sinut.

Siitä vaan.

Olet meille enemmän hyödyksi elossa. -Hyödyksi? "Meille"?

Minun lordi Sidneylleni. -Sinun lordi Sidneyllesi?

Älä pilkkaa minua, sir. Minulla on yhä pistooli.

Olet menossa Ranskaan verirahojasi saamaan.

Miksi ajattelet minusta niin ikävästi?

Kutsut minua pelkuriksi, mutta vapisenko kuoleman edessä?

Sinä olet paholainen. Rohkea vain toisten hädässä.

Yhden urheus on toisen loppu. Jonkun täytyy hävitä.

Sinä pilkkaat toisten tuskaa. Neilikka pilkkaa vastoinkäymisiään.

Mistä tiedät? Tapasit hänet kerran. -Kahdesti.

Ensimmäisellä kerralla hän pelasti minut. Hänen arvonsa näkyy silmissä.

Hän on suuri mies. Ja sinä, sir Percy, -

olet petturi, roisto ja valehtelija.

Saanko puolustautua? Käänteisessä järjestyksessä.

Milloin valehtelin? -Metallipanssari oli vale.

Se olisi pelastanut lordisi hirttosilmukalta.

Kaksintaistelun tuomio on kuolema. -Minne olet matkalla?

Ranskaan. -Ja mistä syystä?

Siinä! Valetta edeltävä tauko.

Minulla on salainen tehtävä. -Millainen tehtävä?

Jotkut kädet kurkottavat vapauteen.

Minut on lähetetty tekemään salainen arviointi siitä...

Valheita. -Mitä Pariisin mahdit aikovat.

Ota minut sitten mukaasi. -Olen petturi. Luovutan sinut...

Otan sen riskin. -Miksi?

Pelastaakseni rakkaani. Minulla on ystäviä Pariisissa, samoin hänellä.

Neilikan seura. Minä etsin heidät ja me vapautamme hänet.

Tai ainakin kuolen yrittäessäni. -Lapsi hyvä, tämä ei ole leikkiä.

Sinä palaat Englantiin. -Sitten hyppään laidan yli.

Uin, odotan toista venettä, tai lennän. Mikään ei estä minua.

Olen hänelle elämäni velkaa.

Olen kyllästynyt tähän höpinään.

Jos et aio ampua minua, niin poistun toisaalle.

Minun vuoteeni on sinun. -Luuletko että olen niin hölmö, -

että pitäisin tätä ladattuna?

Kauniita unia.

Missä pirussa olet ollut? Laiva saapui tunti sitten.

Jouduin tekemään matkajärjestelyjä. -Miksi olet yhä pukeutuneena...

Kuka poika on?

Sehän on Claudette.

Hieno istuin, eikö? Minulla ei ollut vaihtoehtoja.

Hän ilmestyi luokseni eilen. En voinut paljastaa olevani Neilikka.

Neuvo häntä palaamaan Daydreamillä. -Ei.

Miksei?

Koska häntä on pirun vaikea neuvoa.

Miten hän on sellainen tiikeri kun äitinsä on hyytelöä?

Et voi mennä Pariisiin sir Percynä!

Miksen? Röyhkeydessään se voi toimia.

Vartijat etsivät maustekauppiaita ja muuta naurettavaa.

Pelkään järkesi puolesta. -Sitä paitsi heillä on jo Neilikka.

Ehkä vartijoille on annettu lomaa.

Nuorimies! Olemme menossa turvallisuuskomiteaan.

Salainen tehtävä Englannista. -Paperinne?

siinä juuri koko idea. Ne ovat salaisia.

Papereita ei ole, vain nämä.

Robespierre odottaa meitä. -Astukaa alas!

Pysy rauhallisena, lapsi.

Kirottu olkoon tuo nainen! -Seis!

Suokaa anteeksi.

Olen kovin pahoillani.

Antakaa minun auttaa. Sallitteko?

Kokoa seura ja etsikää nainen. Nopeasti!

Pysäyttäkää hänet, hölmöt! Musketti on tyhjä!

Varokaa kravattia!

Kansalainen Robespierre, saanko esitellä Punaisen neilikan?

Taasko yhden?

Viittasiko hän minuun Neilikkana?

Älkää antako ulkonäön huijata. Hän on vaarallinen ja epätoivoinen.

Epätoivoinen varmasti. Vaunu tanssi menuettia sisälmysteni kanssa.

Onko teillä vesiklosettia? -Hiljaa!

Jos laitamme hänet giljotiinille, rahvas vie sinne myös meidät.

Giljotiinille! Siitä minä en pitäisi.

Hän ei ole sitä miltä näyttää. Sallikaa minun kuulustella häntä.

Onko ketään, jota et väittäisi Neilikaksi pelastaaksesi itsesi?

Lordi Sidney on tunnustanut olevansa Neilikka.

Kansa on nähnyt hänet ja odottaa teloitusta.

Sidney-parka! Mutta kuvitella, -

että hän on pelastanut tuhansia teiltä. Sidheyn kaltainen poika!

Jos hän on mielestäsi liian nuori, ehkä tahdot ottaa hänen paikkansa?

Astuisin jonkun puolesta giljotiinin eteen?

Sinä tosiaan olet hullu.

Iskekää vaan päänsä poikki. Se on tyhjä muutenkin.

Mitä sinä teet täällä?

Kuulin rauhasta, -

joten ajattelin täyttä viinikellarini =

ja vierailla lempiräätälilläni. Lontoossa on niin tylsää.

Pelkkää seepianruskeaa ja mulperin sävyjä.

Riittää. Tunnen hänet. Sir Percy Blakeney, Walesin prinssin ystävä.

Tunnettu narri ja keikari.

Pyydän anteeksi, sir Percy.

Typerä luutnanttini on tehnyt virheen, josta olen pahoillani.

Suo meille anteeksi.

Nyt minulla on tapaaminen, joten ohjaisitteko sir Percyn ulos?

Minä pidän teitä silmällä. -Rakastan yleisöä.

Petturimainen sika!

Mitä nyt? -Nana!

Voi, minun lapseni! Minun lapseni!

Meidän on mentävä sisään. Pian!

Meidän on haettava nulikka. -La Forcesta?

Kun vartijoita on kaksi tai kolme kertaa tavallista enemmän?

Heillä on vähintään viisi ylimääräistä miestä päivittäin.

Niin kuin he odottaisivat sinua.

Onko meillä seuran miehiä vartijoiden joukossa?

Pitäisi olla, mutta se ei ole helppoa. Seura on...

Libersac sai heidät pelkäämään. -Ymmärrän. Meidän täytyy...

William! Hauska että pistäydyit.

Kuuntele, lapseni. Alä uhraa elämääsi miehen vuoksi.

Älä sotkeudu kun et ymmärrä. Olimme tuhon omia ja hän pelasti meidät.

Nyt minun on autettava häntä.

Sinä et ymmärrä... -Lopeta! Tämä ei ole vaarallista.

Minä kerään vain tietoja. -Lupaatko? Ei vaaroja?

Minä lupaan.

Mutta älä pyydä minua leikkaamaan hiuksiasi.

Panemme ne hatun alle. Minulla on juuri sopiva.

Missä he ovat? Minne he ovat menneet?

Ovatko he kaikki kuolleita?

He ovat lyhyempiä kuin ennen. -Lapsetkin?

Lapset ensin. Vanhemmat katselevat.

Ymmärtävät miltä meistä tuntui nähdä lastemme nääntyvän nälkään.

Pystymättä auttamaan, sidottuina köyhyyteen, luokkaan -

ja syntymän sattumanvaraisuuteen.

Saat uutta seuraa.

Sanoin että jokaisen on oltava hereillä päivän jokaisena hetkenä!

Missä ovat pyytämäni ylimääräiset miehet?

Palkkaamme niin nopeasti kuin pystymme.

Haluat siis liittyä armeijaan? -Kyllä, kersantti.

Kahdeksan tunnin vahtivuoroja kahdessa vuorossa, -

yksi vapaa päivä kahdessa viikossa.

Kaksi naulaa leipää ja puoli litraa viiniä päivässä. Onko selvä?

Kokemusta vartijantyöstä? -Kyllä.

Olin Chateau Bridoiressa useita kuukausia.

Ei kummoinen meriitti, kun kaikki karkasivat.

Eivät minun vahtivuorollani.

Tunnet pistoolin ja miekan?

Tunnen pistoolin ja miekan.

Mutta et partaterää.

Olen vain 17 vuotta. -Hattu pois kun puhuttelet upseeria.

En ole sopivasti puettu. -Ota hattu pois.

Kuka sinä olet?

Hän on Claudette de Bridoire.

Niin olen.

Ja kuka te olette?

Minäkö?

Minä en ole kukaan, teidän armonne.

Tämä vain paranee. Lukitkaa hänet selliin -

ja antakaa jokin sopivampi asu Robespierren tapaamiseen.

On oltava jokin keino.

Jokaiseen ongelmaan on ratkaisu.

He saivat tytön. Claudetten. -Mitä?

Kuulin siitä leipomossa.

Hän vain käveli La Forceen ja yritti päästä vartijaksi.

Typerä tyttö!

Hänen pitäisi olla Palais de Justicessa tunnin kuluttua.

Päästäkää hänet! Päästäkää hänet, te murhaavat...!

Hyvä rouva, älkää!

Olkaa hiljaa. Minä hoidan tämän.

Sisareni. Hän vihaa aristokraatteja.

Älkää huolehtiko siitä. -Älkää te sanoko mistä huolehtia.

Yksikin väärä liike ja isyyden mahdollisuutenne lentää Bordeauxiin.

Mitä siellä tapahtuu? -Ei mitään.

Ei mitään. -Kääntykää, hitaasti.

Tuntuuko? Hyvä.

Pysykää aloillanne. Pieninkin liike ja minä ammun.

Onko ymmärretty? -Tuletko sinä sieltä?

Annan sinut piestäväksi.

Mitä?

Oletko sinä humalassa, poika? -En. Valkonaamainen mies...

Olin hänen hoitajansa.

Hän on paras ja rohkein lapsi tässä maailmassa.

Älkää pelätkö, olette ystävien joukossa.

Me tunnemme Claudetten.

Tekö olitte hänen hoitajansa?

Ja asuitte de Bridoireilla? -Ehkä olen sanonut jo liikaa.

Suokaa anteeksi ulkonäkömme. Se ei ole huvin vuoksi.

Elämämme eivät ole penninkään arvoisia tässä kaupungissa.

Me olemme Neilikan seuran jäseniä.

Madame...

Te olette mahtava mies. -Minulla on mahtava päämäärä.

Auttakaa pelastamaan Claudette. -Jos vain tietäisimme miten.

Mitä nyt, madame? Teidän on luotettava meihin.

Hän ei ole Bridoiren lapsi.

Se ei yllätä minua. -Mutta jokin muu saattaa.

Hän on minun lapseni. Äitini työskenteli paronille.

He suostuivat ottamaan hänet omakseen.

Ette kenties ymmärrä millaista on luopua lapsestaan.

Mutta he ottivat minut hoitajaksi.

Epätoivosta päädyin paratiisiin.

He olivat ystävällisiä, lapseni voi hyvin ja muuttui neidoksi.

Ehkä hieman villiksi, mutta neidoksi kuitenkin.

Entä isä? -Kunnianhimoinen ja lujatahtoinen.

Hän oli kuin tämän maan vapautuksen ruumiillistuma.

En voinut antaa pikkuhuolteni pidätellä häntä. Olimme niin nuoria.

Niin minä liu'uin pois, enkä kertonut lapsesta.

Hänestä tuli taitava asianajaja lähikaupungissa, Arrasissa.

Rehellisyytensä vuoksi häntä kutsuttiin "Lahjomattomaksi".

Robespierre? -Mutta valta korruptoi hänet.

En tunnista enää rakastamaani miestä. -Claudette on Robespierren tytär?

Hän ei tiedä, eikä hänen tule koskaan tietää.

Teidän on luvattava minulle. -Minä lupaan, madame.

Ja nyt meillä on ratkaisu.

Tulin pelastamaan Punaisen neilikan. Olen hänelle elämäni velkaa.

Autan sinua maksamaan velkasi.

Perjantaina sinut ja lordi Sidney yhdistetään giljotiinin siunauksella.

Taas kaksi hemmoteltua lasta tukehtumassa hopealusikoihinsa.

Minun vanhempani maksoivat teidän koulutuksestanne.

He mässäilivät norsunluutorneissaan kun muu Arras näki kaduilla nälkää.

He olivat oikeudenmukaisia, he auttoivat köyhiä ja nälkäisiä.

Heillä oli kengät jokaisen viikon jokaisen päivän jokaiselle tunnille.

Kun me muut kuljimme paljasjaloin.

On etuoikeutenne kirjoittaa historiaa juuri nyt.

Mutta tulee aika, jolloin teidän tarinanne mahtuu synkkään -

ja häpeälliseen lukuun petetyn kansamme aikakirjoissa.

Millainen sanallinen lahjakkuus!

Ja niin vähän hengenvetoja jäljellä sen ilmaisuun.

Minulla on tärkeämpiä asioita ajateltavana -

kuin kukkoilevat loiset. Viekää hänet tuomioistuimen eteen!

Libersac, jääkää.

Olen yllättävän tyytyväinen. Meillä on spektaakkeli kansalle.

Olen päättänyt pitä teloituksen Les Invalidesissa.

Sekä tytön että lordi Sidneyn Neilikkana.

Pariisin kansa saakoon kaksinkertaisen ilon.

Jonkun on johdettava tätä maata ja kohdattava todellisuus.

No, madame, voitteko pelastaa Punaisen neilikan nyt?

Uskoani häntä eivät järkytä sinun tai sen hirviön kaltaiset.

Tapaaminen Robespierren kanssa ei siis tehnyt teihin vaikutusta?

Olkoon, teillä on tarpeeksi aikaa puolustaa itseänne.

Oikeuden edessä. Ennen teloitustanne.

Kuka piru te olette? -Leivonnaisten myyjä, sir.

En ole tilannut leivonnaisia. -Robespierre pitää herkuista.

Olkoon, päästäkää hänet sisään. Nopeasti sitten.

Herkullista. -Apua on tulossa.

Herkullisia leivoksia. Olkaa hyvä.

Te päästitte hänet sisään!

Menkää pois. -Ei ääntäkään.

Anteeksi, mutta tällä miehellä on teille leivoksia.

Näen sen. Menkää.

Kuka te olette? -Vaatimaton kukkanen.

HAnagallis arvensis. fParannus mielialaan, ehkä löysän vatsan syy.

Neilikka.

Se oikea.

"Turvallisuuskomitea"? Ei järin menestyksekäs, -

kun suuri osa väestöä on aika turvatonta. Etten sanoisi, kuollutta.

Mikä häväistyskirjoitus. "Poliittisen moraalin periaatteet."

Oikein huvittavaa. Saada nyt luento moraalista itseltään paholaiselta!

Mitä te haluatte? -Verenne. Mutta en vuodattaa sitä.

Vuosia sitten, kun olitte nuori ja vielä osittain ihminen -

ja kun uskoakseni flirttailitte vastakkaisen sukupuolen kanssa, -

tunsitte naisen. Martha Daladierin.

Synkissä unissaan voi kuvitella mikä hänet ajoi teidän syliinne.

Mutta liitto kantoi hedelmää. -Mitä?

Tytön, jonka ystävällinen pariskunta lähistöltä otti omakseen.

Lapsi otti uusien vanhempiensa nimen. Hän on Claudette de Bridoire.

Lapsi, jonka pään te olette niin innokkaasti poistamassa.

Naurettavaa. En usko teitä. -Se on teidän menetyksenne.

Vartija! Vartija!

Mitä nyt?

Ei mitään.

Ei mitään! Menkää.

Pako vankeudesta, -

yritys auttaa muita pakenemaan!

Maanpetos ja kavallus!

Mikä näyttää, että olette valtion vihollinen.

Minä en tunnusta tätä tuomioistuinta.

Te olette murhaajajoukko! -Ja vallankumouksen vihollinen.

Hän on Robespierren tytär. -Mitä?

Niin! Teillä ja teidänlaisillanne -

on sukupolvien veri käsissänne.

Teidän ahneutenne ja saaliinhimonne on riistänyt leivän -

lasten suista. Sairauden ja nälän repimät ruumiit -

huusivat hädässään kun te mässäilitte heidän tuskallaan.

Sinä, maalattu huora, olet rappion sikiö -

ja minä vaadin veresi -

maksuna velastasi kansakunnalle. Minä vaadin kuolemaa!

Minä puhun hänen puolestaan.

Luoja, olet oikeassa.

Tämä on tuomioistuin!

Oikeuden täytyy tapahtua ja sen täytyy näkyä.

Nuori nainen, kuinka vanha... -Minä syljen päin sieluanne!

Te pilkkaatte! Muka puolustatte kun kuolaatte kuolemaani.

Jumalan tähden... -Luulin teidän poistaneen Jumalan!

Nyt on aika. Me saimme hänet.

Voin pelastaa sinut, mutta tarvitsen apuasi.

Olen sanonut teille aikaisemmin, -

että vallankumous on arvoton pelkkänä teurastuksena ja kauhuna.

Meidän on korvattava tyrannia oikeudenmukaisuudella.

Olette myös sanonut tekstissänne "Poliittisen moraalin periaatteet", -

että ilman kauhua hyve on impotentti.

Enkö myös sano, että on parempi säästää sata syyllistä -

kuin uhrata yksi syytön?

Sanotte myös: "Varokoon se, joka sallii juonittelijan paon."

Hän on sortajien jälkikasvua.

Hänen kuolemansa -

puhdistaa vallankumouksemme!

Seuraava kappale: "Olkaa armollisia viattomille."

"Suokaa anteeksi epäonnisille."

Lapsia ei voida syyttä vanhempiensa rikoksista.

Olemme kaikki Ranskan lapsia. Ovatko vanhat rikkeet syytämme?

"Vallankumouksen hallitus ammentaa kauhuun liitetystä hyveestä."

Hänen on vain tuomittava vanhempansa saadakseen anteeksi.

"Kauhulla voittakaa vapautuksen viholliset."

Tuomitsetteko kuningasmieliset? Olkaa hyvä!

Minä tuomitsen teidät! Vanhempani ovat hyviä ja viattomia ihmisiä -

ja te hulluja! Vallankumouksenne on rikos ihmisyyttä vastaan!

"Kuolema kaikille vapauden ja vallankumouksen herjaajille."

Hän on omien sanojensa tuomitsema.

Viekää hänet pois!

Te ette ymmärrä!

Hänelle on annettava mahdollisuus!

Mitä? Kuka te olette? -Minähän sanoin!

Mitä?

Sinä! -Minä!

Libersac, se kiittämätön, hyökkäsi kun minä...

Kun te olitte tunteiden huumeen vaikutuksen alla.

Tyttö, Claudette, missä hän on?

Synkällä tiellä kohti kuolemaa.

Kuten tuhannet ennen häntä ovat löytäneet itsensä käsistänne.

Kadonneet, löytyneet, taas kadonneet. -Ei välttämättä.

Kuunnelkaa.

Minulla on suunnitelma.

Puheille ei ole aikaa. Pane nämä yllesi.

Ota se! -En minä osaa taistella.

Meidän on löydettävä tyttö. Claudette.

Onko hän täällä? -Kyllä.

Miksi? -Hän tuli pelastamaan sinut.

Voi, minun ihana rakkaani! -Tule nyt.

Missä hän on? Missä sellissä? -Varo!

Pysy täällä. -Mutta minne sinä menet?

Missä sellissä tyttö on? -Viimeisessä vasemmalla.

Anna minulle avaimet.

Sidney, tule mukaani!

Missä hän on? -Tuonne päin!

Hoitele hänet! Tee se! H-En garde!

Niin sanoin. Se oli helppoa. -Anna hänen olla.

Tänne päin! Tule!

He eivät vain hiljennä rahvasta, -

vaan antavat minulle Ranskan. Jos olette lojaaleja minulle...

Mitä pirua on meneillään?

Missä lordi Sidney on? -Neilikka kävi kimppuumme.

Mitä? Mitä sinä virnuilet? Hulluko olet?

Me saimme käskyn Robespierreltä -

sallia Neilikan kulkea vapaasti.

Asia on tärkeä kansakunnalle. -Ole hiljaa. Siinä on virhe.

Heidät on vangittava tai tapettava. Minne he menivät?

Luojan tähden, mikä se on?

Lordi Sidney! En koskaan epäillyt ettet tulisi.

Rakkaani, viimeinkin! Mikä sai sinut...

Mutta... Sinä olet lordi Sidney. Kuka sinä olet?

Oi, arvon herra!

Minä pidän heistä huolen. -Ei, senkin typerys!

Luoja auttakoon, olen luonut hirviön.

He ovat tosissaan!

Tule! -En voi jättää Claudettea.

Olet hyödytön kuolleena. -Olkoon sitten niin.

Pysy rohkeana. Minä palaan.

Claudette!

Piru hänet periköön!

Menetin ehkä jokerin, mutta minulla on yhä ässät.

Anna anteeksi, Claudette.

Martha.

Siitä on kauan, Maxim.

Oletko lähdössä?

Kyllä, ja toivoisin voivani ottaa tyttäreni Claudetten mukaan.

Onko Claudette de Bridoire meidän tyttäremme?

Kyllä.

Hyvä tytär, josta sinun tulisi olla ylpeä.

Kyllä. Todellakin.

Olen ajatellut...

Olen ajatellut monia asioita viime aikoina.

Ajatuksia, joita kansan uskollisella palvelijalla ei saisi olla.

Minua kauhistuttaa miten helppoa, tai jopa miten viehättävää, -

elämäni olisi ollut vaimon ja lapsen kanssa.

Sinun ei pitäisi pelätä tunteitasi.

Minulla on tunteita. Tunteita vain Ranskalle.

Tasavallalle. Kansalle.

Minä olen kansa.

Säälin sinua, Maxim. Olisit voinut olla hyvä mies.

Säälisit tytärtäsi.

Valitettavasti yritys pelastaa hänet epäonnistui.

EII -Huomenna hänet teloitetaan.

Samoin Neilikka, tai se, ketä kansa pitää Neilikkana.

Petit hänet tuomioistuimessa. Älä petä häntä nyt!

Sinä saat hänet.

Kerro Neilikalle että hän voi pelastaa Claudetten.

Pidättelen vartijoita kunnes hän on paennut, mutta lordi Sidney -

on jätettävä kohtalonsa käsiin.

Kerro se hänelle.

Hyvää iltaa, kansalainen.

Kansalainen... Ettekö pidä istuinta liian suurena?

Se on yllättävän sopiva, kansalainen.

Ehkä saatte sen kerran, kun minä olen väsynyt.

Eikö se tunnu jo epämukavalta?

Minä en ollut ainoa, joka yllättyi -

heikkoudestasi oikeussalissa.

Mutta olin yksi harvoja, jotka tiesivät siihen syyn.

Tyttö on sinun lapsesi.

Ei ole yhtään naista, heikkoa tai vahvaa, rikasta tai köyhää, -

syytöntä tai syyllistä, joka ei ole vallankumouksen tytär -

ja minun lapseni, kansalainen.

Minulla on tyttö ja lordi Sidney ja voin paljastaa sinut.

Teoriasi hänen vanhemmistaan on liian naurettava kenellekään.

Hoitaja on matkalla Englantiin, eikä kukaan voi todistaa mitään.

Miten aiot selittä yrityksesi vapauttaa hänet?

Hän suostui vakoojakseni Englannin hoviin.

Sen täytyi näyttää paolta. Palkkasin miehen Neilikaksi -

pelastamaan hänet. Mutta sinä sotkit sen.

Naurettavaa!

Vähemmän naurettavaa kuin väite, että hän on tyttäreni.

Etenkin kun tulen olemaan läsnä hänen teloituksessaan.

Enkä tule värähtämäänkään kun hänet leikataan kahtia.

Ja hänet tullaan teloittamaan, kuten lordi Sidney.

Sinä aiot nauraa omalle tuhollesi!

Minä tuon tyttäresi turvallisuuskomitean eteen -

ja paljastan yrityksesi vapauttaa hänet.

Kohtalosi on minun käsissäni. -Sinun kohtalosi on minun käsissäni.

Ymmärrä, pikkuinen, ettet ole edes terho minun tammessani.

Olet vain pieni oksa, joka kasvaa suuruuteni varjossa.

Jos hakkaat minut poikki, kaadut kanssani.

Komitean silmissä minun virheeni ovat sinun virheitäsi.

Jos he poistavat minut, et sinä saa paikkaani.

Mutta jos minä kukoistan ja valitsen ajan, jolloin vetäydyn, -

tulet sinä varmasti astumaan jättämääni tyhjiöön.

Siitä minä pidän huolen.

Ymmärrämmekö toisiamme?

Hyvä.

Tarjoan sinulle osaa suuressa päivässä meille. Ranskalle.

Neilikan huominen kuolema tarkoittaa, -

että jokainen mies ja nainen tulee ylistämään nimiämme.

Me tulemme voittamaan taistelun -

ja opposition liekki sammuu.

Minä nimeän sinut varamiehekseni ja seuraajakseni.

Ymmärrämmekö toisiamme?

Entä tyttö? Kuoleeko hänkin?

Totta kai.

Lordi Sidney? Tekö siellä?

Arvon herra?

Kyllä. Se olen minä.

Olen pahoillani, Claudette.

Yritin kertoa sinulle, etten ole Neilikka.

En ollut tarpeeksi vahva.

EI sillä ole väliä.

Tuskin millään on väliä enää.

Sillä, miten kuolemme, on väliä. Meidän on oltava urheita.

Sinun on oltava urhea.

Tänään sinä kuolet Neilikkana. Et saa näyttää minkäänlaista pelkoa.

Robespierren on kunnioitettava vastustajiensa rohkeutta.

Tuletko olemaan urhea?

Minä yritän, rakkaani.

Hyvä.

Me näemme mestauslavalla ja sinä olet Neilikka.

Sinä olet rakkauteni kohde. -Kyllä, arvon neiti.

En aio tuottaa sinulle pettymystä.

En tiennyt olevani näin epäsuosittu.

Mitkä ovat ne ruusukkeet? -Nämä erityisesti koristellut.

Kolme seuran jäsentä on tällä laidalla ja kymmenen porteilla.

Miten erotamme toisemme? -He ovat kuten me, kerjäläisiä.

Sehän vähentää vaihtoehtoja. Teloitukset eivät ole kuten ennen.

Merkistäni piiritämme kärryt, -

kun ne tulevat pihamaalle. Aseistautuneina ja kasvot ulospäin.

Teräsrinki, ymmärrän. Minusta meidän pitäisi vain pelastaa tyttö.

Kun lähestyt Sidneyä, Robespierre vapauttaa vartijat -

ja meidät napataan kuin rotat. -Ei. Tuolla on hirviö itse.

Tämä on hulluutta. Jos he sulkevat portit, olemme mennyttä.

Robespierrellä on tytär ja maine. Olemme kumpikin tunteiden vankeja.

Jos en tekisi mitään, miten kävisi nimeni?

On hulluutta totella tunteitaan näin vaarallisina aikoina.

Miten erottaa elämä tunteista? -Kuolemalla.

Hän on täällä. Antakaa ohjeeni vartijoille.

Missä kansalainen Libersac on? -En tiedä, kansalainen.

Miehet pysyvät täällä.

Kukaan ei liiku ennen kuin käsken. Onko ymmärretty?

Nyt nimen on oltava turvattu.

Hän on edukseen.

Jotain on vialla. Missä Claudette on?

Miksi kärryjä on kaksi? Miksi heidät on eroteltu?

Claudette, rakkaani! On kunnia kuolla kanssasi!

Claudette! Missä sinä olet?

Libersac on huijannut meitä. Pelastakaa poika!

Claudette!

Mitä olette tehnyt hänelle?

Kansalaiset, kansalaiset!

Pariisin asukkaat.

Tänään, vallankumouksemme kunniaksi, -

me teloitamme arkkivihollisen. Neilikan!

Kansalaiset, kiitos ei ole Robespierren, vaan muiden.

Muiden, jotka ovat työskennelleet väsymättä onnenne eteen.

Muiden, jotka ovat asettaneet tasavallan edun ennen omaansa.

Tämä mies on petturi, huijari!

Ja tämä tyttö on...

Että minä inhoankin pitkiä puheita.

Nyt!

Kunnes näemme taas.

Päästäkää vartijat ulos!

Auttakaa! Täällä on haavoittunut mies!

Ottakaa ohjat, arvon herra!

Tuolle ei ole nyt aikaa. Menkää!

Menkää!

Menoksi!

Menkää perään, te idiootit!

Ovi juuttui kiinni, kansalainen Robespierre.

Kun vartijat pääsivät kadulle, olimme puolimatkassa rannikolle.

Fantastista!

Nyt teidät on siis paljastettu Neilikaksi?

Ei, teidän korkeutenne. Olen vain joku, jolla on kunnia tuntea hänet.

Entä kaksintaistelu?

Minun miekallani on parempaa tekemistä kuin...

-. tylsyttää teräänsä jänisten nylkemiseen.

Sir Percy ja minä olemme erilaisia. Kuljemme omiin suuntiimme.

Bravo. Hyvin puhuttu.

Oletko tyytyväinen työssäsi? -Kyllä vaan.

Ymmärrän. Mutta joskus olisi mukava ottaa kunnia itselleen.

Kunniaksi riittää huomata heidän olevan kuin luodut toisilleen -

ja tuoda heidät yhteen. -Mitä?

Wetherby, et kai sinä luullut että olin ihastunut lapseen?

Olihan hän kaunis, mutta ennen kaikkea -

hän muistutti minua ajasta elämässäni monta vuotta sitten.

Toivon että he voisivat lentä kuten minä ja Marguerite.

Miksi, ystäväni, jopa ilo viiltää sydäntäni veitsen lailla?

Sitä kutsutaan suruksi, Percy.

Siihen auttavat vain kortit ja viini. -Tai ranskalaisten häkellyttäminen.

Tai heinäkärryihin hyppääminen. -Ja uusi kravatti.

Ja hieno metsästyshevonen.

Tai lapsensa opettaminen kävelemään.

Kyllä. Mutta eivät naiset.

Naiset ovat kiusa.

Lähdetään.

Suomennos: Jenni Närväinen PrimeText International AB, 2007

Textadmin: www.primetext.tv, 2007 PrimeText International A