Original subtitles

.

.

.

Ho-ho-ho-ho-ho!

(Englantia.) Mitäs sinä toivot joululahjaksi?

(Suomea.) Sinä oletkin vähän semmonen hiljaisempi tyttö.

(Englantia.) Älä ole huolissasi.

Ehdit miettiä sitä vielä monta kuukautta.

Loppuu tähän sie et uskokaan.

Katsopa kameraan.

Hyvää joulua!

Kenenkäs tuhma muori se siellä istuu? -Oisko sinun?

Minun luona sitten töiden jälkeen?

-Piäthän sie tuon lookin? -Jos siekin.

-Kyllähän mie piän, jos sie haluat.

Aijai jai! Pukki kattoo, onko täällä mitään lahjoja.

Onhan täällä.

-Kröhöm!

Siellä joku mini-Hitleri reklamoi, ettei saanu nähä pukkia.

-Aina ei voi saaha mitä haluaa.

-Taisto! -Perkele.

(Ähkii.)

Stop!

-Maria, kuuntele. Tätä lisää nyt. Tää oli sun erä.

Nyt sä toteutat just sitä mitä on sovittu.

Menet omille tonteille, pelaat, hämäät. Lähtiessä pitkä koukku.

Sit oot heti valmis jatkaan. Tää on sun matsi. Ymmärrät sä?

-Oikeesti? -Kyllä! -Sie kusetat sinun lyönnistä.

Putos putos, yhtäkkiä rysähti. -Et sie oo niin kovassa kunnossa.

Käyäänkö kokeilee? Kauan sie viimeks jaksoit, puol minsaa?

Hyvät naiset ja herrat, nyt se viimein tapahtui: joulupukki hit-and-run.

Taisto Elonheimo, 55, löytyi yliajettuna keskeltä Rovakatua.

Taistelee hengestään teho-osastolla.

Liikennepako ja mahollinen henkirikos.

Tarkistetaan tarttuiko kameroihin. -Tarkitettu jo, hyvin laihoin tuloksin.

Pitää löytää joku, joka tietää uhrin liikkeistä. Mie kysäsen sairaalalta.

Anette Sysivaarako sie sanoit?

Joo, oli tullu sairaalaan heti ambulanssin perässä.

Anette on myös töissä Joulumaassa, joulumuorina.

Oisko työpaikkaromanssi? Kuumaa peliä Joulumaassa.

Sie se näet romantiikkaa kaikessa. -No, itellä on ollu aika hiljaista.

Kevät on tulossa.

Niin, pettymyksestä toiseen.

-Taisto tais ottaa tän just ennen ku se auto osui siihen.

Ja toi tuli monelta? -21.37.

-Ja hän oli ihan työkaverina tulossa kylään?

-Helvettiikö se sinulle kuuluu?

On meillä ollu vähän muutakin. -Miksi te ette kävelly yhtä matkaa?

Tää meiän juttu on herättäny pahaa verta. -Voitko avata vähän?

Yksi tonttu täällä on ollu ihastunu minuun aika intensiivisesti.

Se näki meiät yhessä just ennen ku tää tapahtu.

Ja se on ollu aiemminkin mustasukkainen.

Jaakko Petäjä?

Kyllä. Ja sie olet Pudaksen Maria.

Missä sie olit eilen kello 21.37? -Täällä. Vuoro oli just päättymässä.

Kuinka niin? -Miten sie kuvailisit sinun ja Taisto Elonheimon välejä?

Mitä tää nyt on? -Vastaa vaan kysymykseen.

Teillä ja Anetella oli vissiin jotain kolmiodraamaa? -Joo.

Tontut jää aina kakkoseks jos pukkia on tarjolla.

Mutta en mie Taiston päälle ajanu.

Lähin töistä vaille 10, ja siellä ne jo lastas Tapea lanssiin. Menin baariin.

Vähän konjamiinia ärsytykseen ja vittuilua jollekin turistille.

Ja työhän tiiätte, että yö meni teikäläisten hoteissa.

-Tuppaa toi tontun rooli seuraamaan vapaallekin? -Metoditonttu.

Maria, vähän hassu hetki, mutta voitaisko ottaa selfie?

Mie olin paikan päällä siellä Lappi-areenalla kuukausi sitten.

Voiko joku todistaa, että olit täällä, ku Taiston yli ajettiin? -Voi, monikin.

Mutta oikeesti, melkonen spektaakkeli se matsi.

Joo, tää on just silleen, ettei tähän osu mikään kamera.

No, jututetaan lähitalojen asukkaita, jos joku ois nähny jotakin.

Tossa on toi Porobaari. Mie käyn kysyy sieltä.

Haloo! Minun pitäis ihan tosissaan jututtaa sinua.

Kato, tossahan näyttäis olevan jo useempi kymppi.

Kai sie maksat noista verot?

Mitä sie haluat? Mie en sais puota roolista tälleen.

Olitko sie täällä eilen illalla? -Ainahan mie olen.

Tuossa tapahtu yliajo puoli kymmenen aikaan.

Tarkkaa aikaa on hankala sanoa. Mie en voi kattoa kelloa.

Mutta sie näit jotakin?

Joku tuli Porosta ja lähti ajamaan. Törmäs petoniporsaaseen.

Etupuskuri vissiin irtos ja jäi laahaan maata.

Sitten kauhee kiihytys.

Oliko se mies vai nainen? Iso vai pieni auto? Minkä värinen?

No, tuossa se oli näkökentän rajassa. Harmaa?

Sellanen farmari-mallinen.

-Siis se oli farkku? -Ehkä.

Sitten pitää vaan löytää se kuski.

Siihen lainaanhan tehtiin ylimääräinen kymppitonnin lyhennys.

-Aivan. Hetkinen...

Se ei kattanu silti kaikkia lyhennyksiä, jotka teillä oli rästissä.

-Entäs ne lyhennysvapaat? Tai laina-ajan pidennykset?

Kovastihan te mainostatte joustavuuttanne kyllä.

-Niin, tässä ollaan aika paljon ohi tuon pisteen.

Pankki irtisanoo kohta koko lainan. -Älä ny hullujas puhu!

-Teiän talohan on tässä vakuutena. -Niin. -Se on pakko laittaa myyntiin.

(Puhelin.)

Nettiasiat on kunnossa, sähkösopimusta en tartte, -

lehtiä en lue ja hyväntekeväisyyttä en harrasta. Oliko sulla muuta?

Joo, oon.

Siis ehottomasti!

Moikka.

Vuoskauvet on oltu heiän asiakkaana! Ettäs kehtaavat!

Meiän koti! -Hengitä rauhallisesti! -Hengittämällähän ne lainat lyhenee!

-Jos sie haluat, et miekin flippaan, ni kohta on semmonen peto irti...!

-Äiti, voisit sie silittää tämän. -En! Silitä ite paitas, aikuinen mies!

-Mitä? Aikuinen mies!

-No, hemmetti.

Liikkuu jaloilla nyt! Hyvä väistö!

Siihen vastataan, lyö vastaan!

Pois sieltä! Pois jaloilla, käännä se! Käännä se!

No? -Ei mitään, vaikka käytiin läpi kaikki lähitalot.

Se farmarikaan ei tallentunu yhteenkään kameraan.

Melkoinen saavutus sekin. Mites ne autokorjaamot?

Cin cin, näin kahvilla.

-Ootteko ikinä nähny Kristiinaa tollasena?

Kerran, ku se sai ilmaisen limpparin pitsatilauksen yhteyvessä.

Kyllä mie tavotan, hän on aikamoinen herkku.

-Ei oo havaintoja farmariautosta.

Muutamasta korjaamosta ei oo vielä vastattu.

Käyään niissä sitten, ku mie tuun takas. -Mihin sie meet?

Pitää käyä hoitamassa yksi juttu.

(Puhelin.)

Haloo. -Moi. Saitko sie ketään sieltä Faberlandilta kiinni?

Joo joo, justiinsa mie lähetän sähköpostia sinne. Anna nyt olla jo.

-Oliko Pudas? -Joo.

Pitää lopettaa, moi.

-Hei, käyhän peremmälle. -Terve, Pudaksen Niko, hei.

-Millaista substanssia sä toisit meidän firmaan? -Hyvää, rempseää.

-Me ollaan uuden teknologian hyödyntämisen etulinjassa.

Miten sä integroisit chatbotteja ja muita tekoälypohjaisia työkaluja -

asiakaspalveluun ja liikehankintaan?

Parantaen tietysti samalla asiakasymmärrystä -

ja automatisoimalla markkinointiviestintää.

-Joo, tää oli hyvä tarkennus teiltä tämä markkinointiviestintä.

Joo, nää chatbotit, nehän on siis sillä lailla, -

että "moikka moi, kuinka voin auttaa?"

Kun kysyy jotain, ni ne ei ymmärrä. En kyllä hyödyntäis millään lailla.

-Okei.

Mitäs sosiaalisen median kuuntelutyökaluja käytät -

ja miten tunnistat brändin maineenmuutoksia reaaliajassa?

-Kuule Maire.

Mie en tajunnu hevon helvettiä tuosta mitä sie äsken sanoit.

Mie oon jättäny koulut kesken aikoinaan.

Minulla ei oo työkokemusta. Jos ei lasketa näitä nyrkkeilyhommia.

Mutta tiiät sie mitä mie osaan?

Mie sain kuukausi sitten Lappi-areenan täyteen.

Se oli minun järjestämä juttu.

5 000 lippua myytiin ja lähetettiin ESPN:n kautta ympäri maapalloa.

Jos mie johonkin lähen, ni lähen siihen täysillä.

En mie ole välttämättä paras, mutta saatte aika kauan ettiä parempaa.

-Onko nää nyrkkeilykuviot nyt sitten sun osalta niinku ohi?

(Huudot eivät kuulu.)

(Kongi soi.)

Se on ohi nyt.

Ei.

Tälleen tää ei lopu.

Essi ja Maria. Miks me ollaan täällä tänään?

Solekko puhua.

-Hän on entinen ammattinyrkkeilijä. Tai piti olla entinen.

Nyt hän haluaa jatkaa uraansa. -Ja se on harmittanu Essiä.

Meillä oli pari vuotta ilman nyrkkeilyä.

Ja se oli semmosta normaalin perheen normaalia arkea, -

että ei vietetty kaikkea aikaa treenisalilla.

Käytiin paikoissa, tehtiin juttuja.

Iltaisin esimerkiksi jaksettiin vaikka jutella.

En mie tätä kiusallani tee.

No ni, nyt ollaan ytimessä.

Kerro, miksi sie haluat jatkaa.

-Normaali arki ei riitä hänelle. -Ei se nyt noin ole.

Sä oot ite sanonu mulle. -Annetaanko Marian puhua?

Solekko kertoa.

Mulla oli oikeesti hieno ura.

Mie olin voittamaton ennen sitä viimeistä matsia. Sitten...

Mie en oikeestaan ees tiiä mitä siinä tapahtu, -

mutta mie en antanu siinä ottelussa kaikkeeni.

En mie voi lopettaa sillä tavalla.

Mie en oo monessa asiassa erityisen hyvä, -

mutta nyrkkeilyssä, siellä kehässä, mie oon paras.

Ja se voi olla vaikeeta ymmärtää sellaselle, joka ei oo nyrkkeilijä.

Saatko sie, Essi, kiinni tästä? -Joo, saan.

Mutta on toinen asia, että onks se mun mielestä -

tarpeeks hyvä syy repiä meiän koko elämä palasiks, taas.

Ja on tosi vaikeeta hyväksyä sitä, että mä en riitä toiselle.

Tai että meiän elämä ei riitä.

-Riittääkö se aina sinulle?

-Tietysti se riittää.

Harmaa henkilöauto, josta ois etupuskuri irti.

Jaa, saatto se olla, että joku nainen soitti aamulla.

Toyota Avensis. -Muistatko nimeä?

-En minä piru niitten nimiä ylös laittele.

Sanoin, että voi tuuva sen auton keskiviikkona.

Jos löytäsit sen numeron, ni me selvitetään sen naisen nimi.

Perkele, näitä pitää tässä olla kahtomassa ja vahtoomassa.

Eikä se tääkään saatana toimi.

-Pitäiskö nuo hiljentää?

Siinähän ne hiljenee, ku saan uuven matsin ja voitan sen.

Niko on ollu yhteyvessä yhteen isoon nyrkkeilytalliin.

Oisko se tuo tuossa.

Kirjotatko ylös.

Kulta, menkää te sinne omaan huoneeseen.

Olitteko te kenties keskustan Porobaarissa eilen illalla? -Ei!

Miten niin? -Missäs toi auton etupuskuri hajos?

-Oltiin Pyhällä iltamäessä.

Törmäsin parkkipaikalla toiseen autoon. -Okei.

Soititteko poliisin paikalle? -Ei, keskenään sovittiin se asia.

Mitä te oikein epäilette?

Vakuutusyhtiölle teitte ilmotuksen tapahtuneesta? -Ei tehty.

No, tää kolarin vastapuoli voi varmaan vahvistaa tän?

Ei vaihdettu tietoja. Me ollaan nyt lomalla. Mitä tää tenttaus on?

-Harmaa henkilöauto ajoi eilen miehen päältä ja pakeni paikalta.

-Me oltiin Pyhällä.

Kerrotaan vaan miten ne asiat meni, ja noinhan ne meni.

Menikö varmasti? -Meni, meni!

Elina?

Sulla on aiemminkin ollu kanssakäymistä poliisin kanssa.

Tiiät varmaan, että ois helpointa jos nyt puhusitte totta.

Tuulesta temmattuja väitteitä!

Me saadaan tutkimalla selville oliko se teidän auto.

No, tutkikaa sitten älkääkä...! -Se olin mä.

Mä ajoin sen miehen yli.

Mun piti ottaa vaan muutama ja ajaa sitten takaisin mökille.

Mutta mä vähän innostuin. -Olitko sie baarissa yksin? -Olin.

Jape jäi mökille tyttöjen kanssa. Mä aattelin säästää taksirahat, -

ku on muutenkin tullu niin kalliiksi tää reissu.

Mulla oli ihan selvä olo. Se mies ilmesty aivan tyhjästä.

Ja sitä ennen sie törmäsit betoniporsaaseen? -Niin.

Se oli aika sekava se tilanne.

-Katoit sie yhtään mitä sille miehelle kävi? -En.

Mitä reittiä sie ajoit? -En mä muista niiden katujen nimiä.

No, mihin päin sie lähit siitä Porolta? Mihin päin siitä aukiolta?

Anteeks, voitteko te kertoa mulle mitä sille miehelle kävi?

-Hän on just ja just hengissä.

Mikä on pariterapia?

-Miten niin? -Niin, mikä on pariterapia?

-Mitä jos et kirjoittais seinäkalenteriin yksityisasioita.

Pariterapiaan mennään, kun meinataan erota. -Hei!

-Et oo kertonu, että teillä menee huonosti! -Ei meillä mene!

-Meneekö teillä sitten hyvin? -Lapset, ei oo mitään hätää.

Moi! -Moi.

Mikäs täällä on meininki? -Puhutaan parisuhteista.

-No ni, onko tämä oikea? -On, laita se jääkaappiin.

Ja viekää ne halot. -Miksi aina minä? -Et sinä, vaan te yhessä.

Miten se meni se sun haastattelu?

Ai, mikä haastattelu?

Mie meen nyt laittaa noita halkoja.

Niko!

Miekin haluan pariterapiaan. Voitteko ottaa joskus mukaan?

Minkäs takia sie et sanonu mitään?

Ei siitä mitään kuitenkaan tuu.

Mutta sie ehtisit sen työn ja managerin hommat samalla?

Vastasko ne sieltä Faberlandilta? Sait sie ne oikeesti kiinni?

Mie yritin soittaa muutaman kerran, mutta annoin sitten olla.

Naisasioissakin kannattaa tajuta, millon sitä toista ei kiinnosta.

Ei kiinnosta! Mie oon maailmanmestari!

Sie lopetit kaksi vuotta sitten ja kävit kerran tyrmättävänä kehässä.

Minkä mie sille voin?

En tiennykään, että Pudakset on luovuttajia.

Ai, mie olen luovuttaja?

Sie ite luovutit sen Winter-ottelun jo alkuverryttelyssä.

Mie sain säveltää ummet ja lammet siellä meet-and-greetissä -

lipun maksaneille, ku sinua ei näkyny missään.

Minua ei ikinä oo hävettäny niin paljon. -Mie olin töissä.

Niin! Miksi sie olit töissä ottelupäivänä?

Eihän sinua ees kiinnostanut se ottelu!

Luuletko, etten mie oo puinu tätä viimesen kuukauven? Mie mokasin!

Mie maksaisin ison pinkan rahaa, jos mie olisin niin hyvä ku sie olet.

Mutta ku mie en ole, ja sie annat valua kaiken hukkaan.

En mie pysty tähän enää.

Minun on pakko aikuistua ja hoitaa itelleni oikea työ.

Mutta kun nyt mie haluan voittaa.

Haluan olla taas maailmanmestari. -Se juna meni jo. -Vitut menny!

Sie treenaat ilman valmentajaa.

Tuo sinun homma on puuhastelua. -Mie treenaan ihan helvetin kovaa.

Olisit treenannu ennen sitä matsia etkä vasta matsin jälkeen!

-Syömään!

Kiva! Pitääkö minun ite viiä nämä?

-Naapuritkin kuuli, että taas on Pudakset toistensa kurkussa.

Puhuttaisko jostain muusta? Mites teillä meni siellä pankissa?

Talo pitää laittaa myyntiin. -Hei! -Mitä?

Onko parempi, että he lukee sen jostain myyntipalstalta?

Tehän teitte isomman lyhennyksen niillä ottelurahoilla.

Ei kovin isoa, ku ei tullu voittoa.

Ois pitäny ite neuvotella ne matsin sopparit.

No ni, äidit eroo ja mummi ja ukki muuttaa pois! -Mitä?

Leo, ei kukaan... -Älä koske muhun! -Kuka tänne sitten muuttaa?

-Tehän voisitte kilpailuttaa lainan. -Nyt hiljaa!

Meidän kotia ei myyvä kenellekään. Piste! -Esko, muista sun sydän!

Mä voin vaikka lainata teille rahaa. -Ei. -Ei missään tapauksessa!

Te tarviitte apua. Niko vois ainakin maksaa vuokraa, ku asuu täällä.

Ja tehän voitte maksaa lastenhoidosta.

-Hyvä idea. Ja tästä ruoastakin. -Me ratkaistaan tää äitin kanssa!

Me ei tarvita ku säännöllinen kassavirta, -

ni tää ratkee ja me selvitään.

-Mie teen lisää vuoroja, ja nostetaan pihamökin vuokraa.

Siihen on ollu tunkua. -Just näin. Ratkaisukeskeisyyttä mie arvostan.

Nyt rauhotutaan, nautitaan ruoasta ja syyvään hiljaa -

niinku normaali suomalainen perhe.

Katohan.

Mie korotin pihamökin vuokraa, ja heti tuli kuitenkin uus varaus.

-Mitä me nykyään laskutetaan yöltä? -150 euroa näin sesonkina.

Entinen maailmanmestari Christina Winter tyrmäsi Maria Pudaksen.

Seuraavaksi hän kohtaa "Sakaali" Grigorescun, -

ja ottelun voittajan odotetaan haastavan mestarin.

Erittäin lahjakkaalla Sakaalilla on vahva vapaaottelutausta.

Mie olen pelkkä sivulause.

Anteeks. Että mie olen tämmönen.

Saitko sie Leon rauhoittumaan?

Kovasti vakuuttelin, että ei olla eroamassa.

Enhän lupaillu liikoja?

Solekko sanoa.

No, et.

Senkin urpo.

Stefu, mie lainaan siult sähköö.

Olitko sie aiemmin ees nähny tätä Stefun uutta salia? -En.

-Entinen oli parempi, mutta päättivät jyrätä koko rakennuksen.

Sofia, ei muuta ku siekin treenaamaan.

-Joo... vahva ehkä.

Se on Sakella kova matsi tulossa.

Kukas niitä helppoja haluaiskaan? -Kyl mie ton helposti voitan.

-Sen kun teet, ni tiiä vaikka Faberland kiinnostuis.

Sie huhkit päivästä toiseen yksinäs. Mites sparri? Tää on kontaktilaji.

Harrin kanssa on neuvottelut kesken. -Harri? -Miksei?

Jätä viesti äänimerkin jälkeen.

Maria tässä. Mie näin, että sie oot lukenu minun viestit.

Jos voisit vihdoin sanoa suoraan, että kiinnostaako vielä vai ei. Soita.

Hyvä! Just noin, jalat liikkuu.

Hei, Sakke. Jos sie joskus tarviit manageria, ni soita meikäläiselle.

Miksi meillä on yhä säilössä se joulupukin yli ajanu Perärouhu?

Koska sitä pitää vielä kuulla. Mie en usko, että hän teki sen.

Että ihan huvikseen tunnusti? Eikö hänellä ollu entisyyttäkin?

Lähinnä näpistyksiä, ei tällaista. Ja hän haparoi siinä tarinassa.

Minulla on 13,5 vuotta eläkkeeseen, eikä resurssit ole kasvussa.

-Perärouhun auton renkaat täsmää yliajopaikan jälkiin. -Mitä?

Maria.

Mie ymmärrän, että ajoissa lopettaminen on sinulle hankalaa.

Viitosriviltä näin, ku sie otit nokkaas siltä Winterilta.

Ei ollut kaunista se. Olisit vaan lopettanu ajoissa.

Sitä paitsi tuollainen pedanttius haiskahtaa helposti ylitöiltä.

Tää juttu siirtyy nyt syyttäjälle.

-Se haparoi, koska se oli niin tolaltaan.

Eikös kyynärpään hämähäkinseitti- tatuointi tarkoita sitä, -

että on joskus istunu linnassa? -Siehän se poliisi olet.

Miehes vapautu vähän aikaa sitten vankilasta ja on nyt koevapauvessa.

Ihan luvalla me ollaan tällä reissulla. -Ajoiko Jape sitä autoa?

Sie otit syyt niskoilles, ettei hän joutuis takas vankilaan. -Mä ajoin.

Anna olla jo!

Sie et oo ees käyny siellä Porossa. Kerro mimmonen sisustus siellä on.

Onks täällä kaikki hyvin?

-On. Hän vaan tuli saattelemaan mua.

Ei näytä kyllä tutulta.

Ootko varma? -Kyllä tuon näköiset yleensä muistaa.

Niitä pitää vähän tarkemmin silmällä. -No, entäs hän?

Tuon nimen mie kyllä muistan. Mie kysyin paperit siltä.

Sie oot varma? -Perärouhu. Eikö sulle jäis muka mieleen?

Siellä ne seisoo Tervolan kohdalla eikä auto inahdakaan enää.

Taitaa jäädä sparrit nyt väliin. -Vittu mikä pelle!

Mie voin tulla, jos sie tarviit sparrikaveria.

Ootko sie toipunu aiemmasta selkäsaunasta? -Katotaan.

Oletteko valmiit?

Aika.

Kaikki hyvin?

Joo, olin mie näköjään jo toipunu.

Viehän veli vettä uuvelle suojatilles.

Eiks tää Sakke oo pärjänny ihan hyvin? -Just voitti SM-hopeeta.

Siskollas on momentum kohillaan. -Ei hemmetti.

(Puhelin.)

Pudas.

Et oo tosissas!

Mie ajattelin, että se haastattelu meni aivan perseelleen.

-Teki vaikutuksen miten sä kairasit ittes sieltä kuiville.

Et luovuttanu. -Niin, ei me Pudakset olla luovuttajia.

-Sä et ollu valmistautunu kunnolla. Kaikkihan me mokataan joskus.

Tärkeintä on, että oppii virheistä.

Mä tykkään luottaa mun intuitiooni.

Me tarvittais tänne tollanen kansanmies.

Sitoutumistahan se toki vaatii. Muutto Helsinkiin.

Nyrkkeilymanageroinnit ei sitten enää kalenteriin mahdu.

-Aivan, aivan.

Isolle kirkolle. -Mmm.

Lähtöpalkka meillä on kuus tonnia. Plus autoetu.

-Kuus tonnia.

Hemmetti.

Maria Pudas, Pohjolan susi. Hei, eikö nyt viimein se selfie?

-Tää rettelöi baarissa ja oli yön sellissä.

Ei suostunu lähtemään ennen ku näkee sinut.

-No, kai nyt tosifanille yks kuva?

No, hyvä on. Sitten lähet kotiin ja nukut pään selväks.

Mie otan minitirsat, mutta ilta se on taas tiptappia.

Joulu on ympäri vuuen, jumalauta. -Yritä olla päätymättä tänne enää.

Jooko? -Joo, joo.

Sie piät minua ihan pellenä. Ihan niinku Anettekin.

Jos en kelpaa omana ittenäni, ni helvettiäkö mie sille voin.

-Eiköhän sinulle lohduttaja löydy. Lähet Porosta jonkun matkaan.

-Mie oon enemmän muoriosaston miehiä.

Porossa on hädin tuskin täysikäisiä pissiksiä.

Mutta tätä tää on. It's hard to be a tonttumies.

Niin tietysti! Jaakko, sie oot nero. Samu, mennään.

Harvoin tuota kuulee, mut kiitos.

Nopee muija. Tärkeetä kehässä.

Oliko hän täällä perjantaina?

Se oli jonkun kaverinsa kans täällä. Eikö tuo ollu se Perärouhu?

Hei, Viola.

Me tiietään, että se olit sie siellä Porobaarissa.

Kumpi teistä ajoi sitä autoa, sie vai sinun kaveri?

-Helmillä oli sen siskon passi mukana.

Se menee sillä aika usein baariin.

Siitä me vähän niinku saatiin se idis.

Mutsi ja Jape vaan kittas viinii ja kiehnäs toisissaan, niin...

Ei sielt mökiltä ois muuten päässy yhtään mihinkään.

-Meillä meni muutama tunti tajuta, että mun ajokortti ja auto on poissa.

Olitko sie aiemmin ajanu autoa?

Iskä on antanu kokeilla mummolan hiekkatiellä.

Mä luulin, et mä osaisin.

Se menomatka meni ihan ok, mut sit...

Kun me lähettiin, ni mä törmäsin heti siinä parkkiksel ja...

Mä menin ihan paniikkiin ja painoin kaasuu.

Sit se joulupukki vaan oli siinä.

En mä niinku... en mä ehtiny miettiä.

-Joitko sie siellä Porossa?

Enhän mä tappanu sitä miestä?

Moi.

Mä... mä ajoin sun yli.

-Okei.

Se oli vahinko.

Mä olin tosi tyhmä, ja mä oon oikeesti tosi pahoillani.

Anteeks.

-No, tänä jouluna sä jäät kyllä ilman joululahjoja.

Mä yritin vaan suojella sitä.

Se ei selviä tästä ilman seuraamuksia.

Tyttärellesi ja hänen kaverille tulee sakkoja tai ehollista.

Ei mitään, mistä te ette selviäis.

Viola asuu meillä joka toinen viikonloppu.

Nykyään hän ei halua tulla aina edes sillon.

Mulla on... omat ongelmani.

Mä löysin vähän aikaa sitten -

semmosen lomakkeen hänen repustaan. Koululomakkeen.

Hän oli kirjoittanut siihen äidin kohdalle -

isänsä uuden puolison nimen.

Mä luulin, että tää reissu ois tuonu meitä lähemmäs yhteen.

Ehkä se vielä tuokin.

Sä tulitkin jo. -Joo, aattelin palautella tän illan.

Jos vaikka aloitettais vihdoin se sarja, josta sie oot puhunu. -Ai.

Kato, mitä mä ostin.

Kato! Mie en oo juonu tota merkkiä ikuisuuteen.

Tulee mieleen ne ajat, kun mä notkuin sun treenisalilla kaikki illat.

Miten sie jaksoitkin? -Niin... olin niin hulluna suhun.

Mä muuten keksin, että miks mua ärsyttää nyrkkeily niin paljon.

Ai, koska se on junttien laji? -Sitäkin.

Mulla ei oikein oo semmoista omaa intohimoa, -

niin ehkä mä oon vähän mustis.

Minulla ois managerin paikka vapaana. -Miten niin?

Nikolla on nyt omat juttunsa. -Miten niin?

Tehän ootte tehny tota yhessä aina.

No mutta, mistäs me keksittäis sinulle intohimo?

Enköhän mä tästä löydä. Kiitos kovasti kyydistä.

Ja Seppo, käy näyttämässä sitä luomee vaikka työterveydessä.

No ni, kivaa loppumatkaa.

Moi. -Moi.

-Äitis hakkas mun kaverin eilen. Kehässä siis.

-Mie en sit oo vastuus mun äidin tekemisistä. -Et tietenkään.

Oisin mie ainakin vähän ylpee. Maailmanmestari kuitenkin.

-No joo. Aika perus.

-Perus.

Mie addaan siut Snäpissä. -Katotaan hyväksynks mie sut.

-Katotaan.

Moikka.

(Puhelin.)

Moi.

Moi! -Moi, kulta. Onks sulla nälkä?

-Joku pikkusuolanen vois maistua.

-Juho! Mitä?

-Moikka. Ihana nähä.

Olihan se pakko tulla näyttää naamaa näilläkin leveyksillä.

Hei, kuka on tää hurmaava ja älykäs nuori nainen, -

ja mitä ihmettä sille meidän pikkutytölle on tapahtunu?

-Ihanaa!

Casa Pudas. -Hä?

-Vanhaan aittaan lisäeristystä ja vähän maalia.

Saatais viis huonetta lisää vuokralle.

Saatais kassavirtaa sen verran, -

että saatais helposti maksettua kaikki lainanlyhennykset.

-No, kyllähän turistit tykkää eksoottisista makuupaikoista.

-Ja sitähän Casa Pudas tarjoaa, autenttista askeettisuutta.

-No, on sulla pöljempiäkin ideoita ollu.

Mutta entä jos meille jää käteen vaan kasa paskaa?

-Majatalon emäntä hassuttelee.

Aikamoinen emäntä!

-Hyi hemmetti! Ei kai tuo nyt oo sydämellekään hyväksi.

Missä Maria on?

Tiiät sie mikä tämä on? Tämä on työsoppari.

Se on minun nimmaria vailla. -Onneks olkoon.

Sie haluat nyt ihan tosissas takas maailmanmestariksi? -Joo.

Sie oot aivan tosissas?

Ja absoluuttisen varma ja valmis tekemään kaikkes sen eteen?

Niko, mie meen nyt päätyyn asti.

Voi hemmetin hemmetti.

Voi hemmetin hemmetti!

Ootko sie nyt ihan varma tästä? -Pudakset ei oo mitään luovuttajii!

Tuu tänne, ni mie uskon.

Mie vannon Muhammad Alin kassien kautta, että mie en tule sinne.

Sitten en usko. -No, voi hemmetti!

Aaa! Aaah!

Kylmää!

Tekstit: Kari Vetri Yle

Suomennos: Sanna Väre Yle