Original subtitles

.

.

.

Hei Patrik! Miten menee?

Teetkö sie vielä läksyjä? -Tein jo. Kattelin Youtubea.

Täältä tulee Nikon special sauce. Laitapa, Leo...

Ei sinne sitä! Se menee ihan löllöksi.

Eikä mitään kastiketta Marialle. Sillä on viikon päästä punnitus.

-Tuossa, tehkää mitä haluatte. -Ei siihen.

Eihän ens viikolle tule kauheesti promojuttuja? -Ei, yks haastattelu.

Mut kaks viimeistä päivää... -Se on asia erikseen.

Miten sie jaksat, Niko? -Hyvin. Miks en?

Halli tulee täyteen ja isoin show ikinä.

-Hei, siitä pitikin sanoa, että me ei haluta Marian kaa kehätyttöjä.

-Hä? -Niitä, joilla on bikinit ja numerolaput...

-Mie tiiän, mut ainahan niitä on ollu. Mikä siinä on ongelma?

-Niin, mikä? -Se on seksististä, senkin seksisti.

-Mitä? -Seksististä.

-Voishan siellä olla myös hyväkroppaisia miehiä.

Sie missaat pointin. -Maria on päätähti.

Kai sillä on jotain väliä, mitä Maria haluaa?

-Maria. Sie et halua sinne kehätyttöjä?

No mie en tykkää niistä.

Selvä. Mie perun kehätytöt.

Ilmotan, että niillä ei oo töitä kohta. Oliko muuta?

-Voisit kattaa pöydän. -Okei, mie katan.

Hei! Sanon vaan sen, että voitte tulla teidän vaatimusten kanssa, -

mutta mie ja Stefan joudutaan ne junailemaan.

Toivoisin suhteellisuudentajua.

Michael Reyer tulee kattomaan järjestelyjä.

Minulla on miljoona asiaa kesken. Kehätytöt ei ole suurin ongelma!

-No niin, otapa vähän happea. (Puhelin.)

-Haloo!

Hei, Michael! Ei, et häiritse. Kerro.

-Onko nyt hyvä mieli? Toinen tekee kaikkensa teiän eteen. -Niin miekin!

Oonko mie kertonu, kun mie näin kerran kreikkalaisia Saariselällä?

(Leo:) Joo, ja sitten auto meni muussiks.

Niitten mielestä koko maailma räjähti. -Joo, siellä seistiin, kuule...

Ooks sie tän paikan pomo?

Joo, mutta... -Hyvä.

Istu alas.

Näetkö tän silmän? Kolme kaveria kävi päälle, eikä ensimmäistä kertaa.

Täähän on siis pahoinpitely. -Joo?

-Mie haluan, että poliisi tekee tälle asialle nyt jotain.

Mehän toki otetaan tällaset tapaukset vakavasti.

Kaikki käytettävissä olevat resurssit ohjataan tapauksen ratkaisemiseen.

-Mitä se tarkottaa?

-Maria! Ihan pieni hetki.

Lievä pahoinpitely. Jos ottaisit sen nyt heti. Ne on mun huoneessa.

Eli mitä haluat, että mie teen?

Jos nyt aluksi haet ne pois sieltä. -Miekin voin.

-Ei. Maria. Tee rikosilmotus ja sano, että nämä asiat otetaan vakavasti.

Kyl sie tiedät. Peruslätinät. Sitten saatat ulos. -Millanen juttu?

Tänne päin, olkaa hyvä. Maria hoitaa teidän asiaa tästä eteenpäin.

Joo... Hei! Jos mennään tänne, niin saahaan olla rauhassa.

Patrik, alahan tulla.

Alle 15-vuotiaat ei oo rikosoikeudellisessa vastuussa.

Se ei tarkoita, ettei asiaan puututa.

Ilmoitamme sosiaaliviranomaisille...

Niin, ja kouluun ollaan yhteydessä, keskustellaan jne.

Me ollaan oltu tässä montaa kertaa ennenkin.

Miten pitkään tätä on jatkunu? -Ala-asteelta lähtien. -Ei nyt silleen.

-Ne aloitti, kun sie olit neljännellä, ja nyt jo suoraan hakataan.

Eihän se käy. Tehdään rikosilmoitus. -Joo, ja se auttaa mitä?

Mie ymmärrän, että sie oot vaan töissä täällä.

Mie alan vaan olla aika epätoivonen.

Patrik oli ennen niin ilonen, ja nyt se on täysin sulkeutunu. -Äiti...

-Mie haluan sanoa tän.

Tekee pahaa, kun mie en osaa korjata tätä.

Koulua ei tunnu kiinnostavan.

Mie toivoin, että poliisi ois voinu tehä jotain.

Matias.

Matias! Tuupa käymään. -Miks?

-Nyt.

Matias.

Ymmärrätkö sie, mitä voi tapahtua, kun sie lyöt toista nyrkillä päähän?

Mie ootan.

Se sattuu.

Se toinen voi kuolla.

Tai vammautua vakavasti loppuelämäkseen.

Ihan vaan yhestä lyönnistä.

Mie satun tietämään lyömisestä aika paljon.

Ei se oo mitään elokuvaa.

Tai sitten sie aattelet, että sulle ei käy niin.

Ehkä ei käykään.

Mutta joka kerta, kun sie lyöt, niin kyllä, se sattuu.

Eikä tarvi edes lyodä, sanatkin riittää.

Sitähän sie oot tehny Patrikille jo monta vuotta.

Pilkannu, uhkaillu, vähätelly.

Minkä takia sie kiusaat sitä?

En mie tiiä.

Mie haluan paremman selityksen.

Voidaan istua tässä vaikka koko loppupäivä.

Tai sitten sovitaan, että se loppuu nyt tähän. Sie jätät Patrikin rauhaan.

Tai muuten, Matias, sie ja mie tavataan vielä monta kertaa.

Mitä, jos kuitenkin jätettäis se vaan tähän yhteen? (Kello soi.)

Mennääs reippaasti, niin keretään ennen pimeetä pois.

Vitun rotta.

Jos sie vielä kantelet musta, niin mie tapan sut.

Mie tapan sut!

(Opettaja:) Vauhtia tai jäätte jälkeen, hopi hopi!

No niin, ja reippaita vetoja! Hyvä, hyvä!

No niin, Patrik.

Taas vaihteeks viimeisenä ladulla.

Mikä on? -Matias uhkaili mua.

-Taas tätä samaa.

-Sillä oli... -Me ollaan selvitetty teiän välejä monta kertaa.

Taas on sovittuna seuraava keskusteluaika.

Haluut sie ihan oikeesti, että se kiusaaminen loppuu?

Kattoisit peiliin. Miehistyisit vähän! Niin minäkin tein.

Vedin oikein kunnolla turpaan, niin se loppui siihen.

Alahan mennä ny! Kymmenen kilometriä, hopi hopi.

Reippaita vetoja! Siitä se lähtee.

TURVALLISUUSPÄIVITYS ASENNA

UUSI YHTEYS

Winter on tulossa.

Ottelijat tulevat kehään tuolta. Kamera seuraa heitä.

Valaistus on silloin täysin erilainen.

-Juttelin juuri ESPN:n kanssa, ja tästä tulee aivan mahtavaa.

-Kuulostaa hyvältä.

-Onko kaikki nyt kunnossa? -Kaikki on kunnossa.

Yhtä asiaa lukuun ottamatta. -Niin?

-Haluamme isomman siivun tuotoista. -Meillä on jo sopimus.

Emme voi muuttaa sitä. -Se oli ennen ESPN:ää.

-Me järjestimme sen. Te allekirjoititte.

-Christina riskeeraa uransa. Ilman häntä ei ole ottelua.

-Mitä te sitten haluatte?

-Jos Christina voittaa, -

80 prosenttia. Tai lähdemme kotiin.

Keksin jonkun selityksen, jonka myötä te saatte syyn niskoillenne.

80 prosenttia. Ottakaa tai jättäkää.

80 prosenttia! Miten sä voit allekirjoittaa... -Rauhoitu!

-Mitä järkeä on otella... -Se oli niiden ehto.

Ottelu ois peruuntunu. Minkä mie voin?

-Mitä Maria sanoi? -Ei se tiiä tästä.

En halua sille ylimääräistä stressiä. -Minä kerron, jos et sinä!

-Et kerro! Kato minua silmiin. Essi! Kato minua silmiin.

Et kerro sille.

Nyt te tiiätte. Se on kaikki tai ei mitään.

-20 % on aika paljon noin isosta tapahtumasta.

-Ole sinä hiljaa, kun et tiiä mistään! -Älä aloita. Yhtään.

Eikö niin, Niko?

No, sano nyt.

-Totta kai. Ei oo mitään hätää. -No niin.

Siinäs kuulitte. Ei oo mitään hätää.

Hyvältä näyttää, vai mitä?

Toi sun tyttös.

Joo.

Hyvältä näyttää.

Yksi tyrmäystappio ei ole maailmanloppu.

Christina! Hae ensihoitaja.

Kuuletko minua? Christina! Ensihoitaja!

Tuosta vähän maailmanmestarille, ollos hyvä.

Hei! Ota lasi itelle!

Christina on joutunu sairaalaan.

Minkä takia? -Ei tiietä vielä.

Se romahti eikä oo vielä tullu tajuihinsa.

Mennään sairaalaan. Mie haluun nähä sen! -Ei meitä tarvita siellä.

Huomenna tiietään enemmän, ehkä silloin. -Lento lähtee aamulla.

Rauhoitu. Nyt rauha, rauha.

-Maria. Sie voitit.

Se on ammattinyrkkeilyä. Sie teit vaan sinun työtäs.

Se ei oo sinun tunnollas.

-Se on varmaan vaan aivotärähdys. Ei mitään sen isompaa.

Maria.

Sie voitit.

Upeasti.

Ymmärräks sie?

Se on ainoo asia, millä on merkitystä.

Tää oli viimenen kerta, kun mie nyrkkeilen. Se oli siinä.

(Laittaa musiikkia.)

(Musiikki häviää.)

(Musiikki kovalla.)

Mikäs vittu tässä nyt...

(Ovi.)

Läheks sie mun kanssa hiihtämään? -Mitä luulet?

-Ei tekis pahaa sullekaan vähän liikkua.

-Läksyt on kesken. -Vieläkin?

Sie oot istunu siinä iltapäivästä lähtien. -Ja pointti oli?

(Musiikkia, naisen voihkimista.)

Reippaita vetoja, kohta lähtee.

Reippaita vetoja, kohta lähtee.

Kohta lähtee. Reippaita vetoja.

NAUHOITTAA

(Puhelin.)

Virpi Puhakka.

Terve. -Hei.

Tuli lähtö. Pommiuhkaus.

No niin, reippaasti sieltä. Hyvä, hyvä.

Mennään, mennään. Rauhassa.

Sunkin pitäis poistua. -Ei täällä mitään pommia ole.

Joku oppilas vaan tekee kiusaa. -Kunnes toisin todistetaan.

-Joku murtautui meiän Wilmaan. Tänne se pommiuhkauskin tuli.

Yks opettajista huomasi sen.

Näitä tulee koko ajan lisää. -Pommiuhkauksia?

Ei, vaan haukkumista ja kaikkea muuta törkyä.

No ni. Nyt tuli taas uusi.

Jos mie voin?

Kenen opettajan tililtä nää tulee?

Te voisitte käyttää tilanteen hyödyks.

Tehä reippaan kävelylenkin. Vaikka koulun ympäri, jos ei muuta.

Jos te kävelisitte joka välitunti yhen kilometrin, -

se tekee viisi kilometria päivässä ja viikossa 25.

Mikä nyt on niin hauskaa? -Sun kannattais tarkistaa viestit.

-Reippaita vetoja, kohta lähtee.

(Voihkimista.) Reippaita vetoja, kohta lähtee.

Kohta lähtee. Reippaita vetoja, kohta lähtee.

Täähän on vakava asia. Tietomurto ja pommiuhkaus.

Onko meillä epäiltyjä? -Periaatteessa koko koulu.

Kun saa salasanat haltuun, loppu onkin sitten helppo homma.

Tosin Wilma-tunnukset ei liity web-kameran haltuunottoon.

Tekijä on tietokoneitten kanssa keskimääräistä taitavampi.

Tuleeko sulle mieleen oppilasta, joka siihen pystyis? -Tulee kyllä.

Mie taidan tietää, mistä tässä on kysymys.

Mie hoidan tän.

Sonja Kallio?

-Niin? -Poliisista. Voitaisko vähän jutella?

Saaren kouluun tehtiin pommiuhkaus.

Todisteet viittaa siihen, että tekijällä oli hyvät tietotekniset taidot. -Niin?

-Sie oot ohjelmistoalalla. Kävit samaa koulua -

ja sulla oli ongelmia Osmo Lehtolan kanssa.

-Sekö teijät lähetti? -Sie muistat hänet?

-Yritän unohtaa. Lehtola oli täys mulkku.

On varmaan vieläkin.

Joo, ei tultu toimeen. Mitä sitten? -Sulla on rikosrekisterissä merkintä.

Olit 15. Hakkeroiduit koulun koneelle ja lähetit pommiuhkauksen.

-Siitä on 14 vuotta. -Samankaltainen tapaus.

-Eli te epäilette mua tästä? -Ei sua syytetä mistään.

Mutta sun historian tuntien sie voisit ehkä auttaa meitä.

Eiks syyllisen löytäminen ole poliisin tehtävä?

Mulla ois tässä omiakin töitä.

-Ooks sie miettiny, missä olisit, jos et ois jääny kiinni?

Oisit vaan jatkanu.

-Suljetteko oven sit mennessänne?

Hienosti hoidettu. -Sonja on yhä epäilty. -Eikä ole!

Mitä järkeä siinä ois? Meiän piti pyytää siltä apua.

Joo joo, ei menny ihan putkeen. -Ei niin.

Mikä estää tekijää jatkamasta?

Eiköhän se saanu jo sen, mitä se halus.

UUSI YHTEYS

Kolme päivää enää.

Vähän kuin joulua oottelis. Jännittääkö sua?

Täältä on ainakin tiukkana. -En mie nyt tiiä.

Minkälaisen taktiikan Harri suunnitteli?

Jos mie keskittyisin rentoutumiseen. Jutellaan myöhemmin. -Juu, juu.

Se onkin ärsyttävää, että toinen vaan pälpättää omiaan.

Kerran, kun mie olin kampaajalla... -Äiti, sie teet sitä just nyt.

Ai perhana. Anteeks.

Mitäs sie haluat? -Ei, kun...

Mikä fiilis? -Kuulemma hyvä.

-Harri sanoi, että oot elämäs kunnossa. Miltä tuntuu?

-Maria tyrmää kuudennessa. Ei paineita...

Tää ei oo rentouttavaa. Isä, mie oon puolialasti. Mene ulos.

Täällähän sie olet. -Myydäänkö saman tien pääsylippuja hierontaan?

Hyvä idea. Pitäs vaan olla isompi huone. -Nyt jumalauta!

Se Lapin Kansan toimittaja on etuajassa.

Meneekö tässä vielä pitkään? -Se menee, mikä menee! -Äiti!

Niin? -Voiks sie pelata Robloxia mun kaa? Sie lupasit eilen.

Niko. Sie pelaat Leon kanssa Robloxia.

Christina Winter ilmotti, että hän tyrmää sut.

Saahan sitä ilmotella. Kehässä katotaan, miten käy.

Tuntuu, etten oo koskaan ollu näin kovassa kunnossa.

Sehän on jo aika paljon. -Joo.

Mutta mikään ei tuu ilmaseks. Sen verran tunnen Christinaa.

Kehässä te ootte kohdannu vaan kerran.

Tunnetko sie häntä muutenkin?

En silleen. Tarkoitin yleisellä tasolla.

Aivan, aivan.

Mikä sai sut yhtäkkiä lähtemään tähän mukaan?

Tuliko idea ihan tosta vaan, että haastat Winterin?

Ja sitten he vielä suostuivat. -Idea tuli heiltä meille.

Ai, niin päin? No perkele.

Sie olit varmaan aika yllättyny?

Olin, olinhan mie.

Entä, jos tässä ei ookaan kyse siitä opettajasta? -Sie tapasit sen.

Tekijä pääsee salasanoilla eteenpäin.

Mut mitä se teki sen jälkeen? Paitsi runkkuvideon.

Miekin haluun nähä sen. -Usko mua, et halua.

Se teki pommiuhkauksen -

ja lähetti solvausviestejä opettajille ja oppilaille.

Muistakseeni siellä ei ollu kuin muutama oppilas. -Okei.

Siinä koulussa on 200 oppilasta. Miten se päätyi niihin muutamaan?

Se tunsi ne. -Aivan. Monta niitä on?

No, onhan näitäkin. Ootas, kymmenen.

Se on vähemmän kuin 200. -Mutta liikaa lähteä ovelta ovelle.

-Oliko murretulla tilillä käytössä kaksvaiheinen tunnistautuminen?

Ei. -Muistaako Lehtola, että olis asentanu outoja ohjelmia?

Se sanoi, että ei. On kuulemma aina tosi varovainen.

Mutta eihän sitä tiiä. -Täähän ei selviä kuin yhellä tavalla.

Moi, Osmo! Sonja Kallio, muistatko?

Mie olin se, joka ei oppinu kunnolla hiihtämään.

Mie tulin vilkasemaan sun tietokonettas. -Nyt ei...

-Se ei ollu pyyntö. Poliisiasia.

Älä huoli, mie luppaan olla hellä.

Hätäkeskus, miten voin auttaa?

-Mua pidetään täällä vangittuna. Pelkään, että se tappaa mut.

Sillä on ase ja se on ihan aineissa. -Okei. Tiedätkö osoitetta?

(Puhelin.)

Mitä sie mulle soitat?

-Mitä, jos tehtäis sovinto?

Tästä lähtien sie jätät mut rauhaan. -Miks mie niin tekisin?

-Sie et varmaan halua, että sulle käy niin kuin Lehtolalle.

-Susta en tiiä, mie en runkkaa tietokoneella.

Mitä tekemistä sulla on Lehtolan kanssa? -Mie kräkkäsin sen koneen.

Ihan niinku oon kräkänny sunkin.

-Joo, niin varmaan. -Mulla on sun sähköpostit, sun päiväkirja.

Sie voit miettiä, julkaisenko mie ne vai en.

-Ei mulla oo päiväkirjaa. -Kyllä sulla on.

-Sulla ei oo mitään! Ja vaikka oiskin, et julkaise sitä. Tiiätkö, miksi?

Koska sie tuut kärsimään.

Jos luulet, että sulla on ollu vaikeeta, et oo nähny vielä mitään.

-Oliks siinä kaikki? Vilkuta kameralle. Tuli kaikki kivasti talteen.

Poliisi! Maahan! Pidä kädet näkyvillä! Älä liiku!

(Ovikello.)

Ootaks sie vieraita? -En. Suljetko oven, mulla on töitä.

Patrik.

Älä tee sitä.

Ei tässä ikävä kyllä ole mitään epäselvää.

Troijalainen tuli opettajan koneelle tuntemattomalta palvelimelta, -

mutta se pystyttiin yksilöimään Patrikin koneeseen, jolla se tehtiin.

Mie en tajunnu.

Miten mie en tajunnu sitä?

Patrik on taitava.

Mie toivoin aina, että se löytäis jonkun kivan harrastuksen.

Sitä vietiin pienenä vaikka mihin urheiluseuroihin, -

mutta ei sitä koskaan kiinnostanu mikään muu kun tietokoneet.

Sit mie ajattelin, että harrastushan se on sekin.

Että sitten sillä on edes se.

Mitäs tästä nyt sitten seuraa?

Ei todellakaan riitä.

Patrik ei oo edes rikosoikeudellisessa vastuussa. -Tietomurto. Pommiuhka.

Ei tällasia katsota läpi sormien. Minkälaisen esimerkin sekin antais?

Sieltä saapuu meidän Rambo. On rynnäköity oikein huolella.

Kas, kun ette armeijaa pyytäny. -Mie pyysin, muttei ne lähteny.

-Mitä sun päässä liikkuu? Et sentään ampunu sitä poikaa.

-Koneelta näki, että asukas on tuomittu useista rikoksista.

-Se 13-vuotias? -Ei siinä sanottu, kuka.

Eihän niitä yleensä silleen kirjata. Mutta silloin Rambo oli jo menossa.

Patrik soitti hätäpuhelun. Entä, jos se murtautui poliisin järjestelmiin?

Ei ole mahdollista. On huippuluokan palomuurit ja ne... turvasysteemit.

-Opettajan koneelle se pääsi, kun opettaja latasi ohjelman.

Miepä katon, kenen tililtä merkinnät tehtiin. -Ei jumalauta!

Jos joku tän laitoksen poliiseista ei oo noudattanu turvaohjeita, -

se poliisi voi alkaa etsiä uutta työpaikkaa!

Kristiina Juntunen. -Niin?

Se olit sie.

Maria! Ihan pieni hetki.

Oota vähän.

Patrik, alahan tulla.

Virallisen kaavan mukaan pitäis kai nyt tehdä ilmoitus KRP:lle.

Niin, aivan. Toisaalta hän on vasta lapsi.

Ja kuten sanoit, taustalla oli kiusaamista, -

joten tarvitseeko tätä nyt ankarimman mukaan tulkita? -Eli?

Entä, jos tätä ei virallisesti tapahtunut lainkaan?

Ehkä ois helpompi niin.

Tuomas, Eeva! -Niin? Mitä on tapahtunu?

-Erinomainen asenne. Hänestä mallia. Ja nyt ulos täältä!

Täähän ei siis ratkaissut mitään.

Ainakaan ei tule rikollisen leimaa yhden virheen takia. -Aika monta oli.

Luuleks sie, että kiusaaminen loppuu tähän?

En.

Muakin kiusattiin koulussa.

Ai jaa. -Tiiäks sie, mikä siinä on pahinta?

Ei oo kiva saaha turpaansa tai kuunnella haukkumista.

Pahinta on se, kun sie jäät yksin.

Sitten alat itekin uskoa, että se on sun oma vikas.

Mitä sie sitten teit?

Mie aloin treenaamaan.

En siksi, että oisin antanu takas, vaan että saisin muuta ajateltavaa.

Okei, annoin mie vähän takaskin.

Älä huoli, en mie kerro kellekään.

Mie muuten annoin Patrikin yhteystiedot Sonjalle.

Minkä takia?

Oot sie Patrik? -Joo.

-Se, joka murtautui Osmon koneelle?

Katoin sun ohjelmas läpi. Aika vaikuttavaa. Ja siistiä koodia.

Mie mietin, että kiinnostaisko sua osa-aikanen työ koodarina?

Otat sitten hyvät kuvat, eiks niin? -Maria! Piristy nyt vähän.

Nyt nautitaan.

Vai harjoittelitko sun tappajan katsetta?

Sullahan on yleensä semmonen hymy, että mikään ei kosketa sua.

Kumpi se nyt on? Hymy vai tappa...

Ole hiljaa! -Joo, joo.

-Hei, vaatteet pois, nyt pitää mennä! -Niin, nyt mennään! -Sinä myös.

58,5.

-58,5 kilogrammaa.

Ja seuraavaksi Maria Pudas, next Maria Pudas.

Mikä siinä nyt kestää?

59. -59 kilogrammaa.

Ottelijat vastakkain. Boxers face to face.

Se meni hyvin. Kumpikaan ei ollu liian läski. -Niko! -Vitsillä vaan.

Maria, nyt syöt kunnolla, niin jaksat mätkiä turpaan sitä Winteriä.

Kun ne oli vastakkain, Marialla oli selkeä yliote.

-En mie huomannu mitään. -Jos on silmää, niin huomas.

-Eiköhän ne ottelut voiteta kehässä eikä tuijottelemalla.

-Miksi ne tekee sitä? -Näyttää hyvältä kuvissa.

-On sillä muutakin merkitystä. -Ei taida olla. -Syökääs ny.

-Mites ne paikat menee? Oonks mä lasten kanssa?

-Pudaksen perhe on parhailla ring side -paikoilla.

-Paitsi äiti on kehässä. -Hyvä. Äiti on kehässä. Ja pysyy pystyssä.

Mätkit turpaan sitä Winteriä.

Voinks mie kertoa sulle salaisuuden?

Et sit kerro kenellekkään. -Joo.

Mie toivon, että äiti häviää sen ottelun huomenna.

Miks?

Sitten ei ainakaan tuu uutta ottelua. Mie toivon, että tää kaikki loppuis.

Niin miekin.

Öitä! -Jos tässä nyt saa edes nukuttua.

Huomiseen! -Huomiseen!

No?

-No mitä?

Mikä on? -Ei mikään.

Ei, kun mie oon vaan huolissani.

-Velasta? -No en, senkin tonttu.

Mariasta.

Kyllä mie tiiän. Me ollaan oltu tässä monta kertaa aiemminkin.

Mutta silloin Maria oli paljon nuorempi.

Kyllä mie silloinkin pelkäsin, mutta en mie puhunu siitä teille.

Kun sie oli siinä, mutta nyt...

Se tuntuu vaan pahalta, kun joku lyö omaa lasta.

Jos sille käy jotain, niin...

-Maria on fiksu. Kyllä se pärjää.

Hemmetti.

Täytyy muistaa, että itehän se halus tätä. -Nimenomaan.

Mitä sie olit sanomassa siitä velasta? -Mitä?

-Sie sanoit siitä velasta jotain. -Ei, ei mitään. Kaikki on ihan hyvin.

-No hyvä.

Sun pitäis saada kunnon yöunet ennen huomista.

Mehän sovittiin, että tää on vaan yks ottelu. -Mmm.

Niko haluis, että mie jatkaisin. Isäkin vihjaili siihen suuntaan.

Miten toi ei yllätä mua yhtään? Tärkeintä on, mitä sie ite päätät.

Mie en oo enää varma. -Ai mistä? Että saat päättää ite, vai?

Ei.

Mie en tiiä, haluunko mie jättää tätä vaan yhteen matsiin.

Mie oon treenannu tosi kovaa.

Jos mie voitan, ja mie luulen, että mie voitan, niin mitä?

Jätänkö mie sen vaan siihen?

Kaiken vaivan jälkeen. Kuka helvetin hullu tekee niin?

Rakas, mä ymmärrän, mutta sä et oo yksin tässä nyt.

Sulla on perhe ja työpaikka.

Mie voisin jättää mun työn.

Eikä jäis ainakaan rahasta kiinni. -Eihän kyse oo rahasta, rakas.

Essi, mie rakastan sua.

Ja lapsia.

Eikä mun elämässäkään oo mitään vikaa, mutta...

Mutta jotain.

Mie haluun jotain muutakin.

Niin kauan kuin se on vielä mahdollista. Ja nyt se vois olla.

Mitä mie teen?

Tekstit: Susanna Kokkola Yle

Suomennos: Johanna Järvinen Lingsoft Oy