Original subtitles

.

.

.

Tää on meidän Eden, maista kiellettyy hedelmää!

-Oo-oo-oo! Oo-oo-o-oo!

-Maista kiellettyy hedelmää!

-Oo-oo-oo! Oo-oo-o-oo!

-Kiellettyy hedelmää!

Kiitos, Levi!

(Palohälytys.)

Mitä nyt?

Ei mitään.

Kävin viemässä Leon omaan sänkyyn. Se oli hiippaillu tänne. -Taas.

Se on kaheksan. -Mitä sie haluut, että mie teen?

Jos vaikka nukuttais. -Hyvä idea.

Mistä sä saat noita? -En mä tiedä, ne vaan jotenkin tulee ihan itestään.

(Puhelin.)

Voisit sä vastata siihen, ei se lopu muuten.

No niin, ottakaa rauhallisesti!

Ravintola avataan kohta, ni pääsette sinne lämmittelemään.

-Saako sieltä viinaa? -Ei. Etköhän sie Aila oo juonu jo ihan tarpeeks.

Hei. -Hei. -Missäs palomestari on? -Mistä mie tiiän.

-Se oli tosi pelottavaa. Yhtäkkiä meidät komennettiin kaikki pihalle.

-Amanda! Saaks ottaa kuvan? -Totta kai.

Mä haistoin savun. Henkilökunta oli kyl tosi ammattimaista...

Ehkä pitäis kysyä Amandalta mitä tapahtu.

Sillä on lausuntokin valmiina. -Kuka Amanda? -Älä viitti.

Aineellisia vahinkoja, kolme savumyrkytystä.

Ainekset oli paljon pahempaankin.

Onko syttymissyystä vielä tietoo? -Sehän alako liinavaatevarastosta.

Eihän siellä saatana mittään itteestään syttyvää ole.

Tuhopoltto, ihan saatanan selevä tuhopoltto.

-Haistat sie? -Jos sulla meni ohi, ni täällä oli äsken tulipalo.

Ei se, vaan ihan niinku hajuvesi.

Joo.

Se alko soida, ku mie olin tässä. Vein huonetilausta satakymppiin.

Näitkö sie tässä matkalla muita? -En, oli jo aika myöhä. -Okei.

Teillä on varmaan vieraslista? -Totta kai. -Hyvä.

Otettais henkilökunnan nimet. Kaikki joilla on pääsy rakennukseen.

Täällä on useampi turvakamera. Voitaisko me vilkasta niitä?

-Katotaas...

Ei, kun tää on väärä aika.

-Hetkinen. Näytäs toi viel uuestaan.

Mikäs kaveri toi oli? -Joku hullu karhu-ukko.

Ois halunnu tavata Amandan. -Hyvä, et on laaja fanipohja.

-Mie vaihdan kellonajan. Mites se nyt toimi?

-Jos sie vaikka järjestäisit tässä välissä ne nimilistat? -Totta kai.

Hälytys tuli... -Kahelta. -Tossa. -Ja nyt siitä taaksepäin.

Se voi kytee pitkäänki. -Tää on jo kakskyt minuuttia ennen.

Se hajuvesi. -Hei, tää on hotelli. Täällä liikkuu satoja ihmisiä.

Ei sillä hajulla oo välttämättä tekijän kanssa mitään tekemistä.

No, mitä muuta meil on? -Tuli alkoi varastohuoneesta.

Sinne ei pitäis olla pääsyä muilla ku henkilökunnalla.

Tai sitten ovi jäi auki, -

ja tää oli joku kännisen hiihtolomalaisen päähänpisto.

Samu, olitko sie täällä kännissä riehumassa? -Oisinpa ollukin.

Kyllä sitä jotain yöpalaa tartteis.

Purilaisille mars!

Hei, oottakaa!

Markus Pystynen, hotellinjohtaja. Joko syyllinen selvis?

Ei vielä, mutta me saatiin Tuijalta jo kaikki tarvittavat. Kiitoksia vaan.

Toivottavasti ratkaisette tän pian. Täähän oli jo kolmas kerta.

-Siis näitä on ollu ennenkin täällä?

-Ei, vaan ympäri Lappia meidän hotelleissa.

Te ette tienny? Ne oli kyllä ihan pikkujuttuja.

Mutta niistäkin tehtiin rikosilmotus.

Millon ne on tapahtunu? -Nyt tässä ihan viikon sisään.

Se ei lopeta ennen ku me saahaan se kiinni. Ei ne koskaan lopeta.

Nyt me ei voida asialle mitään. Huomenna on uus päivä.

Nyt purilaiselle.

(Englantia.) Voin vakuuttaa, että hommat etenevät täällä hienosti.

Paikka on jo hoidossa. Enkö lähettänyt sinulle jo kuvia?

Soitan sinulle myöhemmin. Selvä. Hei vain!

Hei! Hei!

-Mitä kuvia me sinne lähetetään? Ei meil ole vielä vuokrasopimustakaan.

Mitä sie oot luvannu sille? -Sen mitä ne haluaa kuulla. -Niin?

-Stefan, mie oon tehny tätä ennenkin. Näin tää homma toimii.

Maria Pudas, paluuottelu, viistuhatta katsojaa, osuus lipputuloista.

Sillä Kristiina Winterin talli innostuu. Sen jälkeen kaikki muu järjestyy.

-Ja sie puhuit tästä Marian kanssa? -Joo joo joo! Se on ihan selvä juttu.

-Okei.

Siinä on pari ihan pientä teknistä juttua vielä.

-Niinku mitä?

-Se ei halua otella. -Jumalauta! Sie sanoit, että sie hoiat homman!

-Mie työstän sitä! -Sie pilaat mun maineen! -Maria nyrkkeilee!

Anna mulle viikko aikaa, sie näät sen itte tossa kehässä omin silimin!

Se on varma. -Nyt me puhutaan ammattinyrkkeilystä! -Totta kai!

-Ei sinne voi mennä vaan vähän harrastamaan. -Ei tietenkään!

Ei voi mennä harrastamaan! -Ei ole edes valmentajaa! -On. -Kuka?

-Mie tiiän just yhen sopivan.

(Englantia.) Ja sitten ne porot.

Ne ovat koko planeetan tyhmimpiä eläimiä.

Jos hirviä ei lasketa.

Kun hirvi hyppää eteen, se on sen taru loppu.

Juuri viime viikolla oli hirvikolari.

Koko tie oli täynnä verta ja sisälmyksiä.

Parisataa metriä verta ja lihaa.

Puolet peräisin hirvestä ja puolet ihmisistä.

Vain verta. Aivan hirvittävää. (Puhelin.)

Pahoittelut.

Mulla on asiakkaat tässä justiin. -(Niko:) Mites lounas? Mie tarjoon.

-Mikäs siinä.

Kannattaako sinun syyvä tuota? -Mitä? -No, sinun syän.

-Sano se oikee asias. -Miten niin? -Sie et oo koskaan tarjonnu mitään.

-Et antanu minun maksaa. -Lapset ei mulle ruokaa osta. Sanos nyt.

Pitäskö sinun alkaa taas valmentaa Mariaa? -Mitä? -Niin.

-Mihis se nyt yhtäkkiä valmentajaa tarttis?

Kuule, mie syön mieluummin vaikka hatullisen paskaa.

Ei millään pahalla Mariaa kohtaan. Rakas lapsi ja näin poispäin, kyllä.

Mutta meillä tunne oli kyllä molemminpuolinen.

Sehän anto mulle potkut! -No joo. -No joo!

Vähän ennen ensimmäistä mestaruusottelua!

Sitä mie en anna sille ikinä anteeks, en ikinä! Perkele.

Vaikka toisaalta oikeessahan se oli. Sehän voitti.

-Äiti sano minulle, että sulla on...

-Leoo mie voisin valmentaa. -Ketä? -Leoo! Siinä on fiksu poika.

Etkö oo huomannu? -Mut sehän on vasta kaheksan.

-Just oikee ikä alottaa. -Mitäs jos se ei haluu?

-Eihän lapset tiiä mitä ne haluaa. Ihan sama se oli teiän kanssa.

Vähän ku johattelee, ni kyllä se siitä.

Itse asiassa oikein hyvä idea. Hyvä Niko! Saadaan kato poika liikkumaan.

Ekat pienet palot henkilökunta sammutti ite.

Nyt oli jo tosi kyseessä, tekijä on tullu rohkeemmaks.

Mie pyydän vieraslistat hotelleista. Sieltä tulee satoja nimiä.

-Toihan on ihan hirvee homma. Eihän vaan mee ylitöiks? -Ei. -Ei.

Hyvä. Mites motiivi?

-Ei mitään hajua. -Toi ei auta yhtään. -Mie käyn läpi turvakameroita.

-Ei tosiaan mitään paineita. Otatte ihan oman ajan.

Mutta viikon sisään on kolme tapausta, ja mie en halua neljättä.

Nyt kaivatte sen nimen esiin. -Juu. -Juu juu.

(Musiikki soi.)

Muistat sie? Tää oli Amandan iso hitti sillon joskus.

-Tuo on ihan hyvä biisi.

Eikä.

Aiemmat kaks tapausta oli Oulussa ja Ylläksellä.

Amanda esiinty molemmis paikois samana iltana. Levi oli kolmas.

Oisko se Amanda tai joku sen seuraajista? -En mie tiiä.

Mut kolme kertaa peräkkäin ei oo sattumaa. Ne on tänään Rollossa.

Epäilette, että joku meistä teki sen? -Esitettäis vaan pari kysymystä.

Missä huoneessa nukuitte Levillä? -Eka kerros, en muista numeroita.

Eli sama kerros, mistä palo sytty. -Kuka vaan on voinu sytyttää sen.

Miten tää meidän bändiin liittyy? Amandan managerina mä en...

-Oulussa tai Ylläksellä ei tapahtunu mitään epätavallista?

-Meille ei ainakaan ilmotettu.

-En mä huomannu mitään erityistä.

Keikan jälkeen sitä vaan syö, käy suihkussa ja menee suoraan nukkuu.

Kuinka pitkään sie oot ollu Amandan bändissä?

Mä oon vaan kiertueella mukana. En mä ees tykkää sen musasta.

Mulla on vaimo ja lapsi, on pakko maksaa laskut jollain.

-Mä alotin baletin neljävuotiaana. Sit jazztanssii, hiphoppii, poppingii, -

rhythm and bluesii, bollywoodii, musavideoita.

Mä lähen Britteihin opiskelee tanssii.

Ois tosi nastaa päästä viel isompiin tuotantoihin.

-Entäs se tulipalo? -Niin joo.

En mä nähny mitään.

Sulla on ollu melkonen ura. Viisi listaykköstä.

Mä alotin suoraan huipulta. Nyt mä esiinnyn hiihtokeskuksissa.

Mut ehkä joku päivä -

mä pääsen rämpyttään kitaraa johonkin pubin nurkkaan.

Musiikkibisnes on ihmeellistä.

Kuka tulipalot olis voinu sytyttää? -En tiedä. Mut alkaa käydä hermoille.

Minkä takia se pitää tehdä keskellä yötä? Ja aina siellä missä mä oon.

Ihan niinku joku vainois mua.

Pitäiskö mun olla huolissani oman turvallisuuteni takia?

Ei tuhopoltot yleensä mee niin. -Miten ne sit menee?

-Anteeks tää keskeytys, -

mutta oisko mahollista saaha nimmaria sukulaistytölle?

Se on iso fani. -Totta kai. Mikä sun sukulaistytön nimi on?

-Se on Liisa.

Mie luulen, että se on joku fani. Jotkut hullut kiertää kaikki keikat.

Ei oo fani. -Mistä sie sen tiiät? Ja kuka helevetti on Liisa?

Kuka? Sie et huomannu mitään? -Mitä?

Haista.

Se on sama tuoksu ku rikospaikalla. -Se on Amandan lempituoksu.

-Hänkö myönsi sen? -Se tieto löyty sen omalta Instagram-tililtä.

Miksi hänen tasoisensa artisti sytyttelis tulipaloja?

Ura on laskussa. Ehkä se haluaa pysyä parrasvaloissa.

No ni. "Uhkaava tulipalo Levillä, Amanda järkyttyi".

Luuletko, että se ois päässy etusivulle vaan vetämällä keikan?

Twitterissä on meistäkin tuoreet tunnelmat. -Mitä se sano?

Poliisi pidätti hänet ja pommitti häntä kysymyksillä.

Oli kuulemma tosi ahistavaa. -Täh?

-Me ei kaivata tällaista julkisuutta. -Mutta hän näyttää kaipaavan.

Me ollaan teidän aistihavaintojen varassa.

Sillä perusteella on vaikeaa laittaa ketään syytteeseen.

-Nyt Amanda ja sen lähipiiri ainakin tietää, että poliisi tutkii tätä.

-On kyllä kaunis likka.

Vähän niinku mie nuorena.

Maria! Oot sie kotona?

Mie haluan, että sie kuulet tämän ensimmäisenä.

Siinähän sie oot.

Häirittenkö mie?

Mie ostin just uuven auton. -Onneks olkoon.

Siinä ei oo ihan hirveesti järkeä, ku mie asun Helsingissä.

Vaikka ei tästä mee ku 10 tuntia. -Niko, mulla oli tosi pitkä päivä.

Mennään kohta syömään. -Okei.

Mie muutan takaisin Rolloon. -Tekemään mitä?

Mulla on kaikenlaista sovittuna.

Eikä se vielä kato sillä lailla paikkaa. Kännykät on keksitty, netti toimii.

Kato ympärilles. Täällä on mahtava luonto ja puhasta ilmaa.

Älä jauha paskaa.

Ennen ku mie sanon, ni sinun pitää luvata minulle, -

että sie et sano eteenpäin kenellekään. -Mmm?

Isällä on 500 000 euroo velkaa.

Puoli miljoonaa. Se olis siedettävissä rajoissa, -

jos se ois kolmekymppinen diplomi-insinööri Espoosta.

Miten se ois muka mahollista? -Kyllähän sitä kertyy, kun kerryttää.

Eikä meillä olla koskaan oltu köyhiä eikä kipeitä.

Isä on tykänny aina maksaa kaiken.

Ravintolassa ja ulkomailla: "mie maksan".

Me ollaan annettu sen tapahtua vuosikauvet.

Eiks se teitäkin auttanu tämän talon kanssa aika paljon? -Se on laina.

Mie maksan takaisin. -Tietenkin maksat.

Mut pankki on nyt alkanu kyseleen, ku isällä oli se sydänjuttu.

Mut älä huoli, mie hoijan tämän. Siksi mie muutan tänne takaisin.

Annetaan sen luulla, ettei me tiietä tästä mittään.

Sitä nolottaa tämä, enkä mie halua sille yhtään enempää stressiä.

Ollaan sille mukavia. Tehdään mitä se haluaa.

Miten se poikkeaa normaalista? -Jatketaan siis niinku ennenkin.

-Pitäis mennä nyt, mummi soitti. Kaikki on jo siellä.

-Muista, et sano tästä kellekään.

-Ei varmasti ala harrastamaan nyrkkeilyä! -Ei ollu mun idea.

Kenen sitten? -Kenenköhän?

-Leo otti ite asian puheeks kotimatkalla. Eikö niin?

-Voisin mie kokeilla. -Miekin voisin. -Koko porukka harrastaa yhessä.

Nuoret ei liiku tarpeeks, ja nyt ihmiset ite haluaa harrastaa.

-Siinä lyödään nyrkillä ihmisiä päähän. -Älä nyt höpötä!

-Sitä vartenhan siellä harjoitellaan! Onko siellä ikäräja? Leo on kaheksan!

-Kohta mie täytän yheksän. -Jos Leo haluaa ukin kanssa vähän kokeilla, -

niin ei kai siinä mitään pahaa ole. -Kai sulla on joku mielipide tähän?

-Niin Maria, kai sinulla joku mielipide on? -No...

Mie en tiiä, tykkäänkö ajatuksesta. -Mut jos poika haluaa liikkua!

-Hiihdät mummin kanssa. -Nyrkkeily on herrasmiesten laji.

Mikä helvetti tässä on näin vaikeeta? -Rauhotu. -Älä siinä rauhottele.

Luuletteko te, etten minä osaa pitää Leosta huolta?

Enkö minä valmentanu Marian maailmanmestariksi? -Hei!

-Älä läpyttele. Ei olla pororaveissa. -He-hei! -Lopeta, saatana!

Enkö minä muka osaa valmentaa? Häh?

Mmm.

Mmm.

No niin, asia on loppuunkäsitelty.

Jos sie jatkat tuolla asenteella, ni ymmärrätkö mitä tapahtuu, -

ku vastaan tulee tosi kovia vastustajia! -Isä, mie tyrmäsin sen.

Sie oisit voinu tehä sen kolmannessa erässä! Lakkaa pelleilemästä!

Mie en halua nähä mitään katutappelua!

Kehässä pitää olla fiksu! Ymmärrät sie mitä se tarkottaa?

Et! Sie et ikinä kuuntele etkä opi mitään! Saatana, sie oot tyhmä!

(Puhelin.)

No, mitä nyt taas?

Mä olin omassa huoneessa, ku palohälytin alko laulaa.

Käytävä oli täynnä savua. Alko huimaa. Ihan hirveetä.

Mites Amanda ja muut? -Ne lähti heti keikan jälkeen yhessä syömään.

-Mut kävikö ne ensin täällä? -Ei.

Ai niin, yks juttu.

Kun mä tulin ulos huoneesta...

Mä en tiiä, liittyyks tää mitenkään tähän... -Niin?

Käytävällä hais hajuvedeltä. Aika reippaasti.

Voijaan varmaan jättää Amanda pois laskuista.

Eli me ollaan takas lähtöpisteessä. Mut nyt tuleekin jo ruumiita.

Hei, missäs teillä on turvakamerat?

Se hajuvesi. Se on joku Amandan fani. -Hullu se on. -Niin on.

Joten mikä sitä estää vaan kävelemästä kadulta sisään?

Toi kaveri... Toi kaveri oli muuten Levillä.

Kuka? -No, toi karhu.

Missä se on? -Mie katon tuolta.

Kaikille yksiköille: etsitään tuhopoltosta epäiltyä.

Oli juuri Pohjanhovissa. Semmonen vajaa parimetrinen... ihmiskarhu.

Voitko toistaa? -Joo, kuulit kyllä.

Hei! Poliisi! Ihan vaan pari kysymystä!

Seis! Pysähdy!

Löyty Pohjanhovii takaa, juoksee Jätkänkynttilän suuntaan.

Sie sytytit sen palon, eikö niin?

Kaikki ne!

Lähetään asemalle! Voijaan jutella siellä lisää!

Kuoliko se? -En tiiä.

Aaah...

Tuskin.

Ja sieltä lähtee vasen suora. Hyvä. Ja oikee.

Noin, pidä vähän koko ajan suojaus ylhäällä.

Ja taas vasen. Hyvä. Ja oikee.

Leo, ei voi kattoo maisemia sillon, kun nyrkkeillään.

Pidät vaan molemmat kädet ylhäällä ja katse suoraan ukkiin.

Valmiina? Kokeillaas vielä se oikee. No, mikäs lyönti tuo nyt oli?

Pitää lähtee kunnolla se lyönti! Se lyönti lähtee jaloista.

Lantio kiertyy, ja sieltä se tulee: pam!

No niin, kokeillaas vielä se oikee. -En mie jaksa ennää. -Et jaksa?

Vastahan me alotettiin. -Tää on niin sairaan tylsää!

-No, okei. Mennääs hippaa.

Mitä lyyään vetoa, ettet saa ukkia kiinni? -Mä saan sut aina kii. -Ehei.

Tää on sellasta hippaa, missä me nyrkkeilijät ollaan tosi hyviä.

Aina, kun saat tallattua ukin varpaille, saat pisteen. Kokeillaas.

Yks! Ukki johtaa 1 - 0. Hyvä, just noin liikut.

-Piste! -Hyvä! Hyvä Leo!

Leon ensimmäinen piste, 1 - 1.

Piste! -Hei, mie en ollu valmiina. Tota en hyväksy.

-Ei katota maisemia, kun nyrkkeillään. -Kuules poskisolisti.

Mie näytän, miten ukki pelaa hippaa.

No niin, hyvä. Just noin, hyvä! Väistele tolla lailla. Hyvä, hyvä.

Vähän niinku shakissa, muistatko?

Nyrkkeilyssä on sama juttu, pitää olla koko ajan yks, kaks askelta...

No, mie halusin vapauttaa Amandan.

Maallisen maineen tavottelusta.

Polttamalla hänet?

No...

Sen oli tarkotus olla hallittu telekineettinen pyrointerventio.

Mutta mie aliarvioin omat voimani.

Taas.

Mie olen pahoillani.

Mutta kun se maan energia lähtee kanavoitumaan minun kautta, -

ni sitä on todella vaikea hillitä.

Ylläksellä se oli kuitenkin paremmin hallussa?

Että mitä että?

Niin, Amanda esiinty kaks päivää ennen Leviä Ylläksellä, -

ja siellä sytty myös tulipalo.

Se en ollu minä. -Ja minkä takia et? -Katopa, olin sillon Haaparannassa.

Putkassa.

Ruotsin poliisi vahvisti asian. Hän aiheutti yleistä häiriötä.

Mut sehän tunnusti. Miksi sie meet pilaamaan hyvää tunnustusta?

Se ei ollu Ylläksellä eikä Oulussa.

Levillä se nähtiin syttymishetkellä toisella puolella hiihtokeskusta.

Meillä on väärä mies. -Kulkee nimellä Kuiskiva Karhu.

Virtasen Seppo Posiolta. Ja niinku meillä päin sanotaan: hupiukko.

Syyllinen suunnitteli kaiken tarkkaan.

Toi kaveri ei osaa suunnitella kahta minuuttia pidemmälle. -Ai perse!

Miks tää on aina näin vaikeeta?

Viimeinen konsertti on tänään Saariselälle.

Se on tekijälle viimenen mahollisuus. -Meillä on ne aiemmat vieraslistat.

Tarkistetaan kaikkien henkilöllisyys ja sit verrataan listoja.

-Oot sie ihan pösilö? Ollaan saatu jo tarpeeks huonoo julkisuutta.

Syntyy älämölö, jos me kysytään kaikilta hiihtoturisteilta paperit.

Lopulta minua syytetään. -Mut tässä tilanteessa se...

-"Poliisi pilasi lomatunnelman: tunti- kausien jonot turvatarkastukseen."

"Viranomaisia vaaditaan vastuuseen, sisäministeriö tutkii asiaa."

Ja lopulta katseet kääntyvät Rova- niemen poliisilaitoksen johtoon, -

ja se olen mie. Mulla on neljätoista vuotta eläkkeeseen.

Kristiina. -Niin?

Mitä me tehään?

Menette Saariselälle.

Etsitte tekijän ja pysäytätte sen, makso mitä makso.

Siis kuvainnollisesti.

Resurssit on samat ku ennenkin, eli mielellään matalalla profiililla.

Ei se välttämättä oo Saariselällä. Ehkä se sai jo tarpeeks.

Se ei oo jääny vielä kiinni. Tää on se, mitä se haluaa.

Miksi se lopettas, kun se on vasta päässy makuun? -Mistä sie sen tiiät?

Kunhan tiiän.

Otetaanko rynnäkkövarusteet? -Mihin sie meinaat rynnäköidä?

-Näytettäis, että ollaan tosissaan. -Voi luoja.

Otahan, Uusitalo, ihan rauhallisesti. Tuutte apuun vasta, ku mie sanon.

Voijaan me tehä niinkin. -Tekijä ei saa pelästyä tai se jättää tän välistä.

Sie haluat, että se sytyttää tulipalon? -Mie haluan sen kiinni.

Onko tuntomerkkejä? -Ei.

Me käyään vielä vieraslistoja läpi. -No ni, tää onkin sitten helppoa.

-Otetaan rynnäkkövarusteet. -Ei. -Okei.

Amanda! Vetäkää hyvä keikka! -Kiitti, yritetään.

Hei, sä oot se uus kaveri, Niklas? -Joo.

-Viepä tuo huoneeseen 124.

Hei, ootkos sie tän paikan johtaja? -Olen.

Me tarttettais teiän vieraslistat.

Hyvää iltaa Saariselkä.

Hyvää iltaa Saariselkä! Ootteks te valmiit bailaa?

Löytyykö mitään? -Ei.

Mitä me nyt tehään?

Siellä on aika kylymä.

No, mie haen meille kahvit. -No ni.

Nonni. -Ai että, ai että.

-Täällä ruvetaan käymään. -On kaffi kuumana ja ruumis kylymänä.

(Nuuhkii.)

(Nuuhkii.)

(Ovi kolahtaa.)

Mikä juttu se oli?

Moi. -Mistä lähtien sie oot ollu täällä? -Mie tulin tänään Leviltä.

Ja voitko sie todistaa sen?

Onko joku hätänä? -Ketkä teiän lisäksi käyttää tätä huonetta?

Kaikki. -Ketkä kaikki? -Henkilökunta.

-Meiän tarpeet elää koko ajan. Tai ihmiset lopettaa ja vaihtaa paikkaa.

Kausityöntekijöitä tullee ja mennee koko ajan niinku sirkuksessa.

Mulla ei ole listaa, jossa on varmasti kaikki nimet. -Ei jumalauta.

Mutta mie voin koittaa tehä semmosen!

Kuka tää on? Toi kaveri tossa. -Se on Niklas.

Nonni.

Onko Niklas kuulolla?

Sua kaipailtas vähän täällä sun huoneessa.

Niklas? Kuuletko?

Niklas Jalonen, kausityöntekijä. Heti kiinni, ku näätte.

Se voi olla jo kaukana. -Se ei lähde ennen ku on valmis. -No niin.

(Ääni ei kuulu.)

(Palohälytys.)

Onko kaikki on nyt pihalla? -Kyllä. -Se pääsee piiloon jos haluaa.

-Täällä on tosi kylmä. Ei myö voida pittää näitä täällä pitkään.

Hei, missä Amanda?

Joku hotellin työntekijä lupas viedä sen lämpimään.

Ettei tarvii taas ulkona seisoskella.

Ei helevetti.

Ai, moi. Onks se palohälytys jo ohi?

Ihan sekka, me kuvataan tää Insta-live loppuun.

Nyt siis kävi niin, että tänne tuli poliisi.

-Joo, ja hei vaan teille kaikille Amandan faneille.

Mie haluun käyttää tilaisuuden hyväks ja sanoa teille, -

etten mie halunnu satuttaa ketään niillä tulipaloilla. -Mitä helvettiä?

-Nonni.

-Mie halusin Amandan huomiota, ja homma lähti vähän lapasesta.

Mie oon tosi pahoillani. Jos minusta ei kuulu vähään aikaan mitään, -

ni mie haluun vaan sanoa, että mie rakastan sinua, Amanda, tosi paljon.

Esimerkillistä työtä. Hienoa, että saitte sen hullun kiinni.

On se ihmeellistä, mitä kaikkea fani voi tehdä pelkän huomion takia.

No, ansaittua hyvää yötä. Vai pitäskö sanoa hyvää huomenta?

Ajakaa varovasti.

Huomenta, kulta.

Vähä aikaa vielä. -Nouses nyt. Saat Essiltä kyydin kouluun.

Hei, no ni.

No, kutiaako pikku kirppu, kutiaako?

Piste.

Oliks teillä ukin kanssa mukavaa? -Joo. Ukki oli tosi kiva.

Ukillekin oli varmaan tärkeetä olla sun kanssa.

No ni, nyt aamupalalle.

(Puhelin.)

No, kukkuluuruu.

Moneltas siun vuoro loppuu tänään?

Sillon ku mie päätän. Mitä sulla on mielessä?

-Niko, mie en anna sulle enää rahaa.

Sulla ei oo nyrkkeilijää, sulla ei oo valmentajaa, sulla ei oo mitään.

Mistä mie siulle maksaisin? Että kuulisin lisää sun paskapuheita?

-Siitä, että saat olla mukana tässä. -Helppo päätös: mie oon ulkona.

Mutta halluutko sie tienata vähän taskurahaa?

Mulla on erä uusia säkkihanskoja. Voit kuskata ne salille.

-Stefan, älä tee tätä mulle. -Mie oon ulkona.

Älä pudota etukättä.

Etukäsi ylös.

Moi, mitäs sulle?

Ei tässä mitään. Säkkihanskoja.

-No ni, jatketaan.

Terävämmin, terävämmin, terävämmin! Vielä!

Etu, taka! Hyvä! Hyvä!

Mitä sie oot Nikon kanssa sopinu?

Mie en oo luvannu mitään.

Mie en oo yhtään varma onko tää hyvä idea.

Paluuottelu, sie ja Winter. Se myytäs kerralla loppuun.

Niin.

Se on paljo rahaa. -Sitäkin.

Isä. -Ni?

Onko sulla jotain, mitä sie haluaisit sanoa mulle?

Siun vasen suora sais kyllä olla vähän terävämpi.

Ja sie oot enää ihan nuori. -Sano sitten suoraan.

Onko tässä mitään järkeä vai pitäskö vaan unohtaa koko juttu?

Järjestä en tiiä, mutta kyllä me sut kuntoon saahaan jos sie haluut.

Mites sun syän? Miten sie jaksat? -Siehän se kaiken työn teet.

Niko!

Mie yritän.

Yrität mitä?

Buukkaa se matsi. Mie ottelen.

Jeees!

Tää pitää heti julkistaa.

Ei ennen ku mie kerron Essille. Ja sie et sano äitille vielä mitään.

Ei käyny ees mielessä. -Mie en oo yhtään varma tästä.

Mutta sie oot mukana? -No joo, mie oon mukana.

Se riittää mulle. -No ni, sitten jatketaan.

Nyt sitten kunnolla eikä mitään löysäilyä. -Joo joo. -No ni.

Mä meen jo nukkuu.

Essi. -Mmm?

Mie kävin isän kanssa salilla.

Et sä vannonu, että sä et koskaan enää treenaa sen kaa? -Joo.

Mutta... -Mutta?

Isällä on velkaa. Ihan helevetisti velkaa.

Puol miljoonaa. Sie tiiät missä kunnossa se on.

Mie en tiiä, miten ne aikoo selvitä siitä.

Oikeesti? -Mut virallisesti sie et tiiä. Kukaan ei tiiä. -Mistä sä kuulit?

Niko kerto, ja äiti kerto sille. -Eli kaikki tietää? -No joo.

Mut isä ei haluu puhuu siitä, joten siitä ei puhuta. Okei?

Halusin kertoo sulle, ettet ois ainoo. En haluu, että meillä on salaisuuksia.

Eikö puhumattomuus oo salaisuuden määritelmä?

Ei, kun siitä ei vaan puhuta. -Mä rakastan sua ja sun perhettä.

Mutta te kaikki ihan seinähulluja. -Joo, mie tiiän.

No, miten tää hoidetaan?

Eihän tää silleen ratkee, että me kaikki leikitään, että kaikki on hyvin.

Mitä me tehään?

Me keksitään kyllä jotain.

Käännös: Johanna Järvinen Lingsoft Oy

Tekstit: Kari Vetri Yle