Original subtitles

Teillä onko se teka sun huoneen?

Meillä on yksi juttu Peten kanssa.

Joo.

Eli sä löysit nää Nikun majalta?

Ne oli mahtavuusputkia.

Onpas sitä, että ei nyt tarvi olla mikään Sherlock Holmes, että jos täältä

nää kaikki, niin onks nää ne, mitä sillä oli päällä silloin?

No oli sillä toi takki.

No oli sillä toi paita.

Eikö sä jotenkin jättänyt ne sinne?

Vai Nikun maajalle?

Tai metsään.

Ai lompsaan?

Et sä ois vaihtanut vaatteet ja ajatellut, että joo, en mä näitä enää

En mä käytä lompakkoakaan, niin jätäpä metsään.

Tää pitää viedä poliisille.

Ei.

Ai mikä pitää viedä?

Ei mikään.

Miksei? Pidän viedä.

Koska ei niitä kiinnosta.

Ei sitten kukaan edes etsi.

Siksi toisekseen mua vittu pidetään jo nyt jonain murhaajana.

Ei se noin menisi.

Eikö? Kun mä nyt sitten yhtäkkiä kippaan vielä poliisille kaikki sen kamat. Et

tossa.

Et se olisi enää ihan sattumalta yhdeltä.

Joo, spurgult.

Saanko kähtiraudat?

Thanks.

Ihan tarpeeksi huudalla.

Onks nää sen sun kaverin?

Ei oo se, ettei oo kolikot.

Sen mä katon etteikö.

Ovarissa on pankkikirja.

Siellä sillä on ihan vitusti rahaa. Älä kiroile. Ei mua kiroilu haittaa.

Mä luulin, että se pöllinää.

Oi, omat rahansa. Täällä on mun rahat kannattu.

Hä?

Kari, teillä on semmoinen karveli ulkonakin.

Vähän natsi. Mä luulin, että se teki kuitenkin sen, mitä meidän piti

Eli otti ne rahat ja liittyi off with people.

Liittyi mihin?

Se on semmoinen ryhmä, joka kertaa maailmaa.

Maulaerän.

Mulla sitä tilia ei oo käytetty kesän jälkeen.

Mä luulin, et väärin.

Siellä on kyllä myös enemmän rahaa kuin mitä piti.

Tai mitä mä tiesin.

Sen mä kyllä ihan tajun.

No vaan sitä, et... Jos sitä tiliäkään ei oo käytetty kesän jälkeen, niin...

Hei!

Mitäs oikeesti?

Mitä vaan.

Tyhjiä pulloja lähinnä.

No mä menen sit kympille.

Niin mä tiedän.

Hyvä.

Se sun isänsä talo, onko se koht valmis sit?

Eikä ihan.

Voit sä te isä ostaa siinä enää mukana.

Ai?

Sitä patkut.

Ai? Nyt se vaan makaa kotona eikä tee mitään.

Se vaan nukkuu.

Raavo, onks vappasille nyt siitäkin?

Ei siellä mitään ole.

Oppa on hoitokadissa.

Ja Daniel lähti armeijaan, niin ei meillä ole nyt se ketään.

Miksi se meni armeijaan?

Oli sillä sotakypärä.

Moi. Moi.

Äiti, Kaijus tuli.

Moro. Moi Kaijus.

Nälkä? Jano?

Mä just soin. Kiitos. Okei. Sano rohkeesti sit vaan. Joo.

Äiti!

Mä tarviin rahaa.

Mun rahat on loppu ja mä tarviin hausat. Mun takki hajaa tai se vetkari. Minun

on pakko päästä leffaan ees joskus. Siitä varten on keksitty kiepätyöt,

on ollut puheenjohtaja Joulusta akeliin. Nyt pitäis tulla yhtäkkiä yllätyksenä.

No siks mä just hoidankin tota Kaijusta, mut ei se raha riitä mihinkään.

Enkä mä voi hommaa mitään toista työtä, kun mistä se loma sitten on?

Mulla on ketä loma? Oisit hankkinut ajoista, niin oisit saanut kunnan töitä.

Mutta saaks mä mun viikkorahankin?

Et. Mitä?

Sä saat viikkorahaa, kun sä opiskelet, ja ihan hyvää viikkorahaa saatkin. Ja

sä et opiskele, niin sun pitää hoitaa viikkorahat tekemällä töitä. No

niin.

Se huone lienee sinulta nyt kielletty hetken.

Voi voi.

Sä oot uus tästä talossa.

Mä asuin ennen tos kaks seiskasta mumminkaan. Mut nyt äidinkaan.

Onks nää kaikki kirjat sun?

Sain ne isäni äidiltä.

Huoliks sä?

Mutta mä sain ne jo paljon sitä ennen.

Koska hän ei halunnut niitä enää.

Minun vuoro.

Miksi poika asuisi isoäitinsä kanssa, eikä äitinsä tai isänsä, jos

nämä tai toinen ainakin on selvästikin vielä elossa?

Oho, olet täällä. Hän ilmoitti ällistyneenä, mutta joksenkin turhan

kaikille läsnäolijoille oli jo ilmiselvää.

Haluatko olla täällä vai...

Tutsi mun huoneeseen. Nuori ystäväsi on hetken viihdykkeenäni ja sitten saat

hänet ehjänä takaisin. Joo, mutta se ei tarkoita sitä, että... Joo, emmä sun

hoitoraha, jos haluu, älä pelkää.

Meillä on tässä mielenkiintoiset ajatuksenvaihdot kesken.

Ei sun siis tarvi olla täällä jostain hauskaa. Poistu.

Poistu, ole niin ystävällinen.

Kiitos.

Papan raamantaju on pistämätön.

Sano, että palasi sodasta vahvempana miehenä.

Tiesitkö, että Ulvilantielle sijoitettiin virallisesti palvelunsa

suorittaneet, joilla ei kuitenkaan ollut yhtään mitalia tai kunniamerkkejä koko

sodan mitalta.

Bränikään sai lähes jokainen, joka edes jossain kunnossa rintamalta palasi,

kertoneeseen omaa salaista totuuttaan myös meidän vapaista.

Parempi sekin kuin Niememäki, jonne sijoitettiin ne paijatut,

karkurit ja tuomitut.

Oliko sun mummi kipeä tai jotain, kun se ei jaksanut lukea?

Ei sairas.

Satutettu.

On muuten kyseenalaista kysellä toiselta henkilökohtaisuuksia, jos ei ole edes

esitelty.

Daniel. Päijus.

Mulla on huomenna se koulukuvaus.

Okei.

Ihanaa, että mä saan just vihdoin koulukuva. Mä otan sua laittautumaan

Ai, miten mä muka laittaudun?

No katsotaan, jos mä herätän sut ennen kuin mä lähden.

Läksyt.

Nukkuuks isä taas?

Mitä tulee Danin huoneelle tehään?

Ensin pitäis varmaan saada joku elonmerkki.

Tää voi kokonaan tyhjentää, vaikka sitten tulee takaisin asumaan.

Daniel on aina ollu aika ääripäinen.

No en tätä asuntoa mun käsittää.

Kulta, eikö sulla ole kiire muuttaa yhtään minnekään tonnikädenä?

No nyt jos iskä ei tee enää töitä, niin eikö me voi ottaa sen ton työhuoneen?

Kun mun huone on ihan pieni.

Ja jos isä vaan nukkuu koko ajan, niin ei se tarvii isoa.

Vaihdetaan.

Jos pappa kaituu enää takas hoitokorilta.

Se ei ainakaan parempaa päänyt menossa.

Mä kävin siellä muutama päivä sitten ja... Yhtäkkiä se...

No, se vaikutti todella oudolta.

Mutta... Olkaaks ite sit

juttelevaa ja tekee tos töitä?

No kyllä mä todella toivon.

Niin sä sanoit, että sä sai potkut, mutta ei se... Ei se, ei se potkuja

Sen ystävät ihan näki, että ne sen rakennuspiirustukset, ne oli ihan liian

vastuu yhdelle henkilölle.

Sen olisi pitänyt pyytää apua.

Sanoinhan mäkin sille monta kertaa, että yksi talo ei ole tämän ahdistuksen

määrän arvonen.

Tiedätkö sä, millainen se on?

Ehkä mulla on ikävä pappaa.

Äiti. Äiti, mulla on se luokkakuva.

Piti loittautua.

Mitä se nyt sit on?

Appari tehdään jotain heittoa.

Ei heittoa mihinkään, kun pitää koristella.

No kato, just hyvä.

No tää on opinnanomaki kovat jätkät, kun on patska.

Totta.

Kiitos.

Mistä musta takkia muunneton?

Mihin sä laitat nää?

Mä käydän ne mun vaatteisiin ja laitan putkikaskeja. Ja piilote.

Jos sä et vie niitä poliisille, niin pitäis nyt varmaan jollekin aikuiselle

näyttää edes. Niin kuin kenelle?

Vaikka mun äidille.

Joka veisi ne saman tien poliisille? Ei välttämättä. Joska olis viiden minuutin

päästä meidän ovelle. Ja mä putkais kuulustelussa.

Ja sä myös.

No sit kerro vaan totuudensa.

Minkä niistä?

Ai sen, että mä olin vika, kun Lola näki?

Etpä sitä voi tietää.

Itse asiassa nimenomaan Etto on vika, joka se näki.

Se on varmaan aika varmaa.

Ai sen sun kaverin.

Häh?

Kenen tää on mukaan?

Mun. Tai sen Johnin. Vai mikä se oli.

Mut kun ne jätti sen, niin mä sain sen.

Antoiko se tän sulle?

Ei, kun ne unohti se Ursulalle.

Tai jätti, kun ne lähti.

Ne lähti kyllä vauhdilla. Totta kai ne lähti, kun ne sen varmasti tappali. Tai

joku niistä. No eikä tappanut.

Osaat soittaa?

En. No näyttää mulle.

Et sä sitten tältä tee mitään.

Lopeta. Se on Kaijuksen.

Niin ja mä säilytän sitä, jos ne tulee takas.

Ne tehää edesaa aikaa. Eikä se... Kiitos. Noin.

Ursula. Mitä sä muuten tarvitsit hoitajan kittolle?

Sanoit, että sä hoidit sitä.

Kis -kis -kis -kis -kis -kis -kis -kis.

Kis -kis.

Kis -kis -kis -kis -kis -kis. Älä kutsu sitä.

Sitten se hyppää tänne. Ai ikkunan läpi.

Ei niistä tiedä.

Jos se on vaikka roivarin.

No kun isoi rottiin.

Kyllä kitiä voi tulla kattoon lähempääkin.

Tulkaa vaan.

Ei ku, mä oon allerginen.

No haluut sä tulla moikkaan?

Tuu vaan.

Tuu, tuu sisään.

No, testa kitseä.

Katso mitä äiti toi sulle, herkkä äiti.

Voi kurta.

Selkä tulle mielellä.

Mitä, täällä on tämmönen viikko, että seitsemänä päivänä...

Tule vaan.

Tule.

Tässä on Kiti.

Mä oon Ursula. Mikä sun nimi on?

Kaijus. Sä voit rapsuttaa sieltä leuan alta, niin se tykkää.

Se tykkää? Kylläpä se nyt tykkääkin.

Sunhan pitää joka päivä tulla moikkaamaan sitä, kun nyt tehty on

Tehty suru.

Hei Hanni. Hei isä.

No niin, laitetaan päässyt ylöspäin.

Se

oli

Tormo.

Se niitten basiitti.

Ja se niitten bändin nimi oli vielä paskempi.

The Lost Souls.

Ai!

Must se oli hieno nimi.

No niin, varmaan just naiset onkin.

Moikka!

Kuit täällä on menny?

No, mä meen nyt varmaan himaan.

Älä sano niille nyt siitä takista ja mihiltä.

Siitä on muut sille.

En mä vielä sano mitään.

Pitää miettiä.

You should be in love with someone who can't understand

what love is.

Even if I die with a thousand words, I can't make sure I'm standing.

My heart is heavy like a thousand kilos.

Oh, I want to die.

Tainalle voi ehkä mennä tänään, kato ku ei oo viel ihan varmaa et onks sielt

kaikki veke, mut se selvii ihan just.

Voi olla et ne menee jonnekin pitkuu.

Tuu. Mä en ehkä tänään pääse.

Oikeesti, minne sen pitää mennä?

Ei vittua totta, et oikeestaan tulla tänne uudessaan, mikä p...

Tuu, ei tiedä mitä toi voi tehdä.

Mitä Nina tekee?

Tuu, mennään!

Olla tuli täys yök!

Jahas.

Tääl ois ruoka valmiina.

Ismo, olis ruoka?

Joo.

Mulla on... Harlem yök!

Syömään! Mulla ei... Mä oon syöny jo.

Mitäs omka oot syöny?

No, en mä usko, että se mua tarkutti.

Metsä vaan.

Lola tulee kans työmään.

No herranjumala, totta kai tulee.

Karlo!

Eihän siellä ois kovin keitettä työhuoneessa. On helposti hätenyt

ustat. Ja kyllä mä luulen, että siellä on parempi keskittyä kuin täällä, kun

ovet paukkuu ja naiset kaakattaa.

Ei se tottuu.

Enkä puhu nyt kaakattamisesta, vaan työhuoneesta.

Taisi viedä pojalta työkilat, kun...

Masetuin tänne riesoksi. Et ole rieto. Nyt lopetetaan.

Täällä mun pojalla on sitten mielenkiintoinen ammatti.

Arvaatko mikä?

Se piirtää taloja.

Sillä jopa maksetaan siitä.

Voitko kuvitella mitään hullumpaa?

Totta. Siitä maksetaan. Oikein hyvinkin.

Miehet. Piirtää. No niin piirtää. Ja niin piirti Alvar Aalto ja Engelia,

ovat kuitenkin jonkin sortin suurmiehiä. Toki.

Mutta Aalto oli taiteilija.

Ei mikään piirustelija.

Siinä meillä on mies, Miki Tammi.

Kiitos oikein lämpimästä keskustelutuopiusta.

Joo, en mä nyt kuvittele, että mitään Finlandia -taloa tekevänikään, mutta

vastuu jättimään se monitoimikompleksi ja piirustukset. On saatu vähän enemmän

huomiota. Joo, no se nyt... Mitä nyt on?

Miten Lola, minkä sun...

Millä luokalla sä oot?

Ysillä.

Tai siis mä olin ysillä.

Okei. Niin te ootte samaa ikäsiä sitten, niin ne on kanssa.

Juu.

Niin mistä päin sä asut täällä?

Mä en osu ihan tässä. Mä asun tuossa Niemenmäessä. Tuossa ihan vieressä.

Okei.

Ja mitä väliä silloin?

Ei mitään väliä sillä.

Sen nyt vaan on kohtelijasta kysyä, että mistä toinen asuu. Se on

kultaketkustelu.

Kiitos.

Mutta mä olen lähtenyt kotoa.

Ja toistaen mä nukuin metsässä.

Sen olisi tarvinnut sitä sanoa, eikä kannattanut.

Ne huolestuu ja alkaa säätää.

Se olisi sitten kuitenkin tullut ilmi.

Ja toisaalta, jos olisi tullut mikä vaan kysymys lisää, niin mä olisin jo

joutunut valehtelemaan seuraavaksi.

Enkä mä tykkää valehdella.

Enkä nyt mulle valehdellaan.

On valhdeltu jo tarpeeksi.

Ja mä oon valhdellu jo tarpeeksi.

No ehkä siitä ei tarvii murehtii.

Ehkä ne ei pillasta.

Nina, tuutko vielä hetkeks juttelee?

Eli se on karannut kotoa? Ei se voi sinne takas. Ei siellä ole sen äiti ja

kumpikaan.

Kenen luona se asuu?

Sen jonkun enon, joka on juoppoja ja vahempaakin. Kas kummaa, kun

kyse.

Miten kauan sä oot tuntenut tän tytön?

Mitä silloin välii? Haluatko sä, että se nukuu metsässä?

Eli sun mielestähän on muuttamassa tän? Ei, en mä niin sanonut. Et sanonut,

mutta mitä sä sanot? Se oli täällä eilen, se on täällä tänään.

Mitäs huomenna? Mitäs yli huomenna, Ismo?

No, jos sä oot just tavannut sen, niin mistä sä edes tiedät, että se mitä se

sanoo pitää paikkansa?

Mä en sano, että se ei pidä. Mä vaan sanon, että sä et voi vielä tuntea tätä

tyttöä. Sillä on nimikin.

Mikä sen oikea nimi on?

Meillä on jo yksi piipun polttelija, joka ei maksa asumisestaan, eikä

eikä mistään. Ja rahan haastilla on kuin roska. En tiedä, mihin se niitä säästää

johonkin.

Piipputehtaan se.

Ei vaan muuttaa tänne kanssa, sen ymmärrät.

Se nimi on Lola.

Lola on jo täällä. Ja se on tämän yön, niin kuin te olette sopinutkin.

Mutta ei enempää.

Sen jälkeen Lolan pitää itse päättää, mitä se aikoo.

Mä kuulin kyllä kaiken.

Ei nyt aio, että tänne kuuluu kaikki, mitä keittiössä mesotaan.

No onneksi tämä yö on ratkaistu.

Huomenna mietitään, mitä tulee.

Jos nyt ois rahaa, niin ostettais kyllä suklaata.

Kato, kun karkkiahan pitää syödä aika tosi paljon, että tulee huono olo.

Mutta suklaata ei tarvitse kuin pari palaa, että tulee se sama huono olo.

Eli suklaa on halvempaa.

Nyt mä keksin! No, ei kun ei se onnistukaan.

Meillä oli perheellä tili.

Ja siihen pystyi ostamaan mitä halusi, kun se oli perheen tili.

Mut ei sitä enää oo. Ne lopetti sen. En mä tiedä miksi.

Mä ostin vaikka mitään, kun sinne pystyi ostamaan joka päivä.

Niin mä ostin joka päivä.

Onks teillä muuten tili?

No, on meillä joku tili.

Ei pysty.

Mä avasin tän jo, mut ei pysty.

Noniin. Nyt sä kiittää, miten halpaa tukaa on.

Ehkä mun ei kuitenkaan kannata kotiin tätä viedä.

Sit se kysyy, mit sä oit.

Mä tiedän, kelle viedään se.

Ja aina kaikki turhat ja pahammankuiset karjit Nekulle.

Kuka se on?

Spurku. Mut ei sitä tarvitse pelätä. Ei se meille mitään tee.

Mut se oli oikeesti sotilas. Se oli sodassa.

Hyi!

Mä astuin kakkaan.

Se voi olla mun.

Kakkaat sä metsään?

Joo, se on kätevää kakata metsää.

Ei tarvi mennä kotiin ja sit tulla takas.

Onpa outo kakka.

Hetkinen! Älä hullu!

Sukka!

Kakkaa olikin sukka.

Mut me ei sinne kuollu siellä.

Siellä oli vaan sen teltta ja ne sen muovipussit.

Minkä värinä tukka?

Oliks se ruskee?

Niinku vaalean ruskee.

No moi.

Moi.

Mä hoidan Kaijusta ja me nyt tultiin tänne, kun mun pitää lukea samana. Mä

kantan ne kaikki kamoi sinne muidoon.

Joo, olkaa ihan rauhassa.

Laita se ovi kiinni.

Sanokaa, jos kuuluu, että joku tulee.

Näettekö tää samalt ku se?

No, en mä muista.

Mut se oli kans märkä. Ja siinä oli multaa.

Vois olla sama.

En mä tiiä.

Mut miten niin?

Mikä toi sukka sit on?

Se on sen sun kaverin sukka.

Ku toi oli sen takki.

Sen sun kaverin.

Tai siis, toi on sen bändin Johnin takki.

Miks sä antut no takin Lolalle?

Koska sen oma oli rikki.

Silti?

Se siis asutaan huonosti.

Eikö sun mutsi ollut yhtään äiti?

Lähinnä isä ei voinut tietää sitä. Tää on ärtti.

Eikä äitikään.

Varmaan aluksi.

Kai.

Mut sit...

Mä en jo ajatella, että sä lähdit kuitenkin takas kotiin, kun en mä nähnyt

eilen enää mitään.

En mä mene takas.

No missä nukui?

Yhdessä rapussa.

Ensin.

Rappustan alla.

Etkä. Mut sit joku mummo saisi lakia ja mut veksii. Sit mä menin

lehtiruskislaatikkoon. Etkä.

Mut se oli just hyvä.

Ne lehdet oli tosi pehmeät ja niistä sai hyvän peiton.

Sitä et...

Ja siellä oli pimeetäkin.

Kun sitten siellä rapussa oli valo vähän väliin.

Niin se oli just hyvä.

Lola, tulee yö.

Ota vaan takki pois.

Nina.

Se tulee, sen on pakko.

Se on mun huone, sinne mahtuu ihan hyvin ja mä päätän.

Joo, se on sun huone, mutta on meidän asunto, joten sä et varsinaisesti ole se

ihminen, joka täällä päättää nyt yhtään mistään mitään.

Että sun kannattaisi nyt varmaan ensin selvittää kotona.

Tai ootko sä nyt nukkunut rostisseessa, koska sä ei voi mennä kotiin! Nina,

rakas, meidän pitäisi nyt soittaa hänen kotiin ja selvittää, että ollaanko

siellä edes tietoisia, että tyttö on täällä ja että kunnossa on. Sillä on

Jos kiinnostaa tietää, niin Lola nyt istuu tuolla meidän pihalla sitten, että

tän nyt soitte aikaa.

Mä soitan poliisille. Et soita.

Lolla tulee yöksi.

Reetta.

Lolla tulee yöksi ja se on mun päätös.

Yöksi, yöksi.

Yöksi, yöksi, kahdeksi, yöksi. Mitä se vaatii?

Mä laitan iltapalaa ihan. Pieni hetki.

Niin, Nina, sanon, että sä oot lääkäri.

Joo.

Miten semmoiseksi tullaan?

Opiskellaan?

Opiskellaan. Ja tehdään töitä.

Mutta opiskelu on tärkeetä.

Tänä päivänä ei peruskoululla pitkälle pötki. Siksi mä menenkin lukioon.

Mutta opiskelu on teoriaa.

Töistä sitten oppii vasta.

Mutta varmaan kaikesta auttaa, jos pitää ennen tietää haluavansa joksikin.

Mä tiesin...

Jo pitkään ennen lääkistä, että mä haluun lääkäriksi.

Se oli vaan mun valinta.

Hän itse kuoli, kun sitä oli 15.

Ja ainitilan kerran se mies pelasti sen hengen.

Mut on niin kamala tarina, että mä voin kehotaa sitä.

Mitä?

Trakeostomia. Ihmisen hengitysteihin tehdään reikä.

Ja tooma tähän.

Jos potilas on tukehtunut vaarassa, Sen kurkussa on jotain ja sitä jotain ei

taada irti. Niin näyttää kuulostaa paljon pahemmalta kuin mitä se on. Sä

pystyisit siihen ihan varmasti.

Oottele, äitellä jotain. Mitä se oli?

12 .13.

Oottele.

Se pelasti sen iskän hengen ja se löi sitä ja laittoi minkä?

Kynällä. Lyikynällä.

Oottele.

Se oli tukehtumassa perunaan.

Niin siinä nimenomaan ei ehdi aatella.

Sekunnit on aika kalliit siinä, niin silloin toimitaan.

Nyt jotain pitää tehdä, jos se pitää tehdä, eikä itkeskellä.

Jopa niin limupillin siihen reikään.

Niin sä et tukehtunut?

Ei.

Mutta se, mitä mä halusin sanoa, on se, että mä jo sen ikäisenä jouduin pitämään

huolen mun isästä.

Suoraan sanottuna sen jälkeen mä halusin lääkäriksi.

Ja vaikka mä nyt en toivo, että kumpikaan teistä joutuu vaikka lyömään

henkitorhien, ja muuten varmuuden vuoksi sanon, että ei kannata käyttää

lyijykynää, vaan esimerkiksi hedelmäveistä, niin mä toivon, että

molemmille tulee hyvä oivallus.

Sua äiti on makee.

No ei kyllä oo.

Mitä sä sanoit sille?

Miten se yhtäkkii toi sut takas sitä?

Kerroin vaan himottaa.

Ai saman minkä mulle?

Kiitos.

Miten teillä oli niin paljon rahaa?

Koska siellä on kaikki mun riparirahat.

Lola sai rahaa.

Mitä?

Koska se oli mallina.

Ei se nyt niin hyvä näkönen ollut.

No eitähän ole kauhean rumma sunkaan miettiä, että on ketällä sitolla.

Mitä siellä on?

Tää on varmaan sen kotiavain.

Eiku sä sanoit, että sä heitit, että pit... Tuun.

Just siks, ettei tuu houkutusta mennä takas.

Ehkä se valehteli.

Mä tiedän, mikä toi avain on.