Original subtitles

Miehet, tulemme nyt Hirviöiden merelle.

Minä, Clarisse, Areksen tytär, pelastan leirin!

Clarisse, mitä sinä täällä teet?

Et tunne Polyfemosta. Et voi voittaa häntä!

Suuri herääminen on jo alkanut.

Titaanit palaavat, koska Kronoskin tekee paluuta.

Siksi tarvitset Kultaisen taljan, hänen parantamiseensa.

Taomme hänelle uuden vartalon.

Annabeth, ei!

Kolmekymmentä, kolmekymmentäyksi, seitsemänkymmentäviisi, kaksitoista.

Perillä ollaan.

PERCY JACKSON JA OLYMPOSLAISET

-Mikä on vialla? -Emme voi odottaa huomiseen.

Grover ja talja pitää hakea.

Ei!

Me puhuimme tästä.

Siitä, mitä tiedämme Odysseiasta.

Polyfemos saattaa olla puolisokea, mutta kuulee aivan kaiken.

Hän haistaa meidän tulevan.

Jos hän on luolassa, olemme mennyttä.

-Niin, mutta… -Meillä on suunnitelma.

Sanoit nähneesi unessa aukon luolan katossa

aivan puun alla.

Odotetaan siis aamuun

ja käytetään lampaita peittämään äänemme ja hajumme,

noustaan kukkulalle…

Varastetaan talja ja heitetään köysi Groverille.

Mikä on vialla?

Näitkö taas unta Groverista?

En. En, vaan…

Näin unta leiristä.

Luulin, että se oli Kronos, mutta…

sitten näin eri kasvot.

Miltä se mies näytti?

Nainen…

Se oli Thaleia, vai mitä?

Puolijumalien unet ovat hankalia.

Äiti sanoi aina pitävänsä unissa siitä, etteivät ne koskaan valehtele.

Voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä ne tarkoittavat,

mutta ne ovat aina totta.

Nuku nyt.

Lähdetään sarastuksen aikaan.

Yksin.

Se saaressani on kaunista.

Yksin elämisen lahja.

Silloin on riippuvainen vain itsestään.

Ja voi suojella aarteitaan.

Olen tehnyt tästä saaresta oman maailmansa.

Minun maailmani.

Kaikki ulkopuoliset ovat vihollisia.

Tai ruokaa.

Opin jo kauan sitten, että jos ei luota kehenkään,

jää eloon.

Te kuolevaiset ette näe sitä, vaikka silmiä teillä riittää.

Jos tykkäät niin olla yksin,

mikset ole hiljaa?

Lopeta.

Yksin oleminen ei tarkoita hiljaisuutta, pikku puolijumala.

Tai yksinäisyyttä.

Lisään teidän äänenne kokoelmaani.

Jotta keskustelu pysyy kiehtovana.

Truffilta…

Opin klassisesta rockista ja animesta.

Siinäs kuulette.

Meritukselta…

Opin laivoista,

jotka matkaavat aaltojen alla tai tähtien joukossa.

Missä opit houkuttelemaan satyyreitä taljalla?

Mistä tiesit sen tuoksuvan Panilta?

Kenen uskot tuoneen sen mahtavan esineen tänne?

Kävikö Pan täällä?

Miksi? Miksi hän tekisi niin?

Älä sinä huoli kadotetun jumalan aikomuksista, pikku satyyri.

Tiedätkö, mitä minä luulen?

Hän taitaa olla huolissaan.

Peloissaan. Hän pelkää vahvistuksiemme jahtaavan häntä.

Totta.

Toisin kuin satyyrit,

puolijumalat ovat vaarallisia.

Sankarit ylittävät meriä

pelastaakseen ystävänsä ja ollakseen taas yhdessä.

Kun he tekevät niin, olen valmiina.

Siksi pidin teidät elossa.

Syötteinä.

Heidänkin äänensä pääsevät pian kokoelmaani.

No niin, haen valeasumme.

Vahdin sen tuloa suuaukolta,

mutta pitää toimia nopeasti.

Niin.

Olet elossa. Tiesin sen.

Onko tuo Polyfemoksen saari?

Kuuntele. Polyfemos on ovelampi kuin muut kykloopit.

Olet hänen alueellaan,

-ja hän on… -En tarvitse neuvojasi.

Enkä todellakaan tarvitse apuasi.

Haluat tietää, olemmeko saaneet taljan.

Olen siis väärässä kaikesta?

Mitä sitten sanonkin.

Et kaikesta.

Olit oikeassa Thaleian suhteen.

Hän vihasi Zeusta.

Muistan sen nyt.

Mutta ei Thaleia olisi liittynyt Kronoksen joukkoihin.

-Hän olisi halunnut muutosta. -Ei sodan kautta.

Kronos on jo muuttanut sinua, Luke.

Et edes näe, miten paljon olet menettänyt itsestäsi.

Kunpa…

-Mitä sinä teet? -Luke soitti minulle.

Hän varoitti Polyfemoksesta.

Polyfemos on lähdössä luolastaan.

Mennään.

Luke vain juonii, tiedäthän sinä sen?

Mistä tuossa oli kyse?

Miksi tuhlaat niin paljon aikaa Annabeth Chaseen?

Minä päätän, mikä on tärkeää, eikä ollut kyse hänestä.

Se oli tiedustelua.

Sieltä se tulee.

Pysy hiljaa ja matalana.

Ajattele villaisesti.

Siis miten?

Ole vain lammas.

Se on poissa. Menen katsomaan.

Percy!

Se on ansa!

Heitä on kaksi.

Clarisse on elossa.

Hän on siellä Groverin kanssa.

Seis! Mitä sinä teet? Ei!

Percy!

Ihan kamalaa.

Hädin tuskin ehdimme hakea Groverin.

Miten tuomme kaksi ihmistä ylös, ennen kuin se palaa?

Voihan Clarissen jättää sinne.

Kunhan vitsailin. Ehkä. Mennään.

No niin.

Noin.

Se voi palata koska hyvänsä.

Haetaan heidät ja talja ja häivytään.

Percy! Käänny ympäri!

Percy!

Percy!

Percy!

Se on ansa!

Se järjesti ansan! Talja on väärennös!

Ylös! Mene ylös!

Muuten jäät tänne jumiin!

Voi ei.

Jäit lankaan!

Terve.

No niin.

En kai näe unta?

Ei tämä ole unta.

-Ehkä painajainen. -Sanopa muuta.

Selvä, jälleennäkeminen hoidettu.

Hölmöt!

Nyt pääsette pois vain minun ohitseni.

Aivan kuten suunnittelinkin.

Hei sinä! Juuri sinä!

Täällä.

Ohi meni, iso kaveri.

Näkösi on huonompi kuin sanotaan.

Paljasta itsesi, pikku puolijumala,

ja tapan sinut nopeasti.

Houkutteleva tarjous. Jätän väliin.

Kuka jumalista sinut lähetti?

-Ei kukaan. -Ei kukaan?

Juuri niin. Ei kukaan. Muistatko hänet?

Anteeksi. Olinko ajattelematon?

Oli varmasti noloa,

kun Odysseus uskotteli nimensä olevan Ei kukaan

ja iski sitten silmään keihäällä.

Se oli todella röyhkeää.

Meidän pitää auttaa.

Annabethiä? Meidän pitää löytää oikea talja.

Annabeth osaa pysytellä kaukana.

Se kätki sen varmasti tänne, kun olimme tajuttomia.

Muualle se ei olisi uskaltanut sitä jättää.

Grover?

Ei!

Mitä?

Kultainen talja.

Se oikea.

Oletteko valmiita?

Kolme, kaksi, yksi.

-Ei tämä toimi. -Onko parempaa ideaa?

Se tulee! Valmistautukaa.

Talja on minun.

Ei!

Annabeth!

Jätä hänet rauhaan!

Tyson.

Terve, Percy.

Astu syrjään, veliseni.

En halua satuttaa sinua.

Nämä kuolevaiset kuuluvat minulle.

Eivätkä kuulu. Etkä sinä ole veljeni.

Minun veljeni on luolassa.

Olet viettänyt liikaa aikaa puolijumalien kanssa.

He luulevat itsestään liikoja.

Lopulta he ovat kuten mekin.

Hirviöitä.

Olet väärässä.

Percy ei ole kuten sinä.

Hän on sankari.

Älä! En halua satuttaa sinua!

Sinäkö satuttaisit minua?

Tyson!

Annabeth?

Annabeth!

Ei. Älä koske häneen!

Jätä hänet rauhaan! Et satuta häntä!

Annabeth!

Annabeth!

Hän tekee kuolemaa.

Talja. Voimme parantaa hänet taljan avulla.

Onko teillä oikea talja?

Peräänny! Heti.

Clarisse…

Meidän pitää antaa talja Lukelle.

Oletko ihan hullu?

Luke!

Miten pääsit saarelle?

Mitä väliä sillä on? Aikaa ei ole.

Loit portaalin, vai mitä?

Kuten viime vuonna leirissä?

Avaa toinen luolaan ja päästä meidät ulos,

jotta voimme tuoda taljan.

-En pysty siihen. -Olen tosissani.

Se on ainut keino.

En oikeasti pysty.

Vain yksi ihminen voi kulkea siitä, ja käytin sitä jo.

Percy, Annabeth tekee kuolemaa.

Clarisse.

En anna sitä Lukelle.

-Vaikka se pelastaisi Annabethin? -En uhraa etsintäretkeä.

Annabeth ymmärtäisi.

Hän tietäisi, että tämä on meitä suurempaa.

Clarisse.

Sanoit, ettet antaisi soturien enää kuolla taistelukentälle,

jos voit estää sen. Et enää.

Annabeth on soturi, aivan kuten sinäkin.

Ei! Hei!

Luke! Ota se!

Jackson, seis!

Onko Annabeth kunnossa?

Hän paranee kyllä.

Ymmärrätkö, mitä juuri teit?

Sinä tapoit meidät.

Sinä tapoit leirin.

Tapoit varmaan Annabethinkin. Hyvää työtä, sankari.

Älä viitsi, Clarisse. Hänen oli pakko tehdä se.

-Hei, minä… -Tiedän kyllä.

Mitä Polyfemokselle tapahtui?

Siitä ei ole enää vaivaa.

Olen pahoillani. Luke vei Annabethin.

Olisin lähtenyt perään, mutta te olitte täällä.

Luulin, etten enää näkisi sinua.

Minä tiesin näkeväni sinut vielä.

Minne Luke meni?

Tuonnepäin.

Mitä nyt?

Haetaan Annabeth ja talja.

Niinkö? Miten pääsemme pois saarelta?

Tässä on Rainbow ystävineen.

Hippokamppeja.

Neljä hippokamppia.

Haetaan Annabeth ja talja.

PERCY JACKSON JA OLYMPOSLAISET

Näin näyn.

Talja voi tuoda Thaleian takaisin.

Ja nyt, pikku sankari…

Viisi yhtä vastaan? Se sopii minulle.

Käännös: Sofia Olsson