Original subtitles

Noin.

Sh...

Sh...?

Sha...

Shakki? Shakki!

Mmm...

Matti?

Shakki ja matti?

Shakki ja matti! Niinpä onkin!

Näin sitä pelataan.

No... hyvä peli, poika.

Lois!

No hän antaa minun voittaa koripallossa.

Pyöritä kahdesti, lyö palloa toisella pomppauksella.

Autosta kaksi pistettä ja kolme palopostista.

Se on ulkona, jos he saavat sen kiinni ja kaksi pistettä, jos he osuvat sinuun.

Heidän hutinsa on "google", minkä selitän, kun pääsemme perille.

Sinun vuorosi.

Mahtavaa.

Reese ei pääse läpi matikasta, mutta on keksinyt yli 50 peliä.

Hauskaa peliä.

Pyöräytä!

Minä otan.

Ei rouva Griffinin pihalle.

Siellä se on.

Hän ei halua ketään pihalleen.

Olen takaisin sieltä, ennen kuin hän huomaa mitään.

Vain se, että hän on vanha ja ilkeä, ei anna hänelle oikeutta pitää palloamme.

Näin on, mene.

Hyvä on.

Pikku juttu.

En näe sinun liikkuvan.

- Mitä teet pihallani? - Päästäkää irti! Se on minun palloni!

Minun tonttini, minun palloni!

Kuka lupasi tulla pihalleni?

Mitä te teette?

Valitse, poika! Hiukset vai pallo?

Mursit hänen kätensä?

Oin hakemassa palloa.

Mursit hänen kätensä pallon takia?

Ei, minulla oli jo se pallo, ja sitten työnsin hänet pois.

Työnsit häntä ja mursit hänen kätensä pallon takia?

Oliko se erityinen pallo?

Vain litteä vanha tennispallo.

Joskus se käyttäytyy omituisesti.

Ainakaan hän ei haasta meitä oikeuteen.

Olkaa kiitollisia, ettei meillä ole tässä talossa mitään arvokasta.

Arvosta hyvää, poika.

Puhuin rouva Griffinin kanssa. Tämä menee nyt näin.

Menet sinne joka päivä koulun jälkeen

auttamaan sitä vanhaa naisparkaa, kunnes käsi on kunnossa.

Joka päivä?

Ei sanaakaan! Joka päivä.

Se siitä.

Haloo?

Hei äiti, satuitko puhumaan Richien äidin kanssa äskettäin?

Itse asiassa kyllä.

Törmäsin häneen töissä.

Puhuitteko mitään Richiestä?

Se naisparka.

Tiedätkö kuinka paljon surua se poika hänelle tuo?

Sanoin, että jos hänellä olisi järkeä päässä, hän pakkasi pojan sotilaskouluun

tokenemaan, ennen kuin tämä joutuisi vakaviin ongelmiin.

Kiitos. Pitää mennä.

Ei se hän ainakaan ollut.

Tarvitsen uuden repun.

Taas? Miten saat aina ne rikki?

En tiedä.

En osta uutta reppua.

Etsi komerosta uusi.

Okei.

Ehkä tämä on hyvä juttu.

Syy ei ole yksin minun,

mutta tavallaan olen vastuussa.

Kyllä, tunkeuduin tontille, ja kyllä, taklasin hänet.

Ja kuka tietää? Ehkä hän ei ole niin kamalan paha.

Ehkä hän on kuin isoäiti. Ei niin kuin oma isoäitini.

Kuin mukava isoäiti.

Hei, olen Malcolm.

Olen se poika, joka mursi kätenne. Olen todella pahoillani.

Tässä, täytä se.

Ei narkkareita minun talooni.

Hän on kuin koditon ja tämä talo on hänen ostoskärrynsä.

Pois tieltä, sinä ruma peto.

- Mitä sinä teit, tyhmä? - Mitä?

Näyttääkö tämä kuminauhapurkilta?

Tämä on kuminauhapurkki.

Oletko tietämätön vai vain tyhmä?

En kumpaakaan. Ei ole olemassa...

- Joko kävit lehdet läpi? - Melkein.

Luetko näitä kaikkia?

Kirjoitatko kirjaa? Siirrä ne nyt vain.

Mikä sinä oikein olet?

Ai kuinka vanha?

Ei, mikä sinä olet?

Polakki, ruotsalainen, apassi?

En todellakaan tiedä.

Tollo.

Olit mikä tahansa, pysy erossa viinoistani.

Kello on melkein viisi, lähden pian.

Niinkö?

En tajunnut, että käteni lakkasi olemasta murtunut kello viideltä.

Mitenkäs illallinen?

Tilatkaa noutoruokaa.

En anna niille meksikaaneille rahojani.

Yhtä pahoja kuin se liettualainen, joka korjasi ikkunat.

Hän se vasta rakasti jääpaloja.

Ulkomaalaiset jääpaloineen.

En voi uskoa, kuinka kauhea hän on.

Jätän hänet huomiotta.

...mutta yritäpä vain saada heidät maksamaan mistään.

Erikoisjäätä.

Taidat olla hollantilainen.

Hollantilaisen silmät. Pistävät.

Sinulla on pistävät hollantilaissilmät.

- Mikä tuo on? - Uusi reppuni.

Dewey, se ei ole reppu, se on äidin laukku.

- Hae jotain muuta. - En.

Dewey, tuolla kerjäät selkääsi.

Pidän siitä.

Et taida ymmärtää.

Minun kaltaiseni unelmoivat tästä.

Katsomme ympärillemme leikkikentällä ja näemme tavallisen pojan, tavallisen pojan,

ja sitten pojan, jolla on äidin laukku.

Kuka saa selkäänsä?

Onko kukaan tavallisista lihava?

Ei sillä ole väliä.

Hän on lihava joka päivä.

Laukkupoika ei ehkä ikinä käytä sitä enää.

En välitä. Pidän siitä.

- Tänne se! - Ei!

Et tiedä, mihin ne eläimet pystyvät!

Päästä!

Yritän suojella sinua!

Richie, mitä sinä teet?

Meillä on tarkastus. Et voi nukkua koko aamuna.

Kamu hei... ei siistiä.

Richie, täällä ei ole kuin kotona.

Et voi tehdä, mitä haluat. Nämä kaverit ovat kovia.

Ja täällä on myös rumat, litteät tyynyt.

Kenelle voi valittaa?

Asento!

Ylös!

Pyjamassa, kadetti?

Sir, olen pahoillani kadettitoverini ulkonäön vuoksi.

Hän on juuri tullut siviilielämästä, ja kestää vähän aikaa sopeutua.

Hei, oletko sinä se jätkä, joka ojentaa aseet?

Ja näette, että hän on hyvin innokas

sopeutumaan sotilaalliseen elämäntapaamme.

Mikä nimi, kadetti?

Richie. Kiva tavata.

Kadetti kuuntelee nyt tarkasti.

Tämä ei tule olemaan sinulle helppoa.

Perheesi lähetti sinut tänne, koska et pärjännyt kotona.

Ehkä sinua hemmoteltiin.

Täällä sitä ei tapahdu.

Jos teet virheen, sinua rangaistaan.

Ole tietoinen siitä, kadetti, että pidän sinua silmällä.

Tuo oli hyvä.

Anteeksi?

Että pidätte minua silmällä.

Sillä ainoalla.

Kuten Kippari-Kalle.

Kiva, että asia ei vaivaa.

Onpa hauskaa.

En ollut kuullutkaan tuota.

Jatkakaa.

Kippari-Kalle. Tosi hauskaa.

Onko hän hovimestarimme tai jotain?

En uskalla sulkea silmiäni. Aina, kun teen niin,

näkymä kotitakin alta piirtyy verkkokalvoilleni.

En voi palata sinne.

Malcolm, miksi et ole rouva Griffinin luona?

Hän sanoi, ettei tarvitse minua enää.

Hän saa jotain uutta lääkettä. Se tekee hyvää vanhusten luille.

Hän on ylpeä. Mielestäni häntä häiritsee, kun olen siellä.

Olen pahoillani.

Ei se mitään.

Tuskin minäkään olisin hänen iässään halunnut hengailla

vanhan ihmisen kanssa, jonka käsi on poikki.

Olet ilkeä, ajattelematon pieni poika.

Yrität saada vanhan naisen kärsimään enemmän kuin hänellä jo kärsii.

Niin, rouva.

Olet ilkeä pikku valehtelija, eikö niin?

No, valehtelija, sinä se tässä tulet kärsimään,

heti kun saamme reseptini ja palaamme kotiin.

Hiton kipsi kutiaa kuin kreikkalainen merimies.

Älä käpälöi.

Hei, Dewey.

Kuule, olen ajatellut.

Tiedät, etten koskaan anna sinulle mitään syntymäpäivälahjaksi.

Joo.

Tässä. Onneksi olkoon!

Minulla on jo reppu.

Ei tällaista. Tässä on pilli.

Miksi sävähdät? Annan sinulle jotain kivaa.

Mutta en ota sitä.

- Ota nyt vain. - En.

Mikset anna minun tehdä jotain kivaa?

En halua sitä!

Alat käyttää tätä, etkä voi sille mitään!

Isä, sinun täytyy kieltää Deweya viemästä äidin laukkua kouluun.

Älä huoli, poika, se on vain vaihe.

Etkö ole huolissasi siitä, kuinka tämä heijastuu sinuun vanhempana?

Reese, yhden pojan laukku on toisen pojan salkku...

jos hän on Euroopasta.

Sitä paitsi en osaa kertoa, kuinka monta kertaa

olen ollut kateellinen äidille hänen laukustaan.

Meillä miehillä on koko elämämme

se sama vanha nahkalärpäke.

Hyväksyn asian,

mutta anna Deweyn pitää laukkunsa.

Ehkä hän tasoittaa tietä meille muille.

Minusta nämä uudet pillerit eivät toimi.

Otan niitä koko ajan, enkä tunne mitään.

Älä säästele voidetta.

Tarvitset veistä, kun pääset känsiin asti.

Jos en tietäisi paremmin, sanoisin, että se uusi lääkäri oli unkarilainen.

Tohtori Freeman.

Freeman.

Jos se ei ole Ellis Islandin vanhoja nimiä,

syön sunnuntaihattuni.

Noita pillereitä ei kai pitäisi ottaa alkoholin kanssa.

Nytkö olet huolissasi minusta.

Et ollut silloin, kun mursit käteni.

Olit kuin se nenäkäs sakemanni, joka käy täällä siivoamassa.

Samanlaiset kädetkin.

Pienet.

Kuin tytöllä.

Nyt riittää!

Olette kauhea ihminen, ja minä vihaan teitä!

Tiedän, ettei minun pitäisi vihata ihmisiä,

mutta jos jotakuta pitäisi vihata, niin teitä.

Hyvä, kun soitit.

- Kuinka kauan... hän on ollut tällainen? - Tunteja.

Hän sammuu, herää,

ottaa lisää pillereitä ja sammuu taas.

Pernabutolia.

- Mikä annos? - 100 mg, kaksi kolmesti päivässä.

Ottaako hän Fermatramia... sen kanssa?

Tuskin.

Se on vasta-aiheinen vuodesta -87.

Vaikuttaa selkeältä alkoholi-sedatiiviselta reaktiolta.

Ehdottomasti.

Jos hän on yhtään äitini kaltainen,

Rouva Griffin on poissa pelistä seuraavat kolme ja puoli tuntia.

Olemme aivan... valvomatta.

Ajatteletteko samaa kuin minä?

Tätäkö sinä ajattelit?

En edes etäisesti.

Ajattelin ihan muuta.

Miksei hänen tarvitse leikata hiuksiaan?

En tiedä.

Miksi Spangler antaa hänen käyttää kylpytakkia tunnilla?

En tiedä.

Ehkä hän on pelastanut Spanglerin hengen.

Ei ole.

Jotain siinä on pakko olla. Tuo on ihan outoa.

Richie...

Tässä kolikko.

- Kiitos, pomo. - Ei kestä, Richie.

Puhutteko Spanglerin pojasta?

Hän ei ole Spanglerin poika. Hän on vanha kaverini. Hän on kusipää.

Hän on laiska tyhmyri, joka asuu äitinsä kellarissa.

Syyn täytyy olla Spanglerissa. Hänen alkaa pehmetä.

- Sir! - Sir!

Kadetit.

Mikä meno, pomo?

Olen nähnyt lävitsesi alusta asti.

Et ole huijannut tätä poikaa kertaakaan.

Tulet tänne, laitat paperilyhdyn hehkulampun ympärille

ja samassa olet Niilin kuningatar.

Ha, sanon minä.

Olen aina luottanut tuntemattomien ystävällisyyteen.

Stella!

Stella!

Jee!

Hienoa!

Mitä seuraavaksi?

Ei aavistustakaan.

Olemme tehneet kaiken, mitä voimme tehdä tässä talossa.

Se ei voi olla ohi. Miettikää nyt.

Meidän aivoillamme ja sinun holtittomalla, epäsosiaalisella käytökselläsi

on pakko keksiä jotain.

Tunnen todella olevani elossa.

Olemme lainsuojattomia.

Tämä... rokkaa!

45 minuuttia känsien raaputusta

vastaa ainakin tunnin huviajelua.

Parhaimmillaankin jätit meidät huomioimatta.

Pahimmillaan kidutit meitä.

Osat ovat vaihtuneet.

Erityisluokka tien päällä!

Varokaa uhkarohkeuttamme!

Mitä?

Mitä tapahtuu?

Hän näki minut.

Olen vainaa.

Me kaikki olemme.

En pääse hyvään lukioon.

Äiti tappaa minut.

Lopetetaan tämä.

Meidän pitäisi ajaa alas kalliolta, kuten Thelma ja Louise.

Miksi kaikki kanssanne loppuu ryhmäitsemurhaan?

Älkää panikoiko.

Rauhoitutaan ja mietitään tätä, okei?

Ensinnäkään en usko, että hän näki teitä,

joten tuskin joudumme pulaan...

Kaverit?

Stevie, haluatko apua?

Avaa... takaluukku.

Entrez.

- Sir, kyse on Richiestä. - Onko hän kunnossa?

Enemmän kuin kunnossa, hän on taivaassa.

Etkö ole antanut hänen lipsua hieman?

- Kyllä. - Hän selviäisi vaikka murhasta.

Todellakin.

Tiedättekö, että hän luulee olevansa immuuni rangaistuksille?

Että hän saa tehdä, mitä haluaa?

Tiedän, ja hän saa.

Sir... yritättekö sotkea pääni?

Kaikki ei aina koske sinua, kadetti.

Mitä tämä sitten on?

Francis, en ole idiootti.

Kai minä tiedän, että Richie on tollo.

Hän on kuin syöpä.

Hän on hävitettävä syöpä.

Jos Richien asenne leviäisi muihin,

voi vain arvailla, mitä se tekisi akatemialle.

Mitä tarkoitatte? Kohtelette häntä kuin jumalaa.

Ja siksi muut kadetit ovat raivoissaan, eikö niin?

Häntä halutaan satuttaa.

Satuttaa pikku ystävääsi.

Hetkinen. Käännätte meidät häntä vastaan.

Haluatte meidän pääsevän eroon Richiestä keskenämme.

Bravo, kadetti.

Katsos, jokaista Marlinia kohtaavaa uhkaa pitää kohdella eri tavalla.

Sinut, Francis, piti hakata kuin koira.

Richie tapetaan ystävällisyydellä.

Tai ainakin ajetaan tajuttomuuteen.

Aika fiksua, sir.

Mutta mikä saa luulemaan, etten kerro Richielle suunnitelmanne?

Siitä vain.

Mutta tuskin kerrot.

Hän on paras ystäväni. Miksi en kertoisi?

Koska sinäkin vihaat häntä.

Olet katkera kaikista erityisistä etuoikeuksista, joita hän saa.

Kalliista illallisista, akatemian golfkärryn käytöstä,

shiatsu-hieronnoista,

kun te muut kärsitte kovennetuissa harjoituksissa.

Sillä ei ole väliä.

Tietysti kertoisin hänelle. Olisin petturi, jos en kertoisi.

Niin olisit.

Richie...

En ehdi jutella.

Odota, tämä on tärkeää.

Kaveri, varo. Tämä paita oli lahja Edwiniltä.

Maksoi 200 dollaria.

Richie, yritän kertoa sinulle jotain.

Sano sitten äkkiä.

Edwin suuttuu, jos myöhästyn pelistä.

Meillä on aikainen illallisvaraus.

Tai no, tämä voi odottaa.

Hyvä.

Ei, odota. Minun on kerrottava tämä.

Olet ystäväni, ja olen sen sinulle velkaa.

Spangler on mukava sinulle vain,

jotta me kaikki vihaisimme sinua ja hakkaisimme sinut henkihieveriin.

En voi uskoa tuota.

Tiedän.

Olet kateellinen minulle, että olen Edwinin kaveri,

joten yrität työntää kiilaa väliimme.

Surkeaa.

Muista, että kerroin.

Miten vain. Happamia, sanoi...

- Mutta kerroin kuitenkin. - Ihan sama.

Siistit huput!

Ajattele! Ajattele!

Olen nero. Keksin kyllä jotain.

Miksen keksi mitään?

Missä olet ollut, autovaras?

Palasitko varastamaan koruni?

Olen pahoillani. Olen pahoillani. Se oli kauhea virhe.

En tiedä miksi tekisin jotain niin typerää, mutta tein.

Ja olen pahoillani.

Voi luoja, äiti tulee. Mitä minä teen?

Olette hyvä nainen. Olette hyvä ihminen.

Jos teissä on edes ripaus säädyllisyyttä,

annatte minulle viiden sekunnin etumatkan, jotta voin suunnata kohti Meksikoa.

Minä rukoilen.

Ette tiedä, mihin hän pystyy!

Kerää tavarasi, menemme kotiin.

Olen pahoillani tästä kaikesta.

Mistä kaikesta?

Poikani varasti autonne huviajelua varten.

Ei se huvia ainakaan minulle ollut.

Olin tajuttomana takapenkillä.

Mitä?

Tein virheen lääkitykseni kanssa, ja hän ajoi minut sairaalaan.

Häh?

Ajoiko hän teidät sairaalaan?

Kuka muu muka?

Olen vanha nainen. Asun yksin.

Malcolm, jos on hätä, sinun pitäisi kääntyä puoleemme.

Olet oikeassa.

En tiedä, mitä ajattelin.

Koska en ajatellut, toimin vain.

Anteeksi.

Ja minä... joo.

Nopeasti ajateltu.

Hän on hyvä poika.

En tiedä miten olisin pärjännyt ilman häntä.

Kiitos.

Itse asiassa hän on niin kiltti,

hän tarjoutui auttamaan minua myös joka päivä ennen koulua.

Ennen koulua? Niinkö?

Minustakin se oli liikaa pyydetty.

Varsinkin, kun nämä vanhat luut paranevat niin hitaasti.

Se kestää kuukausia.

Mutta hän vaati.

Vai mitä?

Joo.

Känsiä polttaa.

Hae voide.

Jätän teidät hommiin.

Arvaan, ettet tule kotiin illalliselle.

Ja minä kun olin valmis rankaisemaan sinua.

Älä vain seiso siinä, varas.

Mennään.

Tässä on tyhmä reppusi takaisin.

Mitä kukkakentälle kuuluu?

Hei Percy, rakastan laukkusi.

Se on hänen omaksi hyväkseen.

- Se on kirjalaukku. - Se on tyttöjen laukku.

Eli sinä olet tyttö.

En ole.

Kutsutko minua valehtelijaksi?

Hienoa!

Tekstitys: Kirsi Tuittu