Original subtitles

Olen kaikkien aikojen huono-onnisin ihminen.

Älä kävele lähelläni kaupassa. Ymmärrätkö?

Siskoni kävelee kymmenen askelta edelläni, jottei huono onni tarttuisi.

Huono-onnisen elämä ei ole helppoa.

Pitää aina valmistautua kaikkeen.

Katso. Jarruta!

Äidin mielestä murehdin liikaa,

mutta hän ei arvaakaan, että meille tapahtuu pian jotain pahaa.

Ettekö usko? Katsokaa itse.

Se tapahtuu kuitenkin vasta huomenna.

Tänään ongelmana on tämä.

Voi ei!

Voi hyvä luoja!

Ja juuri kun luulisi, ettei pahemmaksi voi enää mennä…

Priukseni!

…kaikki menee pahemmaksi.

Mia!

Tervetuloa kotiin, äiti.

- Kuuntele. - Ei. Saat kotiarestia…

- Kuuntelisitko minua? - …varmaan loppuiäksi.

Syy ei ollut minun.

Se on totta. En nähnyt palopostia.

Se vain ilmestyi jostain.

Se johtui hänen huonosta onnestaan.

- Siinä on perää. - Ei, et syytä tästä häntä.

- Syy on sinun. - Ja minun. Minäkin olin autossa.

Niin. Hänelle käy aina näin.

Hän oli räjäyttää ukin talon.

Niin. En vieläkään siedä kaasugrillejä.

Ne puistattavat.

- Syy on oikeastaan sinun. - Miten niin?

Olit töissä, kun suoritin ajokorttia.

Olen matkailutoimittaja. Minä matkailen.

Ei sitä voi tehdä kotoa käsin.

Eikö viikko bussissa ole jo riittävä rangaistus?

Avaimet.

Vettähän se vain on. Pikkujuttu.

- Voi ei! - Mikä hätänä?

Koeta kestää!

Voi ei.

Puhelin.

- On tanssiparin hakuviikko. - En edes tiedä, mikä se on.

En kaipaa lomaa perheen kanssa.

Kaipaan lomaa perheestä.

- Luoja. - Älä huuda äidillesi!

Anteeksi, mummi.

Tulit juuri kotiin, äiti.

Haluaisitko kahvia tai torkut?

- Haluan, että menet huoneeseesi. - Selvä.

Tästä tulee maailman vaarallisin retki.

Mitä äiti oikein ajattelee?

Kulta?

Toin sinulle jotain.

Katso.

Kiitos.

Tiedätkö, montako junaonnettomuutta viime vuonna sattui?

2 178.

Teet sitä taas.

Ajattelet pessimistisesti.

Olen pärjännyt sen ansiosta.

Kultaseni.

Lupaan, että siitä tulee hauskaa.

Koko perheen loma. Pitkästä aikaa.

Ehkä kannattaisi säästää rahaa.

Tiedätkö, mitä bensa maksaa?

Lehti maksaa kaikki kulut.

Ehkä voit auttaa juttuni kanssa.

- Pidät oikeinkirjoituksesta… - Äiti…

kieliopista ja faktantarkistuksesta.

Jep.

Olemme mennyttä.

Viime aikoina on ollut vähän vaikeaa,

mutta ruoastamme pidetään.

Sillä ei makseta laskuja, Frank.

Ei arvostelu huono ollut.

Makua sanottiin vivahteikkaaksi, hienostuneeksi

ja hyvin valmistelluksi.

Mutta sitten sanotaan: "Ikävä kyllä Frank Garcian menyystä puuttuu sielu."

Se on vain yksi arvostelu.

Joka olisi voinut muuttaa kaiken.

Teemme tappiota… Valitan, joudumme vetäytymään.

Keskustellaan tästä.

Keskustelulla ei makseta vuokria. Olet hyvä kokki, mutta suljen paikan.

- Pitää mennä tapaamiseen. - Mitä? Ei.

- Kuulemiin! - Odota, Brett.

Näitkö, mitä Mia teki autolle?

- Tekikö Mia tuon? - Teki.

- Ovatko lapset kunnossa? - Ovat.

- Otin puhelimen pois. - Hakuviikollako?

Miksei minulle kerrottu tästä tanssiaisjutusta?

Eikö häntä voida pyytää palattuamme?

Silloin häntä pyydettäisiin viimeisenä, ja se olisi aivan kamalaa.

Vai kamalaa?

Olet oikeassa. Kaipa hän siitä selviää.

Sama se. Mitä ravintolalle kuuluu?

- Hyvää. - Niinkö?

Lounasaikaan oli paljon väkeä.

- Se oli… - Oikeasti?

Tilanne siis kohenee? Hienoa.

- Niin. - Niin.

Missä se hieno asuntoautosi on?

Haluan näyttää sen.

Se on täällä.

Tuollako matkustamme?

Niin.

En odottanut tällaista.

- Mitä? Tulkaa katsomaan! - Vau. Katsos tuota.

- Eikö ole siisti? - Kuivan maan huvijahti.

- Tuo on… - Valtavan kokoinen.

Te odotitte jotain rupuista bussia.

Onko korkeus sallitun rajoissa?

Tervetuloa, sukunimi.

- Mitä tapahtuu? - Taikuutta.

Paljon vaaratekijöitä.

Ei voi olla totta!

- Tosi siistiä. - Mahtavaa.

Mikä tuo on? En edes tiedä.

Mutta nätti se on.

- Tosi… - Katso tätä, rakas.

Mikä se on?

Älä koske mihinkään.

Emme osaa käyttää näitä.

Hyvää iltapäivää!

Olen Missy McGill, ja te lienette Garcian perhe.

- Niin olemme. - Niin.

Ottakaa ilmaista kahvia.

Kiitos.

- Oikein hyvää. - Ei, ei.

Tervetuloa Pathwinder XR:ään, maailman kehittyneimpään asuntoautoon.

Se on kaunis ja näyttää hyvältä pihatiellänne.

Miten se pärjäsi kolaritesteissä?

Vau, Leijonan luola. Sitä käydään suoraan asiaan.

Tuota kysymystä en odottanut.

Pathwinder XR on kaikkien aikojen turvallisin asuntoauto.

Siinäs kuulit.

Se on puolet tulenkestävämpi kuin edellinen malli.

Älkää käyttäkö hiuskiinnettä.

Näytänkö lisää?

Kasvosi sanovat ei, mutta henkesi sanoo kyllä.

No niin! Tässä ovat makuutilat.

- Tänne mahtuu kuusi… - Kiva.

…mutta tarvittaessa enemmänkin.

Kas näin.

Ilmapatja.

Kova, vai mitä?

Odota! Otan kuvan lehteä varten.

- Niin. - Selvä.

Muikku.

Emmekä unohtaneet lapsia.

Nintendo Switch.

Puhun lapsikieltä tai nuorisoa, tai mitä nyt oletkaan.

Onko se turvallinen?

Emotionaalisesti?

Jos elämä tuntuu hallitsemattomalta, tänne voi tulla hallitsemaan.

Niin minä teen.

Lukeeko se horoskooppini?

Lukee, ja siinä on Spotify sisäänrakennettuna.

Pannaan menoksi, tytöt!

Opetan zumbaa sivutyönäni.

- Pidetäänkö tunti? - Kuulehan.

- Ei. - Lidia.

- Lidia harrastaa zumbaa. - Niin!

Minne kaikki menivät?

Sanoinko jotain hassua?

Nauttikaa retkestänne.

Olkaa kunnolla.

- Lähdemme tasan kuudelta. - Emme viittä yli.

Et halua äidin joutuvan herättämään. Herätys on tyly.

Kiva. Pääsen pitkästymään jo heti aamusta.

Lopeta.

Mitä mieltä olet, Alex?

Se on korkea. Varmaan iso kaatumisriski.

Tee jotain hyödyllistä ja hae laukut ullakolta.

Typerä ullakko.

Miksei Mia tee tätä?

Hän on minua vanhempi.

Tyypillistä tuuriani.

Alejandro Damian Morales.

1905?

Ovatko nuo hampaita?

- Hei. - Hei, isä.

Päivällinen on kohta.

Voinko piileksiä täällä, kunnes hän lähtee?

Tiedät kai, ettei isoisä ole mikään mörkö?

Ei kai hän tule mukaan?

Isä pitää retkistä.

Mutta ei. Hän jää vahtimaan Clydea.

Sääliksi käy sinua.

Alexander!

Hei! Qué pasa, Mufasa?

Puristetaan kättä.

Ranteeni on yhä kipeä viime kerrasta.

Rannevammat ovat yleisimpiä…

Joo, joo. Valmiina?

No niin. Pum. Noin. Pam!

Pum. Ylös vai alas? En ikinä muista.

- Pidä se siinä. - Tämä tuntuu tappelulta.

Siirrytään loppuun.

Tarvitsemme uuden kädenpuristuksen.

Sinusta pitää tehdä kovempi, niño.

Hei, olen täällä! Tuokaa minulle ruokaa.

- Hei, isä. - Hei, mija. Mitä kuuluu?

- Melkoinen kaara teillä. - Toden totta.

Sopisi hyvin viikonloppuun Vegasissa.

Loma on juuri sitä, mitä tämä perhe kaipaa.

Ei tämä ole loma. Vietämme viikon rekkakuskeina.

Hei, ukki.

Hei, mija.

Hän vaikuttaa tavallistakin kärttyisämmältä.

Hän kolaroi, joten vein hänen puhelimensa.

Tanssiparin hakuviikollako?

- Eihän. - Mitä…

Minne suuri seikkailunne siis suuntautuu?

Four Seasons -hotelliin Mexico Cityssä.

Lapset viihtyvät varmasti.

Niin.

Oliko Alejandro sinun isoisäsi, abuelo?

Kyllä, oli hän.

Miltä chicharrón maistuu? Omani on kuivaa.

En tiennyt tulostasi, joten sait koiran annoksen.

Mikset halua puhua Alejandrosta?

Syöhän nyt, mijo.

Eikö Alejandro ole kirottu?

- Mitä, kirottuko? - Nyt sinun pitää kertoa.

Niin. Koska asun nyt täällä,

minun pitää tietää kirouksista.

- Ei täällä ole kirouksia. - Hyvä on.

Minä kerron.

Perheen pitää tuntea historiansa.

Ei, isä. Jos kerrot, hän saa painajaisia.

Jos en kerro, hänestä tulee kuin isänsä,

jolle chicharrón on liian hienoa.

Hän on oikeassa.

- Sinä häpeät kulttuuriasi. - Ei pidä paikkaansa.

Eikö? Miksi sitten minä opetan hänelle espanjaa?

Opetteleeko hän sitä?

Ei. Caso Cerradon katsominen ei ole opettelua.

Onpas.

Mia taas ei halunnut quinceañeraa.

- Se on perinne. - Vai perinne?

Siirtomaaisäntien luoma patriarkaalinen konstruktio.

Enkä halua tulla kuvatuksi pöyheässä puvussa.

Ei se mitään, kulta. Tietenkin haluamme lapsemme

saavan yhteyden kulttuuriperintöönsä.

Menemme Meksikoon löytääksemme juuremme jälleen.

Niin. Four Seasonsista.

- Viva! - No niin.

Selittäisikö joku, miksi ullakolla on kirottu patsas?

Mikä tuo… En ole nähnyt tuollaista.

Tämähän on siisti.

- Luoja, miksi se… - Älä koske!

- Mitä silloin tapahtuu? - Lopettakaa.

Lopettakaa!

Kerro nyt se tarina.

Hyvä on, minä kerron.

Abuelitoni

viljeli maissia

pienessä pueblecitossa nimeltä Soledad.

Mutta vaikka hän kuinka raatoi, sato kuihtui joka vuosi.

Hän toimi kuten epätoivoinen meksikolainen.

Hän meni tapaamaan brujasia.

Soledadissa oli kolme sisarusta.

Heidän luokseen mentiin vain äärimmäisessä hädässä.

He antoivat hänelle maagisen patsaan, joka toisi hyvää onnea,

mutta yhdellä ehdolla.

Kun olet valmis, tuo se takaisin, hölmö.

Aluksi tila menestyi ja elämä hymyili.

Hän tienasi hyvin.

Hän hankki perheelleen kaikkea, mihin ei ennen ollut varaa.

Kuten rullaluistimet, rullalaudat ja iPadit

ja pomppulinnan lasten synttäreille.

Mutta hän ei voinut vastustaa kiusausta.

Hän säilytti patsaan lisäonnen toivossa.

Mutta mitä kauemmin hän sitä piti, sitä enemmän hänen onnensa huononi.

Hänen oli tarkoitus polttaa peltonsa, mutta palo levisi käsistä.

Hän yritti turhaan sammuttaa sitä.

Seuraavana aamuna koko kylä oli palanut maan tasalle.

Kaikki syyttivät Alejandroa.

Sanoivat häntä kirotuksi.

Käskin isän monta kertaa heittää tuon pois.

Hän sanoi, ettei päässyt siitä eroon, vaikka kuinka yritti.

Ehkä hänet oli kirottu.

Mitä luulet?

Miksi nimesit minut kylänsä polttaneen mukaan?

Alexander on vahva nimi.

Niin on myös Voldemort tai Darth Vader.

- Antaisitko sellaisen nimen? - Katso, mitä aloitit.

- Minäkö muka? - Niin.

Ehdotin Zacaríasta, Zacatecasia tai Zorroa.

Jotain, mikä on kaukana A:sta.

- Zorro ei käy nimeksi. - Tämä on älytöntä.

Brujería, mal de ojo, chupacabra. Pelkkää meksikolaista taikauskoa.

Enpä tiedä. Nyt hänen elämänsä käy järkeen.

Miksi tämä on meidän kotonamme?

Entä jos talomme palaa?

Olet kuin vauva.

- Enkä ole. - Enkä ole.

Lopeta. Pahennat asioita, Mia.

En ole mikään vauva!

Voi luoja.

- Ongelma ratkaistu. - Niin.

Tuota ei olisi kannattanut tehdä.

Alex.

Oikeasti. Jos joku on kirottu, se olen minä.

Tuo se takaisin, hölmö.

Tuo se takaisin, hölmö.

- Sinun pitää perua lomamatka. - Niinkö?

Liittyykö tämä jotenkin kiroukseen?

Ai niin, se juttu. Unohdin jutun sinne.

Se on sen jutun luona.

- Mia! - Tullaan!

Vastaus on yhä ei. En lähde.

No, me lähdemme.

Jää sitten tänne ukin kanssa.

Mitä? En halua jäädä ukin seuraan.

Etkö? Vietetään poikamiesten viikonloppu.

Katsotaan painia ja vedetään pari kaljaa.

Hän on tosissaan, äiti.

- Oletko nähnyt kukkotappelua? - Mitä?

Kaverini Javier voi järjestää sellaisen heti.

- Grillataan myös vuohi. - Kuuletko, äiti?

- Kuka grillaa vuohia? - Hei.

Hän ei halua lähteä, koska pelkää kirousta.

Uskokaa nyt. Jotain ikävää tapahtuu.

Kuule, Alex. Se kirous on pelkkä legenda. Keksitty tarina.

Ei se ole totta.

Lupaan, ettei mitään satu.

Ei. Minä en lähde.

Hyvä on.

Tämän piti olla yllätys, mutta…

- Niin, se yllätys. - Niin.

Aiomme ajaa maailman ainoan avaruusmuumion ohi.

- Oikean avaruusolionko? - Niin.

- Et pitäisi siitä. - Niin.

- Se on liian siisti. - Aivan liian siisti.

- Kuule. - Jää sinä vain tänne.

Vietä aikaa abuelon ja koiran kanssa.

Mene kukkotappeluun.

- Hyvä on. - Alexander.

Kirouksia ei ole oikeasti olemassa.

Tulkaa.

Mitä pikemmin aloitamme, sitä pikemmin tämä on ohi.

Tein sinulle pikkukahvin.

Alan jo rentoutua. Hae kylmälaukku.

Jep.

Bilebussi.

TERVETULOA LUMOAVAAN NEW MEXICOON

Sergio hankki bändin tanssipyyntöäni varten.

HÄN PYYSI TANSSEIHIN!

Rakastan sinua.

Hei, rakas?

Rakas?

Hei. Voi luoja. Oletko hereillä?

- Olivatko torkut hyvät? - Olivat.

Kuule, onkohan tämä virhe?

- Mikä? - Tämä retki.

Lapset eivät ole innostuneet.

Oletko tosissasi? Lapsilla tulee olemaan hauskaa.

En tiedä, mitä puhun.

Ehkä pitäisi lopettaa työt.

Siihen olisi varaa, kun ravintolalla menee paremmin.

- Lopettaa? - Niin.

Lopettaminen on iso juttu. Sinähän pidät työstäsi.

Minä pidän sinun työstäsi.

Työsi on mahtava. Olet siinä tosi hyvä.

Älä luovuta, rakas.

Minusta vain tuntuu siltä, että lapset tarvitsevat minua.

Tunnen jääväni kaikesta paitsi.

He luulevat minun pitävän hauskaa hotelleissa,

vaikka oikeasti odotan keskinkertaista huonepalvelua.

Jos lopettaisin, voisin vihdoin kirjoittaa sen matkakirjan.

Olisi enemmän aikaa, kun olisin lasten kanssa kotona.

- Onko sinulla nälkä? - Mitä?

- Onko sinulla nälkä? - Ei minulla ole…

- Teen sinulle smoothien. - Ei minulla ole… Rakas…

Sinun pitää syödä, ettei sinua ala huimata.

- Mutta älä lisää siihen mitään outoa. - Ne ovat vitamiineja.

Tee juntta! Kutsukirjettäkö odotat?

Saat vielä…

Häivy.

- Hei, Val. - Haluan tarkistaa pari asiaa.

Saitko viestilapun?

"Älä kulje pelkissä kalsareissa."

Onnea siihen.

Voilá, bon appétit.

Kiva.

Miten tämä toimii?

Näin.

- Onpa hieno. - Niin.

Äläkä sitten anna koiralle roskaruokaa, onko selvä?

Sen pitää laihduttaa.

Älä anna roskaruokaa koiralle.

Asia selvä.

AVARUUSMUUMIO - 8 KM

Vihdoinkin. Avaruusmuumio.

Voi ei!

Ovatko nuo hyviä kipinöitä?

"Järjestelmävirhe. Käynnistä uudelleen pääohjauspaneelista."

PÄÄOHJAUSPANEELI

- Tervetuloa. - No niin.

Mitä oikein teet?

Läikytin inkivääriolutta. Nyt se ei toimi.

Aiheutat äidille hankaluuksia.

Onko kaikki hyvin?

Oikein hyvin.

Saatte kohta maistaa jotain tosi herkullista.

Tosi namia.

Korjaa tämä.

Ei siis tortilloja.

Ei tortilloja? Vihaatteko koiraanne?

Kuka painelee nappuloita?

En saa pyyhkijöitä pois päältä.

Mitä?

Herran tähden! Seis!

Pysy siinä!

Tervetuloa.

- Ei. - Mitä oikein painoit, Alexander?

En tiedä.

- Katkaise se! - En osaa!

Sammuta musiikki, Mia!

Ei luoja. Ei, ei! Luoja!

Sammuta se!

Voisiko joku auttaa?

Mikä hätänä, Val? Oletko kunnossa?

Oletko siellä? Kuuletko?

Homma hoidossa.

Puhelimeni!

Älä huuda minulle. Olen isäsi.

- Nytkö se nousee? - Tosi mahtava lomareissu, äiti.

TÄYSIN AITO AVARUUSMUUMIO

Oletteko kunnossa?

- Määrittele "kunnossa". - Oletko siellä, Val?

- Val! - Se saattaa räjähtää…

Tulossa ollaan, mija.

- Oletteko kunnossa? - Kaikki hyvin?

Oletteko kunnossa?

Onko kaikki hyvin?

Ei tuolle kuinkaan käy, rakas.

Niin. Näyttää vakaalta.

Se näyttää… Voi ei.

- Voi ei. - Johan on.

- Voi ei. - Voi ei!

Miksi se oikein on cowboy?

Hei! Tule takaisin.

Olen vastapäisen talon abuelo. Voisitteko vahtia Clydea pari tuntia?

Käymme juuri syömään.

Teillä kävi tuuri. Tein juuri menudoa.

- Mitä… - Naudanpötsiä.

Vielä parempaa muhineena.

Minun pitää huolehtia perheestä, joten apu olisi tarpeen. Kiitos.

- Koira on vieläpä dieetillä. - Mutta…

- No… - Clyde?

- Kuin olisin ollut tappelussa. - Kuin olisit saanut turpaan.

Kyllä, meillä on vakuutus.

Se varmasti kattaa tämän.

Kyllä, niin se meni.

Törmäsimme asuntoautolla maailman isoimpaan avaruusolioon.

Siitä saan jutunaihetta.

Äiti, minä…

En tiedä, miksi nauran. Ei se ole hassua.

- Äiti. - Anteeksi.

Paljonko avaruusolennon arvo on?

Luoja! Caden ehkä pyytää minua juuri nyt tansseihin.

Jos Sandraa pyydetään ensin, minä…

Mitä luulet tekeväsi?

- Minä vain… - Mene muualle.

Seurasi aiheuttaa ikävyyksiä.

Hei hei.

Paha juttu.

Mitä päätoimittaja sanoi?

Mitä luulisit?

Hänen pitää korjauttaa asuntoauto, jos se edes onnistuu.

Et ole tosissasi. Auto sekosi omia aikojaan.

- Katso silmääni. - Tiedän.

- Onko se paha? - On.

- Saavatko työntekijät korvauksia? - Tuskin.

Hän pitää minua syyllisenä, koska perui artikkelini.

- Eihän. - Kyllä.

Jälleen yksi syy minulle lopettaa työt.

- En tiedä. - Mitä teemme?

Palataan kotiin ennen kuin sattuu jotain muuta ikävää.

Ihme kyllä olen samaa mieltä.

Lähdetään kotiin.

Anteeksi. Halusin vain meidän pitävän hauskan loman yhdessä.

No niin. Parin kilometrin päässä on autovuokraamo.

- Hyvässä lykyssä ehdimme illaksi kotiin. - Ihmeiden aika ei ole ohi.

Tarkoitan, harmi.

No niin, kerätään kimpsut kokoon.

Yksi, kaksi…

- Voi selkääni! - Näyttää hyvältä tässä.

Mitä kuuluu, nuori mies?

KÄYTETTYJEN AUTOJEN KAUPPA

Otitko ilmapatjan mukaan?

Voi tulla tarvetta nokosille.

Vaan jos koti-ikävä yllättää…

Huolehtikaa tavaroista.

Mia.

Hetkinen, Lidi… Mia!

Mikä on botánica?

Botánicassa myydään lääkkeitä.

Ehkä saan sieltä kärsämöä jalkojani varten.

- Niitä särkee kovasti. - Työskentelit 20 vuotta sairaanhoitajana.

Aiotko nyt hankkia brujeríaa?

Lääke kuin lääke.

Tarvitsen myös lottokupongin.

Mahtavaa. Äitisi uhkapelaa taas.

Viittaatko brujeríalla noituuteen?

Mummi!

Odota vähän.

Äskeisten tapahtumien vuoksi olisi parempi pysyä loitolla brujasista.

He ovat vain parantajia.

Onko tämä ikinä toiminut?

Joudut hankaluuksiin.

Ärsyttävää. Senkin kakara.

Pyysikö Caden jo tansseihin?

Anna minun olla. Ei kuulu sinulle.

Mitä? Minä vain kysyin.

Vaikuttaa siltä, että ei.

Tiedoksesi, että hän on varmaan nyt meillä,

mutten näe häntä, koska olen kanssasi keskellä ei-mitään.

Kuulitko tuon?

Jollakulla on kenttää. Auta minua.

Näytät pärjäävän itsekin.

- Paholaisapina. - Pois päältäni!

Otitko tuon mukaan?

En. Se seurasi meitä.

Muistatko, mitä ukki sanoi?

Hänen isänsä ei onnistunut pääsemään siitä eroon.

Haloo?

Ei, hänen tyttärensä. Jätätkö viestin?

- Nosta se. - Hyvä on.

No niin.

Tosi pelottavaa.

Minä kerron hänelle.

- Kuka se oli? - Isän vuokraisäntä.

Ravintola kuulemma suljetaan.

- Lopullisestiko? - Voi luoja.

Meidät on kirottu. Mitä teemme?

En tiedä.

Mutta tiedän, mistä saamme apua.

Tuoksuupa hyvältä.

Äiti vannoi tuon nimeen.

Hyvä on.

Tykkään äititarinoista.

Äiti antoi minulle kaupan,

eikä päästänyt minua New Yorkiin. Kas tässä.

Luulin, ettei brujería kiinnosta teitä.

Ei ole muutakaan tekemistä.

- Totta. - Kappas.

Tasaraha. Ei jää vaihtorahaa.

- Kiitos. - Kiitos.

- Siunausta. - Siunausta.

Älkää rikkoko mitään.

Minäkin rakastan sinua.

- Oletko todella noita? - Ei sitä kysytä noin vain.

- Mutta oletko? - Itse asiassa olen.

Olen vanhaa sukua. Miksi muuten käyttäisin kynsilakkaa?

Hienoa. Tarvitsemme ammattiapua.

Tulitte oikeaan paikkaan. Antakaa, kun arvaan.

Rahahuolia.

Sinulla taas on paljon huolia.

Niin paljon, ettei niistä tiedä,

mutta eniten esiin nousee

lemmenjuoma.

Lemmenjuomako?

Tässä tinktuurassa on ruusuvettä.

Se saa sen söpön pojan tekstaamaan sinulle.

- Miten tiesit hänestä? - Keskity, Mia!

Ai niin. Anteeksi.

- Meillä on iso ongelma. - Tukkasi.

- Ei. - Ongelmia voi olla useita.

- Ei, vaan perheemme on kirottu. - Tämän takia.

- Ei! Häipykää. - Hetkinen nyt!

En kaipaa outoja lapsia kauppaani.

Teidän pitää lähteä.

- Viekää huono onni mennessänne. - Hyvä on!

Me maksamme.

Me maksamme.

Tarkoitat kai, että sinä maksat?

Ole kiltti, Mia.

Jollemme tee tätä, isä menettää ravintolansa.

- Ei käy. Häipykää. - Minulla on viitonen.

Kymppi.

- Hyvä on. - Teen tämän hyvää hyvyyttäni.

Seuratkaa minua. Kaikki saavat tulla.

Astukaa toimistooni.

Käytän sitä nimitystä verotussyistä.

Iso-iso-isoisämme sai tämän Meksikossa.

Hänen piti palauttaa se brujasille.

Mutta hän kävi ahneeksi.

Sehän on ykkössääntö.

Kun noita pyytää palauttamaan jotain, niin pitää tehdä.

Eikö isoisänne katsonut elokuvia?

Silloin ei tainnut olla elokuvia.

Tyypillistä. Miehillä on aina tekosyitä.

- Vai mitä? - Sanopa muuta.

Poskipäät ainakin ovat todella komeat.

Voi ei.

Voi ei.

Tämä on ikivanha patsas. Vielä vanhempi

kuin Kelly Clarkson.

- Onko Kelly Clarkson bruja? - Luulen niin.

Kieltäytyessään palauttamasta tätä niille ihanille naisille isoisänne

kaatoi ison satsin mal de ojoa

koko perheenne päälle, joten…

Miten korjaamme tämän?

Muistelen, että…

Kuulin siitä tarinoita vuosia sitten.

Kaksikymmentä taalaa.

- Annoin juuri kymmenen. - Se oli diagnoosista.

Tämä on parannuskeinosta. Inflaation ja muun takia

se nyt vain maksaa.

Anna hänelle kaksikymppiä.

Hyvä on. Mikä on parannuskeino?

Viekää se takaisin sinne, minne se kuuluu.

- Patsas on vietävä Soledadiin. - Olemme jo menossa kotiin.

Jos pidämme kiirettä, saamme ehkä ylipuhuttua heidät.

Tule. Mennään.

- Tämäkin on lääkettä. - Joo, joo.

Unohditte juomarahan.

Hei, odottakaa.

Mitä oikein teette?

Mielestämme meidän pitäisi mennä Meksikoon.

Ei vain Meksikoon, vaan Soledadiin, josta sukumme

- on kotoisin. - Niin.

Vielä äsken halusitte mennä kotiin.

Mielestämme on… On tärkeää saada yhteys sukujuuriinsa.

- Niinkö? - Niinkö?

Luuletteko, ettemme piittaa kulttuuristamme?

Emmehän toki.

- Hän piittaa. - Meksikolaisuudestako?

Tykkäät Chipotlesta.

Kyllä me välitämme. Välitämme kovasti.

- Selvä. - Selvä.

Vai mitä, Alexander?

Niin. Me välitämme kovasti.

Huomaatteko?

Muutostani teidän luoksenne on hyötyä.

- Ei nyt liioitella. - Hyvä on.

Meistä on hienoa, että haluatte saada yhteyden kulttuuriimme,

mutta lomien jumalat ovat puhuneet.

Me emme mene Meksikoon.

Juteltaisiinko hetki?

Pieni hetki. Tule tänne.

Tehdään se.

- Mikä? - Lähdetään Meksikoon.

- Ei. - Miksei?

He todella haluavat lähteä.

He eivät ikinä halua olla kanssamme.

Ehkä tämä on merkki.

Edellinen maksoi lehdelle puoli miljoonaa.

- Luoja. - Siistiä. Uusi siunaus.

Vau. Tämähän on mahtavaa.

En oikein tiedä.

Minua syyhyttää jo nyt.

Tämä ei ehkä ole mikään Pathwinder XR,

mutta ei hauskanpitoon tarvita hienoa autoa.

Vai mitä, Mia?

Vai mitä, Mia?

- Niin. - Mikä tuo haju on?

Se taitaa tulla matosta.

Se on varmaan tuoksu kaikista lämpimistä perhemuistoista,

joita tässä mahtavassa asuntoautossa on saatu.

Tai se tulee matosta.

Tämä on tosi mahtavaa. Tämä on todella söpö.

Vintagea, vai mitä?

Ehdottomasti vintagea.

Haluatko tosiaan tätä?

Katso nyt

heidän ilmeitään.

Hyvä on. Täältä tullaan, Meksiko.

Vastaa nyt, Val.

Hei, tässä Val. Jätä viesti.

Hel…

On mustan magian nainen

Mitä oikein teet?

Pääsi blokkaa kentän.

Tiedät kai, ettei se niin mene?

En saa yhteyttä.

Onko tämä…

Hyvänen aika!

- Cd-levyjä! - En ole nähnyt niitä aikoihin.

Mitä niillä on?

- Fleetwood Mac. - En tykkää.

- Dwight Yoakam! - Outoa, että pidät yhä kantrista.

Rakastan sitä. George Strait, Garth Brooks.

- Sheryl Crow. - Ei se ole kantria.

Superkantria. Mott The Hoople.

Älä tee noin!

Onkohan se vihainen meille?

Se ei ole ollut kotona sataan vuoteen, joten on varmaan.

No niin.

- Minä… - Hei, mitä oikein teet?

Panen sen turvaan.

Saat palauttaa sen myöhemmin.

Oikeasti.

Forrest Gumpin soundtrack.

Toimi nyt.

JOHNNY PYYSI MINUA!

Vihdoinkin!

KAIKILLA ON SIIS PARI?

Eikö minua pyydetä tansseihin?

Väärä kysymys.

Oikeampi kysymys on, miksi se on sinulle niin tärkeää.

En tiedä.

Luulin, että nukut.

Nukuin viimeksi vuonna 1986.

Lopeta kahvinjuonti ennen nukkumaanmenoa.

Minusta tuntui pahalta, kun et halunnut quinceañeraa.

Halusin tehdä sinulle puvun.

Mutta mikä tärkeämpää,

quince on aikuistumisriitti.

Missä mielessä?

Et ole enää pikkutyttö.

Olet nainen.

Ja sitä kuuluu juhlistaa.

Kiitos.

On hassua katsella, kun tuijotat puhelinta ja odotat jotain poikaa.

Mietin, mitä sille naiselle tapahtui.

Nyt löytyi.

- Näytä. - En.

Ei voi olla.

Vartalopyörähdys.

- Mikä tuo on? - Mistä se tuli?

Voihan… Rakas.

- Se on päälläni. - Ei.

- Älä pidä liikaa ääntä. - Ei ääntä.

- Aja sivuun. - Ei ole penkkaa.

- Aja sivuun. - Ei.

Ei, ei.

- Miksi? - Käännä häntää tuohon suuntaan.

Ettei se suihki päälleni.

Varovasti.

Voi hyvä luoja.

Rakas?

Voi hyvä luoja.

- Miksi teit noin? - Sinä käskit.

Mitä minä teen?

Ehkä sille pitäisi laulaa.

- Mitä? - Laula sille.

Hyvä on.

Juuri noin. Jatka.

Tuo on tosi kaunista.

PALVELUITA - NÄHTÄVYYS

Minun pitää päästä vessaan.

Pidättele.

Minun pitää päästä vessaan!

Voi luoja.

Luoja. Minä oksennan!

Sitä on suussani!

Sitä on… Haju on todella pistävä.

Luoja!

Puhelimeni!

Ei se minun ole.

Katso, onko niitä enempää.

- Mene katsomaan. - Enkä!

En saa henkeä.

- Sitä on tukassa. - Sitä on kurkussa.

Pahempaa kuin koulun vessassa.

- Polttaako teidänkin vatsaanne? - Katsokaa. Pysähdy.

- Nielaisin ötökän. - Pysähdy.

Pitää nousta ulos.

No niin, ulos nyt!

Hyvä on.

Anteeksi, äiti.

Espérate. Olen tulossa.

- Sitä on vieläkin suussani. - Se on voimakas.

Sitä on joka paikassa!

Katson, löytyykö hammastahnaa.

Hei, osta minulle maissinaksuja ja deodoranttia.

Anteeksi, onko deodoranttia?

- Tuolla. - Kiitos.

- Meillä oli ongelma… - Ei, kiitos.

Chicharronesia.

KAKSI PAITAA YHDEN HINNALLA

Älkää valittako.

- Muuta ei ollut. - Haluaisin kuolla.

Onko pakko ottaa kuva?

On.

- Antaa mennä. - Hyvä on.

Haistan kainalosi, isä!

Katsotaanpa.

Tämä päätyy perhealbumiin.

Onko valmista? Minun pitää käydä pissalla.

Hetkinen! Vielä yksi.

Menkää vierekkäin. Teeskentele, että pidät veljestäsi.

Hei, vato.

Hei, minä etsin perhettäni.

Heillä on iso vihreä bussintapainen.

Oletko nähnyt heitä?

Onko heillä mukanaan kirottu apina?

Apina?

- Tarkoitatko patsasta? - Niin!

Niin.

Poltan jo kolmatta nippua salviaa.

He jättivät pahoja viboja jälkeensä.

Tiedätkö, mihin suuntaan he lähtivät?

Olen parantaja.

En osaa lukea ajatuksia. Naurettavaa.

No, kiitos paljon, parantaja-ajatustenlukija.

Hetkinen.

He puhuivat jotain Sol…

"Sol" yhdistyy "Solamariin",

ja "Solamar" "Sal y limóniin", josta pidän sipseissä.

- Soledad. - Sitä minä tarkoitin!

Olin juuri aikeissa sanoa Soledad.

- Sinne he menivät. - Miksi?

Etkö kuunnellut?

Niin, murtamaan kirouksen. Olinpa hölmö.

Ala mennä!

Vaikenemisleikki on tylsä.

- Hävisit. - Ei, sinä hävisit.

Minä voitin.

Hetkinen.

Mummi voitti.

Niin. Hyvä, mummi.

Hetkinen. Mummi?

Voi hyvä luoja!

Hän ei ole siellä!

- Mitä? - Hän ei ole parvella.

Missä hän sitten on?

Francisco!

- Teimmekö "Yksin kotona" -tempun? - Tavallaan.

Hän pärjää kyllä.

Tulemme takaisin tuota pikaa.

Entä jos hänet siepataan tai käärme puree häntä?

Olen maailman huonoin poika!

Miksi tämä on niin iso?

Eikö tämä mene tuon pidemmälle?

Onnistuit melkein.

Niin. Kääntymiseen on koko autiomaa tilaa.

Kas noin.

Hyvin tehty, rakas.

Kelläköhän on tässä etuajo-oikeus?

Ei ole totta.

No niin.

Ehkä on jokin toinen reitti.

- Liikettä. - Onko sinulla kartta, Alex?

On.

- Vainoharhaisuus kannattaa. - Kartta.

Niin. Se on kuin puhelin ilman wifiä.

Luulet selviäväsi liikenteestä satelliittia paremmin.

Unohdatte, että olen matkailutoimittaja.

Matkailijana minulla on hyvä suuntavaisto.

Kartta on ylösalaisin.

Tiesin sen.

Olin vasta avaamassa sitä.

Jos se on tuollapäin, voimme mennä tätä tietä.

Käännytään tästä oikealle.

Jospa jäisimme odottamaan.

Lehmiäkö?

Ne siirtyvät kyllä.

Niin. Nopeasti kuin lehmät, kuten sanotaan.

Äiti on joutunut odottamaan. En halua eksyä.

Emme me eksy.

Et luota minuun.

- En sanonut niin. - Etkö luota minuun?

- Kartta oli ylösalaisin. - Odotetaan lehmiä.

- Olet oikeassa. - Odotetaan vain lehmiä.

Jos haluat odottaa lehmiä, me odotamme lehmiä.

- Menemme tuonnepäin. - Hyvä idea.

Kiva.

Menoksi.

Pois tieltä, lehmät.

Liikettä!

TIE SULJETTU

Huh! Elämä oli vaikeaa ennen kännyköitä.

Kuulkaa…

Voimme ylittää sen.

- Mitä? - Kuulostaa typerältä.

- Kaikella kunnioituksella. - Ajatko joen yli?

Eikö se ole pikemminkin puro?

Ei, se on ilman muuta joki.

Katsokaa. Tie on tuolla.

- Pääsemme yli. - Ehkä mummi voi odottaa.

Mummi tuskin haluaisi meidän hukkuvan.

Auto selviää tästä.

Kuule, rakas. Jospa käännyttäisiin takaisin.

Tämä on väärä suunta.

- Ehkä tämä on oikea tie. - Me onnistumme kyllä.

- Mitä? Ei! - Ei, ei!

Hyvin tämä menee.

Kas näin.

Näettekö?

Ei kovin syvää.

Niin.

- Huomaatteko? Kaikki on hyvin. - Niin.

- No niin. - Voi veljet.

- Miten niin? - Voi veljet.

- Joki vie meidät. - Nyt se on siis joki.

Hukumme autiomaassa.

Jotain tapahtuu.

Luoja!

- Ei, rakas. - Kuulkaa!

Tämä on paha juttu.

Pelastan meidät.

Me ajelehdimme!

Ei hätää. Pysykää rauhallisina.

Apua!

Mikä tuo oli?

Tartuimme kiveen. Emme ajelehdi enää.

- Ei hätää. Hyvin tässä käy. - Niin.

Mitä sanoitkaan?

Mitä nyt tehdään?

Kaikki ylös.

Sain sinut. En saa kaikkia kerralla!

Eikö naisten ja lasten pitäisi mennä ensin?

Työntäkää.

- Työntäkää. - Me työnnämme.

Voi veljet.

Anna kätesi. Uidaan.

Muistat kai, etten osaa uida?

Val!

Sinulla on 50 uimapukua.

Mitä? Siirry.

Työnnä.

Tässä. Ota tämä.

Pystyt siihen, äiti.

- No niin. - Yksi, kaksi, kolme.

Vetäkää.

- Tartu käteen. - Saitko minut?

Äiti?

Frank!

Miksi päästit irti?

Mahdotonta.

Ei perhe voi olla näin kirottu.

Kirous. Minne laitoit patsaan, Mia?

Kaappiin pesualtaan alle.

- Ota se. - Mikä?

- Ei patsas ole mukana. - Onpas!

- Se vihreä apina. - Heitin sen pois.

Etpäs. Se seurasi meitä.

Ole kiltti, äiti!

Seis, seis.

Ette saa enää katsella telkkaria.

- Ikinä? - Ikinä.

Miksi pudotit minut?

- Päästit itse irti. - En osaa uida.

- Minä taidan… - Tulen kohta.

- Odota, Alex! - Ei!

Ala tulla!

Melkein sain sen.

- Oletko tullut hulluksi? - Päästä irti, isä!

- Olet. Ala tulla. - Ei!

Ei! Kirous!

Patsas?

Olen pahoillani.

Mitä nyt tehdään?

- Tule tänne, Alex. - Tule tänne.

Kadun tätä.

Luoja! Ei niin nopeasti.

- Ei niin nopeasti. - Kas niin.

Se tosiaan kestää.

Kirous on todellinen.

He saivat siis sinusta tarpeekseen.

Missä he ovat?

Mitä sinä täällä teet?

Val soitti. Hän huusi ja meuhkasi,

sitten puhelu katkesi.

Olen tavoitellut häntä turhaan tuntikausia.

Tulin katsomaan perheeni perään.

Tule.

Mitä? Täällä ei kannata olla, kun aurinko laskee.

Osaan huolehtia itsestäni, ukko.

Ihan miten vain.

Mutta kun minulta kysytään tekstiä hautakiveesi,

sanon: "Hän mieluummin kuoli yksin kuin lähti aidon meksikolaisen kyytiin."

Luuletko, että pelkät tatuoidut kotkat ja käärmeet

tekevät sinusta aidon meksikolaisen?

Jep.

Kuulen, millaista roskaa olet aina syöttämässä Alexanderille

kovana olemisesta, kiroilemisesta ja tappelemisesta.

Kulttuurimme ei ole sellainen!

Ei hän halua kuulla mummosi ruoista.

Jos et ole huomannut, Gilbert, poika pelkää sinua.

Voisit joskus koettaa puhua hänen kanssaan.

Odota minua!

En tiedä, mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän.

Et ole ensimmäinen typy tämän pyörän kyydissä.

Vamos, princesa.

Jos vielä kutsut minua princesaksi, olen viimeinen.

Putoan kyydistä!

- Putoan kyydistä! - Oliko tuo lupaus?

Gilbert!

- Auttaisitko? - Joo.

Voi veljet! Matoja. Lähdetään.

Voi luoja.

Yllämme kiertelee haaskalintuja.

Alex.

Mitä oikein ajattelit, Alex?

- Olisit voinut hukkua. - Entä sitten?

Hukkasin patsaan.

- Olemme ikuisesti kirottuja. - Riittää.

En halua enää kuulla kirouksesta.

Miksi otit sen roskiksesta? Se on iljettävää.

Se seurasi meitä, vai mitä, Mia?

Se ilmestyi kuin tyhjästä. Se on tosi pelottava.

Kuulitko?

Lakatkaa puhumasta patsaasta. Nyt on väärä hetki.

Milloin on oikea hetki?

Sittenkö, kun putoamme jyrkänteeltä?

Olen jo sanonut, että se on vain satua.

Eikä ole. Kirous on todellinen.

Romutimme kaksi asuntoautoa.

Hukkasimme mummin. Kuka hukkaa oman mumminsa?

Ja isä menettää ravintolansa!

Meidät on kirottu!

Mistä hän puhuu?

Vuokraisäntäsi soitti ja sanoi, että ravintola suljetaan.

Suljet…

Onko se totta?

Milloin aioit kertoa minulle?

Hei, olen pahoillani.

Tiedän, että olit innoissasi retkestä,

enkä halunnut pilata sitä.

Liian myöhäistä.

Olisit kertonut.

Silloin, kun haisunäätä ruiskautti, vai silloin,

kun hukkasit äitini?

En hukannut äitiäsi.

Kaikki on minun syytäni.

Katso, mitä teit.

Kuule, kulta. Tämä on kyllä kamala päivä,

- mutta syy ei ole sinun. - Ei ole.

Syy on sinun!

- Minunko? - Niin.

Joku muuko valehteli ja ajoi meidät jokeen?

Ei se ole syvä.

Se on puro. Eikö olekin?

Yläjuoksun kohdalla se oli puro!

Emme olisi retkellä ilman typerää juttuasi.

Juttuni takiako päädyimme jokeen?

Ei. Päädyimme jokeen,

koska et osaa lukea karttaa.

- Ei kukaan osaa! - Jokainen osaa.

Hei! Täällä, mäntit.

Sanoin, ettei olisi pitänyt lähteä retkelle,

mutta ette ikinä kuuntele minua!

Teeskentelette, että tämä olisi muka normaalia.

Tämä ei ole normaalia!

Te tässä olette hulluja!

Ei, Alex.

Anna hänelle hetki aikaa.

- Katso hänen peräänsä. - Selvä.

- Val, jospa me… - Ei.

Alex!

Alex!

Mene pois.

Anna minun olla.

Älä nyt, Alex.

Käskin antaa minun olla.

Asuntoautoon hyppääminen oli tosi typerää.

Mutta myös aika kova temppu.

Näytinkö Kostajalta?

En sanonut niin.

Miten me nyt murramme kirouksen?

Emme ikinä saa patsasta Soledadiin.

Se on mahdotonta.

Olemme eläneet kirouksen kanssa näin pitkään.

Voiko päivä enää huonommaksi mennä?

Äiti? Isä?

Äiti!

Isä!

Apua!

- Alex! - Mia!

Varovasti.

Kaipaatko vettä?

Juo.

Mia!

- Juo. - Mia!

Täällä. Rakas!

Mitä tapahtui?

Varo sitä hevosta.

Kuka hän on?

Hän haluaa kai auttaa meitä.

Kaipaatteko apua?

- Kyllä. - Hola.

Hyvä.

- Mikä se sana oli… - Niin.

Se on ihan kielen päällä. Muy…

Onpa siitä aikaa.

Eksysso.

Eksysso?

Oikeasti? Eksysso?

- Yritä itse. - Se oli lähellä.

- Hyvin lähellä. - Eipäs.

Niin kuin casa?

- Casa? - Ei, emme ole casassa.

Olemme kaukana casasta.

- Casa… - Ei, vaan joki…

Kerro joesta.

Niin, joki.

- Miten sanotaan "muinainen kirous"? - En minä tiedä.

Niin kuin…

- Sitten me uimme… - Niin.

Haluatteko uimaan?

Eksysso. Eksysso!

- Eksysso. - Älä sano noin.

Olemme eksyksissä.

Ajoimme automme jokeen.

Puhut hyvin espanjaa, mutta tarkoitit tuskin "jokea".

Kyllä minä tarkoitan.

Ja isä sanoo, että siskoni on huono kuski.

Miksi hän osoittaa minua?

En tiedä, mitä sanoit, mutta se oli hauskaa.

Minä olen Lupe.

Alexander.

Kaipaatte varmaan lepoa ja puhdasta vettä.

Ja haluatte varmaan myös päästä tuosta löyhkästä.

Kiitos.

- Niin. - Minne?

- Hän sanoi casa. - Mennään.

Minulle kelpaisi nyt mikä tahansa casa.

- Mitä minä sanoin? - En tiedä.

Konjugaatiosi kaipaavat harjoitusta.

Kävitte kai collegea?

- Tiedämmekö, minne menemme? - Ei hajua.

- Tämä paikka on… - Uskomaton.

Siisti paikka.

Katsokaa.

- Onpa kaunis paikka. - Vau!

Chavo.

- Frank, Val, Al… Alex? - Hei, Val.

- Y Mia. - Frank.

Voinko auttaa?

Apu kelpaisi kyllä.

- Englantia. - Niin.

Homma helpottui juuri.

- Selvä. - Hän on hyvä kokki.

Mutta en ole laittanut kaktusta.

Nopalet ovat parhaita. Syömme niitä usein.

Siis…

Siis täällä.

Meksikossa.

Olemmeko Meksikossa?

Äiti on tosiaan surkea kartanlukija.

- Mahtavaa. Pääsimme perille. - Niin. Hetkinen, ei.

- Hyvä juttu. - Mahtavaa…

Miten pääsemme takaisin? Passimme olivat autossa.

Hetkinen.

Oletteko te paperittomia?

- Virallisesti me… - Tarkoitan…

- Meillä on paperit. - Ne eivät…

- Olemme täältä, mutta… - Nyt olemme sieltä.

Olemme täältä. Kansamme on täältä.

Minä en…

Kunhan pelleilen.

Pelästytit meidät.

Ei meitä kiinnosta. Ei todellakaan.

Toisella puolella rajaa kiinnostaa.

- No niin. - Varsin söpöä.

- Niin. - Kaksi tacoa sinulle.

Näyttää upealta.

Niin.

Olit oikeassa!

Maut ovat tosi villejä.

En ole syönyt tällaisia nopaleja.

Tekisit enemmän tällaista. Tämä on herkullista, isä.

Pidän tästä kovasti.

Tämä tuntuu sinulta.

- Niinkö? - Uuteen ravintolaan kenties?

JOSSAIN PÄIN MEKSIKOA

Soledad on kuulemma vain puolen tunnin matkan päässä.

Tässä.

Gil.

Ota nyt.

Ei kiitos.

Luulin, että täällä olisi erilaista.

- Mitä? - Tämä näyttää East Bakersfieldiltä.

Vain isommalta.

Olet kai ollut täällä ennenkin?

- Gil. - Mitä?

Et ole tainnut ikinä käydä Meksikossa.

Kaikki nämä vuodet!

Pocha sitä ja pocha tätä.

Olen kotoisin barriosta.

Olen aito meksikolainen.

Etkä voinut edes lähteä pienelle retkelle.

Tein 18-vuotiaana jotain typerää,

enkä saanut vuosiin passia.

Ja kun vuosien jälkeen lopulta sain,

Dulce oli jo kuollut. Rauha hänen sielulleen.

Minulla oli kaksi tytärtä

ja koko ajan kaksi tai kolme työtä, enkä minä vain…

En koskaan käynyt.

- Halusin aina, mutta… - Parempi myöhään

kuin ei milloinkaan.

Val ei muuten tiedä tätä.

Ei hätää. En kerro.

Hyvä on.

Mutta minä tiedän.

Tiedän sen

ikuisesti.

Pyörän selkään, vieja.

Tietenkin vuohet inhoavat minua.

Anteeksi, että valehtelin.

On vain vaikea myöntää perheelleen epäonnistuneensa.

- Et sinä epäonnistunut. - Kylläpäs.

Ilman sinua ja työtäsi olisimme ties missä.

Niin, mutta työni pitää minut poissa teidän luotanne.

Tunnen jääväni kaikesta paitsi. Hetkistä sinun ja lasten kanssa, ja…

Olet mahtava äiti.

Miten voin olla, jos en ole paikalla?

Olet paikalla tärkeinä hetkinä.

Kiitos.

Menemmekö siis kotiin?

Se olisi mukavaa, mutta meillä ei ole passeja.

Kaverini ulkoministeriössä on palveluksen velkaa.

Tajuan, mitä teet.

Vihjailet ohimennen, että tunnet vaikutusvaltaisia ihmisiä.

Kyllä minä joitain tunnen.

Kiva juttu, mutta muista, ettei meillä ole autoa.

Hei, Chavo.

Entä pakettiauto?

Auttaisit heitä.

Oletko varma?

Hyvä on.

En tiedä, kelpaako se teille, mutta minulla

on vanha pakettiauto.

Möin sen Albuquerqueen

ja aioin ajaa sen sinne itse.

Mutta jos te tekisitte sen…

Se on matkan varrella.

- Niinkö? - Niin.

Niin. Menemme juuri sitä kautta.

- Kiitos kovasti. - Tämä on mahtavaa.

Lupaamme olla romuttamatta kolmatta autoa.

- Niin ei käy. - Ei.

Kohtelemme sitä kuin omaamme. Onhan automaattivaihteet?

Tässä se on.

Kaipaan Pathwinder XR:ää.

Kaipaan asuntoautoa.

Vaihteet reistailevat, jarrut ovat hieman irrallaan

ja ohjaus on epävakaa.

Toimii siis hyvin.

Kas siinä.

He haisivat tosi pahalta.

Niin. Lapset pelästyttivät eläimet.

Hei, tämä on Lidian puhelinvastaaja.

Ole hyvä ja jätä viesti.

Eikö hän vastaa?

Ei, mutta hän on varmasti kunnossa.

Hän on itsenäisin tuntemani nainen.

Niin.

Aja sivuun.

- Mitä? - Aja sivuun.

Mene toiselle puolelle, Mia.

Hän näyttää hyvältä tietystä kulmasta.

- Valmiina? - Mitä sanomme?

Odota. Tukkani.

Sanotaan "queso".

Kolmosella. Yksi, kaksi, kolme.

Queso!

Onnistuiko?

Sininen on isäsi suosikki.

- Rakas. - Mitä?

Suosikkisi.

Sininen maku.

Anna kun minä.

Kiitos.

Löytyikö?

Löytyi.

Miten tuo kävi?

VOI EI! PAHOLAISAPINA!

Ei ole totta.

Ei voi olla.

Alex!

Avaa nämä. Ne ovat vain muovia.

Se on erilaista muovia.

- Sotket sen. - Se avataan pohjasta.

Se liikkuu!

- Mitä tapahtuu? - Paina jarrua!

- Alexander! Mia! - Painakaa jarrua!

Luoja. Se yrittää kai tappaa meidät.

Se on jumissa!

- Painakaa jarrua! - Juokse kovempaa!

- Painakaa… - Nopeammin.

- Pudota paleta. - Hyvä on.

Turvavyö!

Jarrut eivät toimi.

Chavo oli oikeassa.

Voi hyvä luoja!

Älä sulje silmiä. Sinä ohjaat!

- Kutsu apua. - Hyvä on.

- Haluan äidin tänne! - Niin minäkin!

- Kuntosalijäsenyys? - Kun pääsemme kotiin!

Pidä kiinni!

Voi luoja!

Onko tuo jyrkänne?

Nyt olisi hyvä aika rukoilla!

No niin.

Tule.

Mia?

Tule ulos.

Hyvänen aika!

Äiti!

- Oletteko kunnossa? - Miten te…

- Oletko? - Olen.

- Tuo varmasti pelotti. - Oletko kunnossa?

Hyvin tehty.

Noin taitavaa ajamista en ole ennen nähnyt!

Saat lainata autoa koska tahansa.

Kiitos, mutta taidan siirtyä Uberiin.

- Olemme hengissä. - Olet hengissä.

Ei.

Voihan…

Onko tuo…

Miten se oikein…

Ei ole totta.

Nyt riitti.

- Murran kirouksen nyt! - Odota!

- Lopeta, isä! Älä! - Frank.

Patsas.

Se palaa jatkuvasti luoksemme. Se ei voi olla sattumaa.

Sama kuin salama iskisi päähän

ja hai puraisisi kahdesti samana päivänä.

Hän kyllä tietää.

Alejandro otti jotain, joka ei kuulunut hänelle.

Uskoimmepa kiroukseen tai emme, meidän

on vietävä se sinne, minne se kuuluu.

Se haluaa kotiin.

Niin, mutta emme edes tiedä, missä olemme nyt.

Minä tiedän. Katsokaa.

Soledad.

Onko tuo…

Olemmeko täällä?

- Ei voi olla totta. - Tulkaa. Mennään.

Niin, mutta sinne on matkaa.

- Paljon matkaa. - Paljon.

Kyltti on tuon kokoinen.

- Tuo kukkula on… - Sen täytyy olla ainakin…

Näetkö tämän?

- Näen. - Onko Meksikossa aina tällaista?

Toivottavasti.

En ymmärrä. Luulin, että paikka paloi.

Ei siltä näytä.

Hetkinen.

Kuuletteko tuon?

Mitä… Ei, Alex.

- Voi sitä poikaa. - Pitääkö juosta?

Anteeksi! Tehkää tietä.

- Minähän sanoin… - Mummi!

- Hei! - Alex!

Missä perheesi on?

- Voi luoja! - Voi luoja!

- Äiti! - Mijo!

Anteeksi. En tiedä, mitä tapahtui.

Minä tiedän.

- Unohditte minut. - Ei se ollut…

Ei se mitään.

Olin loppujen lopuksi hyvissä käsissä.

Isä.

- Olen sankari. - Kiitos.

- Sellainen minä vain olen. - Hei, meidän pitää mennä tuonne.

- Minne? - Minne?

Katsokaa.

- Tulkaa mukaani. - Tiedetään.

Voi luoja.

Johan on. Vau!

Palo ilmeisesti auttoi heitä löytämään vettä.

Pitää paikkansa.

- Hei. - Hei.

- Haluaisimme kuulla enemmän tarinasta. - Niin.

- Emme ole täältäpäin. - Niin.

Vuoden 1905 tulipalo tuhosi Soledadin kaupungin,

mutta kun palaneita rakennuksia purettiin,

sen alta löytyi luonnollinen lähde.

Vettä alettiin pullottaa, ja siitä tuli menestys.

Se on pitänyt Soledadin hengissä siitä saakka.

Onpa sääli, isä,

ettei Alejandro päässyt näkemään kotikylänsä kukoistavan.

Tunnetteko jo Alejandron tarun?

Hän oli minun abueloni.

Olette siis Alejandro Damian Moralesin jälkeläisiä?

Kyllä.

Ja meillä on hänen viemänsä patsas.

Toimme sen takaisin.

Tulkaa mukaani.

- Hyvä on. - Anteeksi, pormestari Menéndez.

Tuolla on eräs perhe. He sanovat olevansa

Alejandro Damian Moralesin jälkeläisiä.

Tervetuloa.

Onko teillä alkuperäinen patsas?

Anna mennä.

Patsas on ollut suvussamme yli sadan vuoden ajan.

Niin.

Hyvin mahdollista.

Mitä varten limsa on?

Hetkinen. Mitä te teette?

Tuon takia lapset eivät saa juoda limsaa.

- Olette uuden velkaa. - Niin.

Valitan. Tämä ei ole Alejandron viemä muinaisjäänne.

- Uskokaa pois, kyllä on. - Niin.

Ei. Aito patsas on ollut yli sata vuotta kaupungintalolla.

Mitä?

Miten se on mahdollista?

Tässä ei ole mitään järkeä.

Mitä?

Meitä ei siis ole kirottu.

Eikö Alejandro ollutkaan kirottu?

Meitä ei ole kirottu.

Meiltä pitää vain viedä ajokortit.

Me tosiaan räjäytimme pakettiauton.

Soitan Chavolle.

Onko paikka vapaa?

Kuulehan.

Sinun ylläsi on kirous.

Vanhemmat, jotka eivät ottaneet sinua vakavasti.

Olemme pahoillamme.

Yritätte vain lohdutella minua.

Myöntäkää pois.

Haisunäätä. Pakettiauton räjähdys.

Jos ei kyseessä ole kirous, niin mikä sitten?

Sitä kutsutaan elämäksi, kulta.

Tämä retki on todistanut ainakin sen, että asiat voivat mennä pieleen.

Mutta eivät ne yleensä mene.

Enkä halua, että käytät kaiken aikasi murehtimiseen.

Silloin jäät paitsi kaikista kivoista jutuista.

Olet kerrassaan maaginen.

Pelkästään tällä retkellä. Puhuit puolestamme Lupelle.

Ja otit ilmapatjan mukaan.

Huono onnesi pelasti meidät.

Olet todella erityinen, kultaseni.

En aio jäädä ulkopuolelle.

Minäkin haluan mukaan.

No niin.

Joku lemuaa.

Kukakohan se on?

- Me kaikki. - En minä.

- Äiti? - No?

Tehdäänkö tällainen lomamatka ensi vuonnakin?

Suostutko?

- Ole kiltti. - Hyvä on.

- Te olette aivan umpihulluja. - Älä nyt.

- Minäkin haluan mukaan! - Joo!

Hyvä on. Voimme tehdä tällaisen retken uudelleen,

mutta vain jos jätät murehtimisen meille. Se on vanhempien tehtävä.

Vaatteet pitäisi kyllä vaihtaa.

- Joku nimittäin todella haisee. - Niin.

Kuten sanoin, päivästä tuli hullu.

Kotiinpääsy oli vähän hankalaa, mutta ehdimme tutustua Soledadiin.

Pormestari järjesti hotellihuoneen.

Oli kai pahoillaan patsaamme turmelemisesta.

Loppumatkalla ei tapahtunut juuri mitään.

Opin kuitenkin tänään tärkeän asian:

Jos etsii pelkästään huonoa onnea, sitä varmasti myös löytää.

Voi luoja.

Äiti, tanssiaiset.

- Tansseihin. - Oi, onpa upea.

Oikeasti?

Lähdetkö kanssani tansseihin?

Sinäkö pyydät minua?

- Niin. - Joo, se olisi mahtavaa.

Kiva. Nähdään sitten siellä.

Miksi tuo hymy?

- Minä tein sen. Pyysin häntä. - Niinkö?

- Minä pyysin! - Hän pyysi!

Johan nyt.

- Ukki? - Niin?

Itketkö sinä?

En. Sí.

Koska…

Koska olen todella onnellinen, mijo.

- Tule, viejo. - Minne?

Opetan sinut tanssimaan kuin aito meksikolainen.

Hän osti yhden mekon, y todo Frida Kahlo.

Hyvänen aika.

Tanssivatko he yhdessä?

Yhdessä?

Eivätkä riitele.

- Ehkä tuo on riitatanssi. - Voi olla.

Tule. Tanssitaan.

- Mitä? - Ala tulla!

Tule, Alex.

Parasta perheessä on kuitenkin se,

että he saavat näkemään hyvän magian,

koska sitä löytyy aina.

Sitä vain pitää osata etsiä.

Aion vihdoin kirjoittaa sen kirjan.

Mikä tulee nimeksi?

Viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan.

Miksi?

Ei, seis! Riittää.

Ette saa enää katsoa telkkaria.

- Entä Täydelliset naiset? - Sekin lasketaan.

Nyt ei sitten hymyillä.

Ei hymyilyä tässä otossa.

- Ei hymyilyä. - Anteeksi.

Uskokaa pois. Tämä on oikea tapa.

Tämä on oikea tapa.

En hukannut äitiäsi.

Jätin hänet tahallani.

Ei hätää!

Selviämme kyllä.

- Älä näytä leukaasi. - Leukaani?

- Miksi? - Se on haisunäätäjuttu.

Laula sille.

En osaa muita lauluja.

- Teemme sitä täällä itse. - Selvä.

Meillä on ämpäri. Tehdas. Kylpyamme.

Meillä on…

Lopeta!

- Miten kehtaat? - No, minä…

- Mia! - Ei hätää, Mia!

Tukkaongelma ratkeaa itsestään.

Onko tämä asuntoautosta?

Ei. Asuntoautossa ei voi viljellä kahvia.

Mutta joltain kahviviljelmältä se on.

Pavut elivät hyvän elämän.

Minne kaikki menivät?

Sanoinko jotain hassua?

Tämä on minun biittini!

Kolme, kaksi, yksi.

Ehkä join liikaa kahvia.

Ehkä join liikaa kahvia.

Käännös: Mikko Alapuro