Original subtitles

BABAN BABAN BAN VAMPIRE

Kamala nälkä.

Olin eilen niin poikki, että painuin pehkuihin syömättä mitään.

Hirveä janokin. Vampyyrit ovat aina nääntymässä janoon.

Mikään määrä ihmisverta ei saa sisuksiani kalvavaa tyhjyyttä täyttymään.

Repsahdan vanhoihin tapoihini, jos en pian saa verta.

Tuo tuoksu...

Ehkä vain kuvittelin.

Vampyyri?

Aivan. Olen vampyyri.

VAMPYYRIROMANSSI

Joku hyypiö käy vielä kimppuusi, jos jäät tänne nukkumaan.

Minun täytyy siis viedä sinut kotiini.

Itsepä kuljit yksinäsi pimeällä kujalla.

Samat sanat sinulle, senkin saasta.

Viitta ja kaikki. Hyypiöitä tosiaan riittää.

Tule kiireesti mukaani, neiti.

Mitä?

Löytäjä saa pitää!

Et saa häntä!

Herra Vampyyri?

Se on Aoi!

Pelastitko minut?

Paha tilanne. Täytyy äkkiä päästä pois ja juoda verta.

Veren tuoksu yhdessä kalvavan janon kanssa saa minut kohta sekoamaan!

Tätä menoa päädyn kohta imemään tytön kuiviin.

Olen varma, että herra Vampyyri on kylpylän Mori.

Hän kuitenkin kielsi sen niin pontevasti, etten uskalla enää kysyä.

Otan tytön.

Ei sittenkään. Olenhan pidättäytynyt laatuverestä jo kymmenen vuotta -

voidakseni nauttia Rihitosta täysillä, kun hän täyttää 18.

Ponnisteluni menisivät hukkaan. Minun on kestettävä!

Oletko kunnossa? - Olen.

Herra Vampyyri. Silloin yhtenä iltana kehotit minua rakastumaan.

Nuoruus kestää vain hetken. Rakastu siis, neito armas.

Minä...

Minä tosiaan rakastuin.

Arvasinhan minä. Hän on rakastunut Rihitoon.

Kamalaa. Hän iskee hampaansa siihen puhtoiseen poikaan.

Voisiko herra Vampyyrillakin olla tunteita minua kohtaan?

Hän vaikuttaa auliilta. Voin siis tehdä hänestä selvää!

Mitä?

Mori?

Rihito! - Mitä?

Mitä oikein teet?

Yritätkö sinä... - Mitä?

Miksi yrität suudella häntä?

Mitä?

Käsitit väärin!

Luuliko hän, että suutelimme?

En yritä suudella häntä! - Mutta tehän syleilitte.

Ymmärsit väärin.

Mori pelasti minut hyypiöltä, joka ilmestyi eteeni.

Niinkö?

Satuin kulkemaan tästä ohi.

Hyvänen aika. Oletko kunnossa, Aoi?

Olen ihan kunnossa.

Soitetaan poliisille.

Onko poliisilaitoksella?

Kohtasimme kadulla epäilyttävän tyypin.

VAMPYYRIEN HISTORIA

Aivan. Olemme kunnossa.

Mene autoon siitä.

Anteeksi, että juon nämä yksin. Hyypiön taltuttaminen kävi voimille.

Tuli kamala jano.

Älä suotta pahoittele. Kiitos, että pelastit Aoin.

Jos et olisi osunut paikalle... - Kuka tahansa olisi toiminut samoin.

Kunnon annos tomaattimehua auttaa minua rauhoittumaan.

Herra Vampyyri...

Eiköhän lähdetä kotiin. Ole varovainen, Aoi.

Odota hetki.

Aoi ei varmaankaan halua jäädä yksin. Voin saattaa sinut kotiin.

Kiitos. - Mene vain jo kotiin, Mori.

Mitä? Taitaa olla parasta, että minäkin tulen mukaanne.

Kiitos!

SHINOZUKA

Hyvää yötä.

Nähdään taas.

Kiitos vielä kerran, Mori. - Mitäs tuosta.

Jos et saa unta, voit laittaa minulle viestiä.

Milloin vain. - Selvä. Kiitos.

Mennään, Rihito. - Nähdään taas, Aoi.

Nyt olen täysin varma, että kylpylän Mori on vampyyri, joka kävi luonani.

Ihanaa! Mutta...

Paljonko Rihito mahtaa tietää?

Mitähän tänään on illalliseksi?

Läheltä piti.

Jos olisin jäänyt kiinni Aoin veren juomisesta,

kaikki Rihitoon käyttämäni aika olisi valunut hukkaan.

Jokin on kuitenkin vialla.

Tunnen Rihiton katseen selässäni.

Hänen epäilyksensä ovat heränneet.

Mori, tahtoisin kysyä jotain.

Mitä?

En useinkaan ole kovin tarkkanäköinen, mutta nyt jopa minä huomaan sen.

Aoi vetää sinua puoleensa, eikö totta?

Hän huomasi!

Hän näki, miten janosin tyttöä. Tytön verta!

Mori.

Olet rakastunut, vai mitä?

Mitä? Minä...

Siis mitä?

Reaktiosi kertoo kaiken. Olet rakastunut Aoiin.

Epäilin jotain jo silloin, kun nuuhkit hänen nenäliinaansa.

Ja kylpylässä Aoi vaikutti tuntevan sinut.

Nyt ymmärrän kaiken.

Hän käsitti kaiken täysin väärin.

Kiltteyttäsi toivoit, että päätyisin yhteen Aoin kanssa.

Siksi kävit salaa hänen luonaan.

Sitten tulitkin itse rakastuneeksi häneen.

Tänään ryhdyit sankariksi ja pelastit hänet.

Vai ryhdyin?

Ymmärrän hyvin tunteesi.

Etkä ymmärrä!

Asia on siis niin, että me kaksi olemme kilpakosijoita!

Mihin sinä menet?

Juoksen kotiin. En anna sinun voittaa!

Rihito...

Puhtoinen poika juoksee minkä jaloistaan pääsee!

Nuoruuden ihanaa, kiihkeää mustasukkaisuutta ja väärinkäsityksiä!

Kilpailuhenkeä!

Siitä asti, kun Rihito rakastui,

hän on päivä päivältä miehistynyt ja kypsynyt entisestään.

Lihasta tulee kuulemma mureampaa, kun se ensin pakastetaan.

Kenties rakastuminen puolestaan mehevöittää Rihiton makua.

Minun on kuitenkin pidettävä huoli, ettei hän pääse kypsymään liikaa.

Lihan ei saa antaa pilaantua.

Olen intoa täynnä!

Nälkä kalvaa, joten on aika lähteä kaupungille saalistamaan.

Sopiiko tänään? - Sopii.

Voidaan vaikka pelata. - Mitä peliä?

Huomenta.

Ei nyt mikään aamu ole. Olet tosiaan melkoinen yökukkuja.

Sellaisia me vampyyrit olemme.

Kotivampyyrimme on täällä taas!

Älä viitsi aina kiusoitella.

Pahoittelut hänen puolestaan, Ran-chan.

Älä välitä hänen jutuistaan.

Ei Ran-chan puheistani pahastu. Hauskaahan tässä vain pidetään.

Kuinka ollakaan, olin päätynyt isäntäperheessäni "vampyyrin" rooliin.

Kertoisitko taas, miten sinusta tulikaan vampyyri?

Toki. Se tapahtui ennen kuin astuin Oda Nobunagan palvelukseen.

Kimppuuni kävi vampyyri, joka oli seilannut tänne Euroopasta.

Ja minustakin tuli vampyyri.

Jostain syystä vampyyri kuitenkin joi vain puolet verestäni -

ja antoi osan omasta verestään minulle.

Yhden päivän ajan olin kuoleman kielissä totutellessani vampyyrin vereen kehossani.

Seuraavana aamuna -

minusta oli tullut vampyyri nimeltä Mori Ranmaru.

Kerrot kaiken aina täsmälleen samoin. Tuohon juttuun ei kyllästy koskaan.

Riittää jo.

Voisitko hakea lisää polttopuita, kun olet syönyt?

Totta kai.

Näin, että isäsi oli vastaanotossa. Missä Rihito on?

Hän ei ole vielä tullut koulusta. Maleksii kai jossain.

Eikö vieläkään? Kellohan on jo paljon.

Huolehdit ihan liikaa.

Rihito on jo lukiossa. Ehkä hän meni treffeille.

Treffeillekö? - Tuskin sentään.

Siinä tapauksessa hän olisi varmasti hermoillut etukäteen.

Totta.

Hetkinen! - Mitä nyt?

Voisiko olla kyse...

Kuulitko, mitä sanoin?

...siitä, mitä eilen tapahtui?

Mori.

Olet rakastunut, vai mitä?

Olet rakastunut Aoiin.

Rihito on luottanut minuun.

Nyt hän luulee meidän tavoittelevan samaa tyttöä. Onko luottamus mennyttä?

Onko hän menettänyt uskonsa ihmisiin ja ajautumassa rikosten tielle?

Ei!

Ajaako hän varastetulla pyörällä rikkomaan koulun ikkunoita?

Hittoako siinä toljotat?

Ruoka on taas kerran herkullista. - Annahan kulho.

En voi jättää tätä perheen hoidettavaksi.

Mitä jos Rihiton puhtoinen veri saastuu lävistyksistä ja tatuoinneista?

Sama kuin sekoittaisi laatuviiniin WC-pöntön vettä!

Onko jokin ongelma, Ranmaru?

Menen etsimään häntä. - Hän tulee varmasti ihan pian.

Hiljaa!

Anteeksi.

Missä hulttionuorilla on nykyään tapana lorvailla?

Mitä? Niin tosiaan.

Minun nuoruudessani notkuttiin hylätyllä tehtaalla Nanachomessa.

Selvä. Palaan pian.

Etkö aio syödä?

Syön myöhemmin yhdessä Rihiton kanssa.

Läheisen seurassa ruokakin on maukkaampaa. - Pitää paikkansa.

Hei sitten.

On typerää sytyttää raketti täällä.

Älä ole ilonpilaaja.

Et olekaan niin nössö kuin luulin.

Sinusta on nyt tullut mies.

Ei meitä tarvitse mielistellä tekemällä asioita vastentahtoisesti.

Selvä.

Lävistys on jo. Mitä seuraavaksi? - Siistejä tatskoja tietty.

Ota sinäkin tatuointi, Franken.

Se näyttäisi hyvältä muskeleissasi.

En koe tarvetta turmella tai koristella kehoani.

Sellainen vain heikentäisi minua.

Ainoa heikkouteni olen minä itse.

Olet ihan huikea tyyppi! En tosin ihan ymmärtänyt sanojasi.

Kukaan muu ei puhu noin.

Franken ei tyydy lävistyksiin.

Hänellä on ruuvi!

Rihito!

Onko Tatsuno Rihito täällä?

Nähtävästi ei.

Olet se tyyppi!

Kertokaa hänelle, että odotan tapaamistamme.

Häivytään.

Käsivartesi on turvoksissa.

Franken, tuo on se tyyppi, joka mursi käsivarteni.

Niinkö?

Aivan, tapasimme taannoin. Nyt minulla on kiire. Nähdään.

Hei, kusipää! Pysähdy.

Mursit siis suojattini käsivarren.

Minä vain tönäisin hänet sivuun. Hän oli tielläni.

Suojattieni vahingoittaminen on anteeksiantamatonta.

Vain hirviö murtaisi toiselta käsivarren ilman mitään syytä.

Nimenomaan.

Näytä sille, Franken!

Ei ole kiirettä.

Yksi isku riittää hoitelemaan tuon kalpean kukkakepin.

Niinkö luulet?

Sinä olet siis Franken. - Kyllä vain. Ilmielävänä.

Olet ottanut mukavannäköisen hahmon.

Älä viisastele, törppö.

Heitä on viisi.

Homma hoituisi parissa sekunnissa.

En viitsisi vaivautua, mutta tapellaan nyt sitten.

Kerjäät verta nenästäsi!

Voisiko hän olla...

Yritäpä väistää nyt, kukkakeppi. Uusi vaihde silmään!

Ei kai sentään?

Tiesin sen. Hän on niin intohimoinen.

En ole aikoihin tapellut kunnolla.

Kohta saat tuntea koko voimani!

Franken ei ole osunut kertaakaan. - Mitä ihmettä?

Hän yrittää psyykata itseään.

Tiedän, mistä on kyse. Hän tosiaan on...

Senkin paskiainen. Mikset käy kimppuuni?

Koska olen pelkkä pentu, vai? Olenko liian nuori?

Hän sanoi sen kahdesti! - Koska se on tärkeää!

Vai että Franken. Oletkin aikamoinen.

Älä toistele lempinimeäni.

Oikea nimeni on Shinozuka Ken. Pidä se mielessäsi!

Aoi?

Mitä nyt, äiti?

Luetko taas fantasiakirjoja? Niin kuin silloin, kun olit pieni.

Enkö muka saisi?

Mitä asiaa sinulla oli? - Tiedätkö, missä veljesi on?

En. Varmaan notkumassa jossain.

On aika päästää voimani valloilleen.

Tästä ei enää ole paluuta!

Kyllä, olen varma siitä.

Silmieni edessä -

on upea nuorukainen,

jolla on poikuus tallella!

Tekstitys: Heidi Mäki