Original subtitles

Aiemmin tapahtunutta:

Keskityin liikaa tulevaisuuteen ja unohdin tärkeät asiat.

Mukava nähdä.

-Hän on hyvä mies. -Ja ihastunut Rosemaryyn.

Pahoitit mielesi, kun lähdin. Voisimme yrittää uudestaan.

Tervetuloa kotiin.

SEKATAVARAKAUPPA

Anteeksi, neiti. Mihin tätä käytetään?

-Etkö tiedä, mikä se on? -Olen nähnyt tällaisen keittiössä.

Se on kaulin, jota tarvitaan leipomisessa.

-Leivotteko te? -Poltan aina leivonnaiset.

Sopisiko tämä syntymäpäivälahjaksi äidille?

Naiset pitävät henkilökohtaisemmista tavaroista.

Esimerkiksi parfyymistä tai kylpysaippuasta.

Ymmärrän.

En ole nähnyt teitä aiemmin.

En ole ollut Hope Valleyssa kauan. Olen Hamiltonista.

Kaupunkilaistyttö. Olen aina halunnut suurkaupunkiin.

En piittaa kaupungista.

Tulimme pari viikkoa sitten Rock Creekistä. Mukava pikkukaupunki.

Pienempi kuin tämä.

Seuraatteko minua?

Seuraan.

Kyllä.

-No, menen seuraavaksi tuonne. -Selvä.

-Pidättekö Hope Valleysta? -Pidän, kovasti.

-Saanko kysyä nimeänne? -Clara. Clara Stanton.

Luke McCoy.

Mukava tavata, Clara Stanton.

Saanko kysyä vielä jotakin?

Olkoon.

RATSUPOLIISI

Bill.

Olinkin näkevinäni hevosesi.

-Tervetuloa takaisin. -Tulin vastikään.

Sain eilen ilmoituksen mahdollisista väärentäjistä. Mikä tuo teidät tänne?

Minulla on aina jokin meneillään.

-Miten Clara voi? -Hän tuntuu sopeutuvan.

Onko Abigail puhunut minusta?

No, ei tarvitse sanoa mitään. Kaikki varmaan tietävät jo Norasta?

Ei sinun tarvitse selittää.

Onko väärentäjistä kuvausta?

-Olisi helpompi etsiä heitä. -Ei ole.

Tuskin he ovat tällaisessa pikkukaupungissa.

Ilmoituksen mukaan suuntaavat länteen.

Sinulla pitää kiirettä, kun kaupunki kasvaa vauhdilla.

On tässä haasteensa.

Älä anna minun häiritä.

-Miten Claran ompelutyöt sujuvat? -Hänellä on kiire.

Hänen minulle tekemänsä esiliina on herättänyt kiinnostusta.

Naiset pyytävät muokkauksia.

Eräs nainen pyysi Claraa suunnittelemaan leningin.

Sehän on hienoa! Clara on hyvin lahjakas.

Toivottavasti töitä riittää, että hän voi avata liikkeen täällä.

Clara?

Abigail.

-Hei, Elizabeth. -Hei.

Onko kaikki hyvin?

No... Kaupalla oli eräs mies.

-Niin? -Hän pyysi minua jäätelölle kanssaan.

Ymmärrän.

Sehän on hienoa. Kuka hän on.

-Nimi on Luke McCoy. -Kerro lisää.

-Hän vaikuttaa mukavalta. -Kerro lisää.

Ja on komeakin.

Onko jokin ongelma?

Kerroin olevani leski. Se ei tuntunut häiritsevän häntä.

-Mitä sanoit jäätelökutsuun? -Kieltäydyin.

Se on tämä.

Tämän avulla saamme nykyiset sopimukset hoidettua.

Toimita tämä hakemus Union Cityn metsähallinnolle.

Kiitos.

Lee.

Luen sinulle jotakin.

-Meneekö pitkään, istunko? -Istu tai seiso, samantekevää.

"Louise Grantin roolisuoritus -

prinsessa Mariena on huikaiseva."

-Uskomatonta! -Niin minustakin.

-Miksi? -Se nainen on surkea näyttelijä!

Olen itsekin esittänyt Marien roolin, ja minä olin loistava.

Mikä sai sinut tulemaan tänne ja kertomaan tämän?

Kaipaan teatteria.

Rooliasuja, aplodeja ja ensi-illan jännitystä.

-Ihailun kohteena olemista? -No, pidän huomiosta.

Nyt kun saha on toiminnassa ja Hope Valleyyn tulee uutta väkeä -

eikö tänne voisi perustaa teatterin?

Asia on hieman mutkikkaampi.

-Et usko, että osaisin johtaa teatteria. -Ei kyse ole siitä.

Taitaa olla. Olen taitava näyttelijä -

joka vetää teatterin täyteen, mutta et taida uskoa sitäkään.

Ei kyse ole siitäkään. Sahalla eletään ratkaisevia aikoja.

Uusi sopimus ja kaikki siihen liittyvä...

Villilhevoslaumakin jäisi toiseksi tuolle naiselle.

Tapaus hämmensi häntä.

Hän ei ole halunnut puhua asiasta.

Ehkä hän haluaa kunnioittaa poikasi muistoa.

Se on mahdollista. Haluaisin tukea häntä.

En vain tiedä, miten saisin hänet puhumaan asiasta.

-Mitä mieltä sinä olet? -Tunteeni ovat ristiriitaiset.

Kuinka niin?

Haluan olla iloinen hänen puolestaan. Hänellä on koko elämä edessään, mutta...

Sinulla ei ole tytärtä.

Ei niin.

Ehkä olet hieman ylisuojeleva.

Saatan ollakin.

-Onko siinä jotakin vikaa? -Ei. Sehän on normaalia.

Hän tuli vasta, ja sinusta on mukavaa viettää aikaa hänen kanssaan.

Ehkä pelkäät menettäväsi hänet.

Oletpa tarkkanäköinen.

Olenko itsekäs?

En arvostele muiden tunteita.

En usko, että poikasi muisto aiheutti tilanteen.

Hän saattaa pelätä loukkaavansa sinua.

En osannut ajatellakaan.

-Hän on hyvin herkkä. -On kaksi asiaa, joita ei voi hallita.

Nuori rakkaus ja muulit.

Kerro hänelle, että sinun puolestasi hän on vapaa tapailemaan.

Anna sitten olla, ja toivo parasta.

Rohkaisisin uskomaan asiaan, mutta se kuulostaisi papin sanoilta.

Kiitos, pastori Frank.

Sano vain Frank.

Se ei ole soveliasta. Olet pastorimme.

Olemme samanlaisia, Abigail. Kaikki saman arvoisia Jumalan silmissä.

Kun minua sanotaan pastoriksi, syntyy näkymätön seinä -

joka estää minua olemasta yhteydessä seurakuntani kanssa.

No... Hyvä on sitten.

-Kiitos neuvoista, Frank. -Tuo oli jo parempi.

Hyvää päivänjatkoa.

Olen kiireinen, joten suokaa anteeksi.

-Abigail... -Miten julkeat tulla tänne?!

Tulin liikeasioissa.

Halusin kertoa sen itse ennen kuin kuulet muualta.

Nyt olet kertonut. Voit mennä.

-Miten Clara voi? -Hyvin. Entä vaimosi Nora?

Herra Avery.

-Clara! -Onpa mukava nähdä.

Abigail kertoi, että olet kotiutunut tänne.

Ei tämä aina helppoa ole, mutta kaikki ovat tukeneet minua.

Etenkin Abigail.

Hän onkin hieno nainen.

-Viivytkö pitkään? -Ei, hän tuli vain työasioissa.

Harmillista. Toivottavasti ehdimme tavata vielä ennen kuin lähdet.

Toivon samaa.

Hän on mukava mies.

Bill.

Sain juuri pankkiirilta tämän setelin. Epäili väärennökseksi.

Se onkin. Kertoiko hän, keneltä sai sen?

Virkailija ei muistanut, koska sai rahan ruuhka-aikaan.

-Ilmoitan kauppiaille. -Älä. Minä hoidan tämän.

Keskity sinä muihin velvollisuuksiisi.

Alkaa tuntua, että sinulla on jotakin minua vastaan.

Ei ole, mutta jos jatkat tuota rataa, kohta onkin.

Voitko auttaa minua, Hickam?

-Neiti Rosemary, minä... -Onhan se paljon pyydetty.

Pyydän kuitenkin vain yhtä asiaa.

-Haluaisin kyllä auttaa... -Se olisi tärkeää minulle.

-Hyvä on sitten. -Hienoa!

Ei kerrota Leelle tästä.

Ei tosiaankaan. Herra Coulter voi suuttua niin, että antaa minulle potkut.

Eikä anna. En anna niin käydä. Lupaan sen.

No, onko asia sovittu?

-Teille on vaikea sanoa "ei". -Totta.

Mitähän tuo nyt oli?

Kun Rosemary on kyseessä, se voi olla mitä vain.

Se nainen on arvoitus. En osaa ennakoida hänen mielialojaan.

Hän kehui näyttelijänlahjojaan. Oletko nähnyt hänet?

-Olen. -Vai niin.

-Hän varmaan pyytää kohta teatteria. -Niin hän pyysikin!

-Eihän! -Kyllä vain.

Kun tuo nainen saa jotakin päähänsä, hän etenee kuin vainun saanut vihikoira.

Suo anteeksi.

Onko tämä sopivaa?

Kunhan palaamme ennen isää.

-Tämä on jännittävää! -Onko sinulla avain?

Älähän kiirehdi.

Oli mukava jutella.

Anteeksi, missähän Elizabeth Thatcher on?

Tuollako? Kiitos.

Teitkö päätöksen Luken suhteen?

Olen hämmentynyt.

Kieltäydyitkö, koska haluat kunnioittaa Peterin muistoa?

No...

-Peter oli minulle hyvin rakas. -Tiedän sen.

Olen kokenut saman kuin sinä.

-Oletko koskaan..? -Päästänyt toista miestä sydämeeni?

Olen.

-Eikö siitä tullut..? -Syyllinen oloko?

Ei.

Jos tilanne olisi ollut päinvastainen ja Noah olisi menettänyt minut -

en olisi halunnut hänen olevan loppuelämäänsä yksin.

Kun todella rakastaa toista, haluaa hänen olevan onnellinen.

Tiedän, että Peter rakasti sinua.

Hän ei haluaisi sinun olevan loppuelämääsi yksin.

Sopisiko sinulle, että menen jäätelölle?

Sekö sinua mietityttää?

Olet ollut kuin äiti minulle. En halua loukata sinua.

Olet hyvin huomaavainen ja arvostan sitä, että otat minun tunteeni huomioon -

mutta voit aivan hyvin hyväksyä Luken kutsun.

Ylitöissäkö?

Charles.

Mikset kertonut, että olet tulossa?

Sinähän pidät yllätyksistä.

En pidä siitä, että joku tulee yllättäen.

Edes sinä.

-Näytän varmaan kamalalta. -Näytät ihastuttavalta, kuten aina.

Ihastuttavalta?

Olen puurtanut lasten opetuksen parissa ja nyt kannan kirjoja.

-Saanko kantaa opettajan kirjat? -Opettaja voi kantaa ne itsekin.

Aivan, unohdin.

Uudisraivaajanainen Elizabeth Thatcher selviää kaikesta yksin.

-Hyvä on, saat kantaa kirjani. -Hienoa.

-Jos luulet, että se nostaa arvosanaasi... -En toki.

Aion ahkeroida kovasti kiitettävän eteen.

Tämä on isäni ilo ja ylpeys. Meidän tyttärien jälkeen tietenkin.

Ymmärrän hyvin.

Vaara kiehtoo, mutta olemme hyvin vaarallisilla vesillä -

jos lähdemme tällä.

Mikä nyt on?

-Hävisikö uskallus? -Ei.

En vain... En ole koskaan ajanut tällaisella autolla.

Etenkään ilman omistajan lupaa.

Kysytkö sinä muka koskaan lupaa mihinkään?

-Sinulla on huono vaikutus minuun. -Ja pidät siitä.

Mennäänkö?

Mennään.

Miksi teit näin, Charles?

Miten?

Tulit tänne asti tapaamaan minua? Tämä on hyvin kiusallista.

En todellakaan halua tehdä oloasi kiusalliseksi.

Tulin tänne liikeasioissa.

Mitä asioita isäni yhtiöllä muka voi olla Hope Valleyssa?

Charlie?

Charlie Kensington?

-Leland Coulter? -Olithan se sinä.

Mukava viimein tavata.

-Kuin myös. -Tunnetteko toisenne?

Toki. Charlie on Hamilton Shippingillä.

-Tiedän sen. -Hän on heidän huippumyyjänsä.

Tiedän senkin.

Tiesitkö, että he ovat yksi suurimmista asiakkaistamme?

Olemme viestitelleet sähkeillä jo jonkin aikaa.

Yhtiö tilasi kuljetuslaatikoita. Charlie tuli tutustumaan toimintaamme.

En tiennytkään, että tunnet Elizabethin.

-Olemme ystäviä. -Hyviä ystäviä. Pitkältä ajalta.

Selvä.

Tule toimistolle, kun ehdit.

-Näytän paikkoja. -Kiitos, tulen.

Eipä kestä. Elizabeth.

Onko silkkaa sattumaa, että isäni huippumyyjä -

alkoi tehdä kauppoja Lee Coulterin kanssa?

Saha sattuu olemaan juuri Hope Valleyssa.

Hänen tarjouksensa oli paras.

Tunnen sinut liian hyvin.

Kerrohan, onko täällä hyvää ruokapaikkaa?

-Abigail's tekee hyvää ruokaa. -Liity seuraani päivälliselle.

En voi tänään.

Ymmärrän.

-Sinulla on muita suunnitelmia. -Niin.

Esittelisitkö kaupunkia minulle, kun olen tavannut Leen?

Ilman muuta.

Hei.

Hei.

-Luke. -Muistan kyllä.

-Haluan pyytää anteeksi. -Mitä?

Tuntui kamalalta, kun ryntäsit ulos kaupasta.

-Jos loukkasin jotenkin... -Ei se sinusta johtunut.

Olit hyvin kohtelias.

Kiitos.

No, minun pitää tehdä ostoksia Abigailille.

-Toki. Oli mukava tavata taas. -Oli mukava tavata sinutkin.

-Clara? -Niin?

Nyt kun tiedän, ettet loukkaantunut puheistani, mietin vain...

-Minäkin mietin erästä asiaa. -Mitä?

Aiotko pyytää minua uudelleen jäätelölle?

-Clara, lähdetkö kanssani jäätelölle? -Luulin jo, ettet kysykään.

-Tulen hakemaan sinut neljän aikaan. -Nähdään silloin.

Siinä kaikki. Iskimme kuuteen kaupunkiin. Myös Hope Valleyyn.

Hyvä saalis.

Entä laatat?

Rahanpesu on kovaa hommaa.

Me joudumme tekemään kovat työt.

Sinuna pudottaisin aseen.

-Kaikki hyvin? -Käskin antaa minun hoitaa tämän.

-Nämä miehet... -Tilanne oli hallinnassani. Pilasit tämän.

Olisit kuollut, jos en olisi tullut.

Sido heidät ja vie putkaan.

Yllätyin kovasti, kun hän ilmestyi.

Käyttäydyin typerästi.

Tuskinpa.

-Charles arvostaa sinua suuresti. -Tiedän, mutta...

Oletin, että hän tuli minun vuokseni. Se oli todella noloa.

Charles välittää sinusta paljon. Se oli varmaan hänestä vain mukavaa.

Tietääkö Jack hänestä?

-Lupasin lähteä Luken kanssa jäätelölle. -Sehän on hienoa!

Eikö olekin?

No, olen miettinyt asiaa, enkä ole enää varma.

Miksi?

En ole tapaillut ketään aikoihin, enkä käynyt koskaan jäätelöllä.

Ehkä kiirehdin liikaa. En tiedä, miten pitäisi käyttäytyä.

Ei siihen ole mitään kaavaa. Ole vain oma itsesi.

Ei tämä siitä taida kiikastaa.

Ei niin.

Tapaamme jo huomenna.

Minulla ei ole sopivaa asua, ei meikkiä enkä tiedä, mitä teen tukalleni.

-Voit käyttää meikkejäni. -Teen kampauksen.

-Lainaan sinulle leninkiä. -Eihän se käy.

Tietenkin käy. Lainaan korujakin.

-Elizabeth, en... -Turha väittää vastaan.

Totta.

Sinusta tulee niin kaunis, että Luke vielä pyörtyy sinut nähdessään.

Tai ainakin häntä alkaa huimata. Mennään.

-Neiti Rosemary, voinko auttaa? -Uskoisin, että voitte, herra Yost.

Tarvitsen Victrolan.

Victrolaa? Niitä kysytään harvoin, joten niitä ei ole hyllyssä.

-Voin tilata sellaisen. -Tarvitsen sen huomisillaksi.

-Erikoistilauksissa menee viikko. -Tämä on hyvin tärkeää.

Eikä vain minulle, vaan kaupungin tulevaisuudelle.

En tiedä, miten Victrola voi olla niin tärkeä, mutta voin lainata omaani.

Voitteko? Sehän olisi hienoa!

Luvatkaa, että pidätte siitä hyvää huolta.

Soitan joka ilta levyjä sillä. Olen alkanut pitää ragtime-musiikista.

Se on jumalaista.

Hoivaan sitä kuin omaa lastani.

-En tiennytkään, että teillä on lapsi. -Ei olekaan. Mistä sellaista keksitte?

-Haen Victrolan myöhemmin. -Selvä.

Tämän paikan kauneus inspiroi.

Täällä on myös rehellistä, ahkeraa väkeä.

Elät hyvin erilaista elämää kuin mihin synnyit.

Tämä on hyvää elämää. Tunnen, että minua arvostetaan.

Varmasti sinua arvostettiin Hamiltonissakin.

-Perheesi ja ystäväsi jumaloivat sinua. -Tiedän kyllä.

On eri asia tulla arvostetuksi sen vuoksi, kuka on -

kuin sen vuoksi, mitä tekee muiden hyväksi.

-Puhut oppilaistasi. -Niin.

Hamiltonin oppilaatkin hyötyisivät opetuksestasi.

Niin, mutta heillä on enemmän mahdollisuuksia. Ja opettajiakin.

Olen näiden lasten ainoa opettaja.

Työni voi muuttaa heidän elämänsä.

Annan heille uudenlaisia mahdollisuuksia.

Se on hyvin palkitsevaa.

Siksikö pidät täällä olemisesta?

Vai onko kyse muustakin?

Sanoit tulleesi tänne vain työasioissa.

Kai ymmärrät, millaista ratsupoliisin vaimona olisi?

Olen tietoinen siitä.

-Ajattelen sinun parastasi. -Tiedän sen.

Meidän pitäisi jo palata.

Otan yhteyttä päämajaan.

RATSUPOLIISI

He eivät saa puhua kenellekään.

-Mikset kertonut peitetyöstäsi? -Se olisi vähän pilannut koko jutun.

Olet mentorini. Etkö voi luottaa minuun?

Et noudata ohjeitani ja puutut asioihini!

Ole hyvä vain!

-Mistä? -Pelastin henkesi.

Olet uhkarohkea.

En ole koskaan ajanut näin nopealla autolla.

Anna minun ajaa.

Oletko tosissasi? Et osaa ajaa.

-Kuka niin sanoo? -Oletko ajanut aiemmin?

-En, mutta sinä voit opettaa. -Enpä usko.

Älä nyt ole tylsä. Minä opetin sinulle tangoa.

Tanssi ja autolla ajaminen ovat aivan eri asia.

Tämä auto on kuin villihevoslauma.

Opeta, miten kesytän ne.

Uskomatonta, että suostun tähän.

Hyvä on.

Hyvä!

No niin.

No niin.

No...

TERVETULOA HOPE VALLEYYN

Jack.

Charles.

Kuulinkin, että olet täällä. Saha-asioitako?

Niin.

Lee hoitaa sahaa erinomaisesti.

Sopimuksemme tekee hänestä vauraan miehen.

Saako täältä kyydin Buxtoniin?

En viitsisi odottaa täällä huomiseen.

Matka ei ole turvallinen yksin.

Ymmärrän.

Tapasit ilmeisesti Elizabethin.

Niin, hän näytti minulle kaupunkia.

Kävimme lammella.

-Kaunis paikka. -Niin on.

-Siellä on hyvä kalastaa. -Varmaan.

Tarvitaan vain oikeanlainen syötti, että kala syö.

Niin, eri kalat pitävät erilaisista syöteistä.

Tietenkin.

Mistä kalamies tietää, mikä syötti tehoaa parhaiten?

Menestyvimmät kalamiehet taitavat kalastaa joka päivä.

-Auttaa, jos on paikallinen. -Onko tullut saalista?

Aika mukavasti.

Voin kertoa jotakin, mitä olen oppinut.

Kalliit vieheet ovat turhia.

Kalan saamiseen riittää tavallinen, arkinen syötti.

Kiitos vinkistä.

Sinun on aika tutustua minuun paremmin.

Hyvää iltaa sinullekin, Rosemary.

Nyt kun sahalla menee hyvin, sinulla on ylimääräistä aikaa.

Itse asiassa...

Pelkkä työ ilman huveja tekee Leestä tylsän pojan.

Siinä taidetaan puhua Jackista.

Totta.

-Mutta nyt ei puhuta Jackista. -Hyvä.

Olet tehnyt kovin töitä, ja nyt kaipaat vapaailtaa.

Vai että vapaailtaa? Onko noin?

Ehdotan, että lähdet huomenna kanssani katsomaan jotakin -

mitä et ole ennen nähnyt.

-Kertoisitko vähän lisää? -En. Haluan, että se on yllätys.

Voin taata, että illasta tulee ikimuistoinen.

Luota minuun.

Nuo sanat vievät yleensä vaikeuksiin.

Lupaan, ettet kadu sitä.

-Kiitos ihanasta illallisesta. -Ole hyvä.

-Tapasit kuulemma Charlesin tänään. -Niin, meillä oli hyvä juttutuokio.

-Mistä puhuitte? -Kalastamisesta.

-Niinkö? -Kyllä vain.

-Se ilmeisesti kiinnostaa Charlieta. -En tiennytkään.

Kuule... Aika mielenkiintoinen yhteensattuma -

että isäsi yhtiö päätti tehdä kauppoja Leen sahan kanssa.

Ajattelin samaa.

Iltaa, Elizabeth.

Herra Avery.

-Mitä tapahtui? -Ei mitään vakavaa.

Hyvä, että törmäsin teihin. Olen anteeksipyynnön velkaa, Jack.

En ollut oma itseni iltapäivällä. Olisi pitänyt kiittää sinua.

Ei se mitään.

-Mitä sitten teit? -Hän pelasti henkeni.

Hyvää yötä, Jack. Elizabeth.

Jack.

-Mitä tapahtui? -Tein vain työtäni.

-Millaisessa vaarassa olit? -Se oli poliisiasia.

Jos meillä on minkäänlaista suhdetta, sinun pitää olla rehellinen -

olosuhteista riippumatta.

Kertoisin mielelläni -

mutta ratsupoliisin työ voi olla yllättävää ja vaarallista.

Voin joutua mukaan asioihin, joista en saa puhua edes sinulle.

Kiitos käynnistä. Mukavaa päivää.

-Olet varmasti Luke. -Kyllä, rouva.

Olen Abigail Stanton. Mukava tavata.

Käy peremmälle. Istu tähän. Clara on laittautumassa.

Kiitos.

Kerro itsestäsi, Luke.

-Oletko käynyt koulua? -Olen valmistunut high schoolista.

-Oletko töissä täällä? -Sain tänään töitä sekatavarakaupasta.

Perheesi on varmaan muuttanut vasta tänne. En taida tuntea vanhempiasi.

Isäni on töissä sahalla, siksi tulimme...

Clara.

Nämä ovat sinulle.

Päivänkakkaroita. Se on lempikukkani.

-No, menkäähän jo. -Kyllä, rouva.

Voin panna ne veteen.

Olet tosi kaunis.

Mukavaa iltaa.

Kiitos molemmille. Tunnen olevani perhettä.

Sinähän oletkin.

-Viettäkää mukava ilta. -Kiitos, niin teemme.

-Mistä tämä on ilmestynyt? -Minä rakensin sen Rosemarylle.

Älä suutu Hickamille. Suostuttelin hänet tähän.

Ei hätää. Tiedän, että tämän naisen pyynnöistä on vaikea kieltäytyä.

Istuhan tuonne.

Hyvä on.

Se oli upeaa!

-Piditkö siitä? -Että pidinkö? Olit uskomaton!

Sitähän minä olen yrittänyt sanoa. Rakennatko nyt teatterin minulle?

No, olemme saaneet tilauksia. Toiminta on pian voitollista.

Uskomatonta, että sanon näin, mutta lupaan, että saat teatterisi.

-Hyvänen aika! -Voi Lee! Kiitos!

Ja tämä ei ole ainoa syy, miksi pidän sinusta.

Onko tuo totta?

Upea esitys.

-Oli mukava nähdä, Elizabeth. -Samoin, Charles.

Jatkamme liiketoimia sahan kanssa, joten käyn täällä aina toisinaan.

-Odotan vierailujasi. -Samoin. Sinulla on kaunis huivi.

Jack.

Suuteliko Elizabeth juuri Charles Kensingtonia?

Jep.

Luulin heitä vain ystäviksi.

Tekstitys: Maria Lohi