Original subtitles

Aiemmin tapahtunutta:

Olen hänen vaimonsa. Nora Avery.

-Valehtelit minulle. -Et tiedä koko tarinaa.

-Miksei meistä tullut mitään? -Rosie.

Clara, olet nyt vapaa.

Ilahtuisin, jos tulisit kotiin kanssani.

-Olette komea pari. -Hän on suosikki-ihmisiäni.

Onpa mukavaa nähdä kaikkia. Olen iloinen, että olen taas täällä.

-Mekin olemme iloisia. -Kerro kaikki Hamiltonista.

No...

Oli ihanaa jutella siskojen, vanhempien ja ystävien kanssa.

Äitisi oli sairaana. Miten hän voi nyt?

Paljon paremmin, kiitos kysymästä.

Onneksi ehdit takaisin ennen koulun alkua.

Lapset odottavat sitä innolla.

Odottavatko?

Olen kaivannut heitä kovasti. Ja teitä myös.

Eniten olet varmaan kaivannut erästä tiettyä.

Neiti Thatcher on varattu loppuillan. Mennäänkö?

TERVETULOA KOTIIN

Olen etsinyt sinua.

Palasin juuri Rock Creekistä.

On mukava nähdä sinua.

Kuin myös.

-Vielä yksi tanssi. -Ei.

Sanoit noin kolme tanssia sitten. Minua janottaa.

-Saisinko jotain juotavaa? -Minulle myös.

Kuka on tuo nainen, jonka kanssa Jack puhuu?

Elizabeth, juhlien keskipiste.

Rakas pikku opettajattaremme.

Huomaanko häivähdyksen mustasukkaisuutta?

Älä hupsi. En ole koskaan ollut mustasukkainen naiselle.

-En koskaan eläessäni. -Etkö?

RATSUPOLIISI PELASTAA NÄYTTELIJÄTTÄREN

Sinä ja Jack näytätte tuttavallisilta.

-Kukahan nyt on mustasukkainen? -En ole koskaan ollut sitä.

-Olen vain kiinnostunut historiasta. -Sitä se on: historiaa.

Selvä.

Kaupunki taitaa rakastaa Elizabethia.

Tämä on nyt sinunkin kotisi, Clara.

Onneksi suostuit lähtemään mukaani. Tämä on uusi alku.

Toivottavasti. Kiitos, että annoit minulle töitä kahvilasta.

En työskentelisi mieluummin kenenkään muun rinnalla.

-Ole hyvä. -Kiitos.

Herra Coulter oli kertomassa, että hänen sahansa avautuu huomenna.

Meidän sahamme. Se kuuluu kaikille kaupunkilaisille.

-Minulleko myös? -Etenkin sinulle.

Ensimmäinen lauta, jonka sahaamme, omistetaan sinulle.

Kappas vain. Oma lauta.

Mikä kunnia. Tämä kappale on ihana. Lee, pyydä minua tanssimaan.

Rosemary, haluaisitko tanssia?

Mietitäänpä. Kyllä.

-Oli hauska tavata. -Samoin.

Hän vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Niin. Hän on hyvä mies.

Ja ilmeisesti pitää Rosemarysta.

Hän ei varmaankaan ilahtunut, kun ratsupoliisimme ryntäsi paikalle -

pelastamaan näyttelijättären.

-Kuulehan... -Kiusoittelen sinua.

Olen oppinut suhtautumaan tuon naisen sanoihin varauksella.

Etkö pyydä minua tanssimaan?

En.

Käydään kävelyllä.

-Pidä silmät kiinni. -Ne ovat.

No niin.

Avaa.

Voi, Jack.

Se kaipaa viimeistelyä, mutta se on valmis koulun alkuun mennessä.

Mitä mieltä olet?

Pidätkö siitä?

-Teitkö sinä sen? -Sain apua.

Se on upea.

Tervetuloa kotiin.

Ruokailuvälineet vasemmalla, lautasliinat oikealla.

Katan pöydät puoli tuntia ennen avaamista.

-Se ei ole ongelma. -Hyvä.

Päivän ruokalista on yksinkertainen: paistettua kanaa ja kinkkupihviä.

Ei bataatteja.

Jason Campbell kysyy niitä. Muistuta häntä,

että maa jäätyi tänä vuonna ja sato on myöhässä.

Ei bataatteja.

Ensimmäinen tunti on kiireinen.

Pidä kahvikupit täynnä, niin he eivät motkota.

Ei bataatteja, pidä kahvikupit täynnä.

Hyvä. Jätän tämän osaaviin käsiisi. Ja perjantai on palkkapäivä.

Ei sinun tarvitse maksaa minulle. Olet jo tehnyt paljon hyväkseni.

Minne sitten menetkin tai mitä teetkin,

et saa antaa ihmisten hyväksikäyttää sinua.

Muista se aina.

Yksi valmis, tuhansia jäljellä.

Viekää se saluunaan. Jokaisen pitää laittaa siihen nimensä.

Gowen, juuri ajoissa.

Ajoissa mihin?

Pyrkimyksistäsi huolimatta saha on avattu. Tuo on ensimmäinen lautamme.

Onnittelut.

Älä teeskentele olevasi iloinen. Olet kiristänyt minua maksuilla -

ja hukuttanut minut paperitöihin.

Ajattelen vain kaupungin parasta. Kuten aina.

Ajattelet vain itseäsi, mutta ei se huolestuta minua.

Teen tämän kaupungin hyväksi enemmän kuin sinä.

Saha on vasta alkua.

Huomenta.

Konstaapeli Thornton kai esitteli sinulle uuden koulun.

-Hän on tehnyt hyvää työtä. -Et arvaakaan.

Se mies hakkasi nauloja kuin vedenpaisumukseen valmistautuva Nooa.

Hän halusi saada koulun valmiiksi ennen paluutasi.

Huomenta, naiset.

Huomenta, konstaapeli.

Tänään on vilpoista, eikö olekin?

Niin on.

-Herra Harper. Mikä tuo teidät kaupunkiin? -Naiset.

Anteeksi häiriö.

Olen kiipelissä. Toivoin, että auttaisitte minua.

Tietenkin, jos voin.

Veljeni on sairastunut, ja hänellä on tila Jamesonin eteläpuolella.

Minun pitää mennä sinne yhdeksi päiväksi.

Ehkä voisitte katsoa lasten perään.

Nellie osaa kotityöt, ja Patrick yrittää parhaansa,

mutta olisin helpottunut, jos joku vahtisi heitä.

Auttaisin, jos voisin,

mutta joudun viemään kuopukseni lääkäriin Buxtoniin.

Aivan. Kiitos.

Minä voisin auttaa.

Oletteko varma? Siinä on kovasti työtä yhdelle.

Olen kasvanut kaupungissa,

mutta olen nyt Hope Valleyn naisia.

Sitä paitsi Nellie ja Patrick auttavat minua.

Sehän on vain yksi päivä.

-Kiitos. Arvostan sitä. -Ilo on minun puolellani.

Voisitteko vahtia häntä?

Se ei ole tarpeen.

Konstaapeli Thornton on aivan liian kiireinen siihen.

Eikö olekin?

Maanpinta ja rakenne näyttävät hyviltä.

Loistava paikka sivuraiteelle.

Kuulosta hyvältä. Saan tilauksia joka puolelta.

Takaan, että saan täyteen kolme vaunua viikossa.

Rautatie tuo rahaa, eikä minun täydy kuljettaa puutavaraani pääradalle.

-Pystytkö takaamaan tilaukset? -Uskon pystyväni.

Ja mieti, mitä sivuraide merkitsee -

Hope Valleyn asukkaille.

Junaliikennettä joka viikko. Juuri sitä tämä kaupunki on odottanut.

Joudun puhumaan ensin pääinsinöörin kanssa,

mutta en näe, mikä voisi tulla tiellemme.

Hyvä. Voinko tarjota sinulle paukun?

Meillä on töitä kesken. Etsi minut käsiisi iltapäivällä.

Sovittu. Ja muuten, Ken.

Pidetään tämä toistaiseksi meidän välillämme.

-Ymmärrän. -Erinomaista. Kiitos.

Mitäs muuta? Varmistakaa kanatarhan ovi.

Salpa tuppaa avautumaan, jos sitä ei kiinnitetä.

Ette halua herätä siihen,

että kanat ovat hajallaan.

En tietenkään.

Ruokkikaa eläimet, niin kaikki sujuu hyvin.

-Lapset auttavat muissa töissä. -Entä sisäaskareet, isä?

Aivan. Yöllä on todella kylmä.

Tehkää tuli ensimmäiseksi aamulla.

-Mihin aikaan? -Kello 4.

Kello 4?

Muistakaa lukita ovi, kun menette nukkumaan.

Täällä on pari kojoottia, jotka luulevat olevansa lemmikkejä.

Kojootteja?

Mutta eivät ne ole tarpeeksi vahvoja hajottamaan ovea.

Jos se on lukossa.

Pukekaa päällenne jotain vähemmän hienoa.

Kyllä tämä kelpaa.

Kuinka vain. Olkaa kiltisti, lapset.

Kiitos, neiti Thatcher. Arvostan tätä.

-Turvallista matkaa. -Kiitos.

Neiti Thatcher?

Neiti Thatcher.

Oletteko kunnossa?

-Miksi olette hereillä tähän aikaan? -Nousemme aina kello 4.

Nytkö jo?

-Syödäänkö aamiaista? -Ensin työt.

Selvä.

-Mitä ne ovat? -Aloitamme karsinoiden tyhjentämisellä.

-Mitä se tarkoittaa? -Siivoamme lehmien ja hevosten jäljet.

-Siivoamme minkä? -Kyllähän te tiedätte.

Lannan.

Noin. Eihän se ollut kamalaa.

Oletko kunnossa?

-En nukkunut hyvin. -Mikset?

En ole tottunut isän poissaoloon.

Ehkä hyvä aamiainen parantaa oloasi.

-Mitä? -Vielä kaksi karsinaa.

-Minne te menette? -Tekemään teeleipiä.

Ja minun pitää kerätä kananmunat,

-jotta saamme syötävää. -Mutta...

Kerroin hänelle, että käsikirjoitin yhden naisen esitykseni.

Sen nimi oli Kyllä Rosie osaa.

Siinä kommentoitiin menestyneen naisen teatteriuraa.

Olin upea. Sain ylistäviä arvosteluja.

-Mistä aiot kirjoittaa sanomalehteen? -Se onkin kauhean jännittävää.

Herra Bolt on antanut minulle tehtäväksi neuvontapalstan kirjoittamisen.

Se on viimeistä huutoa New Yorkissa.

Millaisia neuvoja?

Ulkonäköön, ihmissuhteisiin ja viihdyttämiseen liittyviä.

Sen sellaista.

Kirjoitan yhden kolumnin viikossa, ja nimeksi tulee "Kysy Mary Roselta".

Se on salanimi.

Kaikki neuvokolumnistit käyttävät sellaista.

Mary Rose?

Ovelaa.

Tarvitsen tietenkin rauhallisen kirjoituspaikan,

mutta lukijoiden pitää toimittaa kirjeensä jonnekin.

Toimituksen ulkopuolelle voisi laittaa laatikon...

Luuletko, että Hope Valleyn naiset noudattavat neuvojasi?

Tietenkin. Miksipä eivät?

Elämäni on hohdokasta ja romanttista.

En tajua, miksen keksinyt tätä aiemmin.

-Hyvänen aika. -Voi piirasta...

Kun rautatiestä oli puhetta viimeksi,

pormestari Ramsey sanoi, että asema tulisi itään.

Esittelin tiedustelijalle ideani, ja hän oli vaikuttunut.

-Milloin raiteiden asennus alkaa? -Tapaan hänet myöhemmin.

-Onnea matkaan. -Kiitos.

Voinko kaataa teille kahvia?

Toki. Miten uudessa työssä sujuu?

Melko hyvin.

-Minä nostan sen. -Ei tarvitse.

-Olen pahoillani. -Ei se mitään.

Onko täällä ongelma?

Kaadoin kahvia konstaapeli Thorntonin hattuun.

-Haluaisitko kermaa ja sokeria? -Se on hyvää näin.

-Anteeksi. -Kiitos, Abigail.

Anteeksi, että aiheutin sotkua.

-Vahinkoja sattuu. Älä sitä murehdi. -Pilasin esiliinasi.

No, et ole kovin hyvä tarjoilija.

-Keksitään sinulle jotain muuta. -Kuten mitä?

-Osaatko laittaa ruokaa? -Olen laittanut joskus.

Kokeillaan sitä. Näin sinun ei tarvitse miettiä -

-asiakaspalvelua. -Hyvä on.

Selvä.

Käy siistiytymässä, niin aloitetaan.

-Herra Gowen? Voinko jutella kanssanne? -Tietenkin, rouva Ramsey.

Aviomiehenne on ilmeisesti matkoilla myymässä liesiä.

Jääkaappeja.

Se on varmasti vähemmän stressaava ala.

En tullut puhumaan aviomiehestäni.

Kuulin herra Coulterin keskustelun kahvilassa.

Minulla saattaa olla hyödyllisiä tietoja.

Millaisia tietoja?

Pormestarin vaimona opin,

ettei mitään anneta, jos ei saada jotain vastineeksi.

En tiedä, mitä voin tarjota teille, mutta jos tietonne ovat hyödyllisiä,

voimme auttaa toisiamme.

Toimi nyt.

Ei sitä noin tehdä.

-Ei sinun tarvitse vahtia minua. -Anna minun auttaa.

Se taitaa olla rikki.

Tartu kahvaan.

-Onko tämä välttämätöntä? -On.

Taivuta polvia.

Kun olet valmis, nosta ylös asti.

-Tarkoitat kai, että alas. -Ylös.

Ylös asti. Sitten alas.

Noin. Uudestaan.

Kaivo on toimintavalmis.

Vielä kerran.

Kyllä.

Hyvä.

Tämä onkin uusi aallonpohja. En osannut edes pumpata vettä.

Kukaan ei sanonut, että maatilan elämä olisi helppoa.

En odottanut sen olevan helppoa, mutta en tällaistakaan.

Sitten tämä ei ole paras hetki kertoa sinulle,

että sain sähkeen herra Harperilta. Hän on matkoilla vielä päivän.

-Vielä yhden päivänkö? -Siksi tulin tänne avuksi.

En voi pyytää sinua auttamaan.

Noin.

Mene aloittamaan päivällistä,

niin hoidan ulkotyöt.

-Kiitos. -Eipä kestä.

SÄHKEPALVELUT

Herra MacLean.

-Herra Gowen. -Pitkästä aikaa.

Mikä tuo teidät tänne?

Minulla oli rautatieasioita hoidettavana.

-Olette kuulemma uusi pormestari. -Totta.

-Onnittelut. -Kiitos.

Meillä on paljon juteltavaa. Mennäänkö juomaan paukut?

Muuten kyllä, mutta minun pitää olla Buxtonissa iltapäivällä.

Yksi paukku.

Minähän sentään hankin teille ensimmäisen työpaikkanne rautateiltä.

Hyvä on.

Mitä tämä on?

Tuhtia kasvismuhennosta. Pidätkö siitä?

Konstaapeli?

Se ei vedä vertoja leivitetylle kanaleikkeellesi.

Hyvin hauskaa.

Voisin ottaa lisää.

-Nora. Mitä sinä täällä teet? -Yllätyitkö, Bill?

Etsin sinua ratsupoliisin päämajasta,

ja konstaapeli kertoi, että illastat täällä.

Meidän pitää jutella.

-Tapasin Abigail Stantonin. -Kuulin siitä.

Hän julkeni sanoa,

ettei sinulla ollut vihkisormusta, kun tapasit hänet.

Hän ei muka tiennyt, että olet naimisissa.

-Nora... -Hän valehtelee.

En mennyt halpaan.

-Kaikki, mitä hän sanoi, oli totta. -Älä suojele häntä.

Oli varmasti vaikeaa vastustaa häntä.

-Hän on viehättävä nainen. -Tässä on kyse meistä, ei hänestä.

Miksi teet tästä ongelman nyt?

Mitä tarkoitat?

Martinin kuoleman jälkeen välimme muuttuivat. Unohditko sen?

-Se oli vaikeaa aikaa minulle. -Meille molemmille.

Sinä lähdit. En tiennyt kahteen vuoteen, missä olit.

En uskonut enää näkeväni sinua.

Kun lopulta löysin sinut, missä olit?

-Minun piti palata isäni luo. -Niin.

Et halunnut olla kanssani etkä nähdä minua.

Ja miksi?

Koska tiesit kyllä,

että kun menetimme Martinin, suhteemmekin päättyi.

Ymmärrän, että lähtöni loukkasi sinua,

mutta voin nyt paremmin. Voimme yrittää uudelleen.

Yritin todella olla hyvä aviomies.

Mutta ilman Martinia...

En voi enää jatkaa tätä teeskentelyä.

Isäni kyseli sinusta.

-Miten Jonas voi? -Hän oli sairaana.

-Kuulin siitä. -Nyt hän voi paremmin,

ja tiedän, että hän haluaisi tavata sinut.

Kerro hänelle...

Että käyn tapaamassa häntä, kun olen saanut työt hoidettua.

Voimme syödä päivällistä yhdessä.

-Nora, en... -Hän innostuu.

-Nora... -Minun on parasta mennä.

-Isä odottaa minua. -En aio tulla päivälliselle.

Käyn vain katsomassa Jonasia.

On ihanaa saada sinut kotiin.

Voimme puhua lisää tulevaisuudesta.

Kiitos, Bill.

Kiitos. Mukavaa illanjatkoa.

"Hyvä Mary Rose,

mieheni ja minä olemme olleet onnellisesti naimisissa kaksi vuotta.

Hän työskentelee ahkerasti perheen eteen,

mutta välillä hän vaikuttaa etäiseltä. En tiedä, mitä tehdä.

Miten voin huomioida hänen tarpeensa? Haluan vain, että hän on onnellinen.

Auta minua."

Voi, Margaret Burns.

Pidin sinua ylevämpänä.

Eikö näiden pitäisi olla nimettömiä?

Kuka muukaan kysyisi tuollaista?

Hyvä uskollinen lukija, kiitos kirjeestä.

Avioliitossa tarvitaan yhtäläistä osallistumista molemmilta osapuolilta.

Milloin aviomiehesi huomioi tarpeitasi viimeksi?

Oletteko eri mieltä?

Emme suinkaan.

Mutta ehkä lukijat eivät ole valmiita noin edistykselliseen ajatteluun.

Tämä ei ole New York.

Jos painatte nuo neuvot, aiheutatte melkoisen kohun.

Hyvä. Ehkä tämä kaupunki tarvitsee kohua.

Haluaisin nähdä miehen -

yrittävän toimia kuin nainen yhden päivän ajan.

Olen samaa mieltä,

mutta ehkä teidän pitäisi hillitä palstanne sävyä.

Rouva Ramsey.

Milloin herra Ramsey otti teidät viimeksi syliinsä -

ja kertoi rakastavansa teitä?

Milloin hän suuteli teitä niin, että kehossanne kihelmöi?

-Anteeksi kuinka? -Se oli yksinkertainen kysymys.

Milloin hän viimeksi vei teiltä jalat alta?

Meidän ei pitäisi puhua tästä.

Miten voit sanoa noin, Florence?

Totta kai meidän pitäisi puhua siitä.

Maailmassa on tarpeeksi tabuaiheita.

Naisen ja hänen aviomiehensä välisen romantiikan ei pitäisi olla sellainen.

Katsotaanpa.

"Parahin Mary Rose,

aviomieheni kuorsaa niin kovaa, että saan tuskin nukuttua.

Olen niin väsynyt, että nukahdin kerran ruokkiessani sikoja.

Olen neuvoton. Mitä minun pitäisi tehdä?"

Voi Myra Jensen -parkaa.

Neiti Thatcher?

Neiti Thatcher!

-Niin? -En saa unta.

Et nukkunut hyvin viime yönä.

Olet varmasti väsynyt.

Murehditko sinä jotain?

Pelkään pimeää.

Minäkin pelkäsin aiemmin pimeää.

-Ette pelännyt. -Kylläpäs.

Kun olin ikäisesi,

käskin isääni katsomaan kaappeihin, oven taakse ja sängyn alle.

-Löysikö hän koskaan mitään? -Ei. Ja tiedätkö, miksei?

Koska kaikki oli kuviteltu täällä.

Isälläni oli tapana sanoa, että minulla oli loistava mielikuvitus.

Se tarkoittaa, että sinullakin on.

Kun ensi kerralla pelkäät,

käytä mielikuvitustasi ja mieti jotain, mikä ilahduttaa sinua.

Minulla oli tapana kuvitella,

että tähdet olivat taivaassa olevien ihmisten silmät.

He suojelivat minua.

He varjelevat sinuakin.

En ole koskaan -

elämäni aikana ollut näin uupunut.

Toimit hienosti Patrickin kanssa.

Kuulitko sinä sen?

Hamiltonista Hope Valleyyn ja maataloon...

Näkisivätpä he sinut nyt.

-Pärjäsin mielestäni hyvin, kiitos vain. -Niin pärjäsitkin.

Sinä vaikutit rauhalliselta.

Missä opit niin taitavaksi?

Sedälläni oli tila idässä, ja kun isäni kuoli, hän otti meidät luokseen.

Äitini sai surra rauhassa.

Kahdelle pojalle se oli täydellinen paikka joutua hankaluuksiin.

Työ oli raskasta, mutta pidimme siitä.

Setäni jopa tarjosi tilaa minulle.

Mikset ottanut sitä?

Se ei ollut kutsumukseni.

Mistä tiesit sen?

Tiesin vain.

Pidän tällaisesta työstä. Se antaa näkökulmaa asioihin,

mikä on harvinaista nykyään.

En tiedä. Ehkä...

Ehkä hankin jonain päivänä oman tilan.

Vanhan talon,

kastetta nurmikolla, herätys kukonlaulun aikaan.

Lapset juoksevat portaissa.

Käperryn lämpimän takkatulen ääreen rakkaani kanssa.

Elizabeth?

-Olette se uusi mies. -Kyllä.

Mitä olette löytänyt?

-Teistä on ollut kovasti apua. -Voisi olla enemmänkin.

Teette töitä Crenshaw'n veljeksille.

Tiedossani on tilaisuuksia, jotka voisivat kiinnostaa heitä.

Niihin liittyy riskejä, mutta kuten he sanovat,

-mitä suurempi riski... -Sitä suurempi palkinto.

-Emme sopineet tästä summasta. -Saatte loput,

jos nämä ovat sitä, mitä vihjailette.

ABIGAILIN KAHVILA

Lupaan, että useimmat päivät eivät ole noin kiireisiä.

Lupaan, että korvaan sinulle rikkomani astiat.

-Ei se ole tarpeen. -On se.

En halua olla taakaksi. Olet ollut kovin avokätinen.

Voinko näyttää jotain?

Mikä se on?

Tämä kuului Peterille.

Hän piti baseballista.

Hän pelasi kadulla ystäviensä kanssa joka päivä.

Rikkoi kolme ikkunaa tällä.

Toruin häntä ja otin sen häneltä pois.

Minun olisi pitänyt antaa hänen rikkoa niin monta ikkunaa kuin hän halusi.

Hän oli minun perheeni.

Nyt hän on poissa.

Saat rikkoa niin monta astiaa kuin haluat,

koska olet nyt perheeni.

Huomenta.

Enkö ehtinyt askareille?

-Anteeksi. -Ei se mitään.

Istu alas. Tein aamiaista.

Olepa hyvä.

Tarvitsit lepoa. Miten nukuit?

Oikein hyvin. Kiitos, että autoitte minua.

Eipä kestä.

Hyvää huomenta.

Huomenta.

Jollakulla on pitänyt kiirettä.

Halusin varmistaa, että puita on tarpeeksi,

-ennen kuin lähden kierrokselle. -Tuossa on riittävästi.

Nukuitko hyvin?

Ladon lattia on pehmeämpi kuin vuoteeni vankilassa.

-Ikävä kuulla. -Oliko minulla vaihtoehtoja?

Ei.

Palaan tänne iltapäivällä.

Ei sinun tarvitse.

Tiedän.

Ei se ole tarpeen. Voin auttaa häntä.

Pidän tuon mielessä.

Kiitos, Jack.

-Ole hyvä. -Kaikesta.

Sieltä he tulevat.

Metsureissa on se hyvä puoli, että he syövät paljon.

Halusin kiittää sinua eilisillasta.

Ei sinun tarvitse kiittää minua.

Tein tämän sinulle.

Clara. Sehän on upea.

-Milloin teit tämän? -Illalla.

Minulla oli kurja olo, kun pilasin essusi.

Erinomaisia pistoja.

-Missä opit ompelemaan näin? -Se on pelkkä harrastus.

Kyllä se on enemmänkin.

Oletko koskaan harkinnut vaatteiden valmistusta?

Gowen.

-Meidän pitää jutella. -Miten voin auttaa?

Sain sähkeen Ken MacLeanilta.

Rautatieyhtiö haluaa rakentaa sivuraiteen -

270 metriä itään paikasta, jota katsastimme.

-Onko se ongelma? -En omista sitä aluetta.

Se on ongelma.

Ongelma kasvaa, jos saan tietää, että omistat sen maan.

En omista rautatieyhtiötä.

Se päättää, minne se laittaa sivuraiteensa.

Maani oli täydellistä.

Joku sai Kenin mielen muuttumaan.

Sanoinhan, että jonain päivänä tarvitset apuani.

Ehkä se päivä on nyt.

Jos haluat keskustella asiasta, voit sopia tapaamisen -

-rouva Ramseyn kanssa. -Työskenteleekö hän sinulle?

Palkkasin hänet henkilökohtaiseksi sihteeriksi.

Hänestä on ollut apua.

Hän osaa konekirjoitusta.

-Joko te olette valmiita? -Kyllä. Keittiö on puhdas.

-Ja siat on ruokittu. -Oikein hyvä.

Ette saanut juurikaan maitoa.

-Gertrude ei ollut yhteistyöhaluinen. -Pidittekö sen häntää alhaalla,

-kuten neuvoin? -Kyllä.

Lämmitittekö ensin kätenne?

-En tiennyt, että niin kuuluu tehdä. -Se ei pidä kylmistä käsistä.

Pistän sen mieleen.

Isä tulee.

Tervetuloa kotiin.

-Miten lapset käyttäytyivät? -Hienosti.

Auttoivat töiden kanssa.

Olisitte ylpeä Patrickista. Hän nukkui hyvin yöllä.

Mukava kuulla.

Toivottavasti aamiaista on jäljellä.

Hän katsoi minua silmiin ja sanoi, ettei sekaantunut asiaan.

Mutta tiedän, että sekaantui.

Jotkut uskovat, että Gowenilla oli näppinsä pelissä -

-vanhan pormestarin tapauksessa. -Oletko yksi heistä?

Miksi Ramsey irtisanoutui yhtäkkiä ja lähti myymään jääkaappeja?

-Miten me hankkiudumme eroon hänestä? -"Me"?

Et kai usko, että hän on oikea mies johtamaan Hope Valleyta?

Siitä ei tule helppoa.

-Hän tekee elämästäsi hankalaa. -On jo tehnyt.

Tarvitset todistajia häntä vastaan.

Tai ala kerätä allekirjoituksia vetoomukseen -

-uudesta äänestyksestä. -Mitä tahansa.

Lee.

Oletko valmis menettämään kaiken?

En menetä mitään, kunhan turvaat selustani.

Onko sovittu?

Tulehan.

Kiitos.

Olen hieman pettynyt.

Miksi?

Et tarvitse enää ratsastustunteja.

Aion silti pyytää niitä.

Olen ylpeä sinusta.

Autoit hienosti herra Harperia ja lapsia.

Kiitos.

-Mutta tunnen siitä syyllisyyttä. -Miksi?

Osa minusta tarjoutui avuksi itsekkäistä syistä.

-Sitä on vaikea selittää. -Ei, taidan ymmärtää.

Jo silloin kun olemme lapsia,

muut olettavat, ettemme pysty tiettyihin asioihin.

Haluamme todistaa heidän olevan väärässä.

Joskus käytän niin paljon aikaa tulevaisuuden miettimiseen,

etten huomaa kaikkein tärkeimpiä asioita,

jotka ovat edessäni.

Nyt kun uusi lukuvuosi alkaa,

muistutan, että vilkuilkaa kirjoja, älkää maisemia.

Tämä on Jumalan talo sunnuntaisin, mutta neiti Thatcherin talo viikolla.

Eikä neiti Thatcherin kanssa kuulemma pelleillä.

Olkaa kiltisti.

Tervetuloa takaisin.

Hieno kunnianosoitus, pastori.

Ei ehkä paras puheeni,

-mutta kiitos. Tervetuloa takaisin. -Kiitos.

Oli mukava kuulla, että kaikki järjestyi miniän kanssa.

Hänen seuransa on lohduttanut minua.

Minun pitää palata kahvilaan. Työt odottavat.

Ruokasi on kuulemma erinomaista.

-Minun pitää tulla maistamaan sitä. -Tule toki.

Huomenta.

-Hei. -Tulitko nauttimaan työsi hedelmistä?

-Toin sinulle lahjan. -Oletpa sinä herttainen.

Hei.

Nellie, Patrick. Mukava nähdä teitä molempia.

Onko kaikki palannut normaaliksi kotona?

On. Vaihdoimme Gertruden nimen.

-Lehmänkö? -Sanomme sitä nyt Lizzyksi.

Lizzyksi?

Koska se oli ensimmäinen lehmä, jonka lypsitte,

sillä pitäisi olla nimenne.

-Tule, Patrick. -Lizzy kuulostaa hyvältä.

Avaa lahjasi.

Tilasin sinulle opettajan kellon, mutta se ei ole vielä tullut.

Tämä saa kelvata toistaiseksi.

Lehmänkello?

Se kunnioittaa saavutuksiasi maatilalla.

Koulu on alkamassa. Eikö sinun pitäisi...?

Tervetuloa takaisin.

-Huomenta, neiti Thatcher. -Hyvää huomenta.

Tekstitys: Elina Land