Original subtitles

Kun katsoo ylös taivaalle, -

voi olla vaikea käsittää, miten suurta kaikki on.

Miljardeja planeettoja ja tähtiä.

Mutta kukaan ei osaa laskea miljardeihin.

Joidenkin mielestä ihmisestä tulee kuoleman jälkeen tähti.

Ehkä niitä on siksi niin paljon.

Vaikea tietää.

Mutta yhden asian me tiedämme.

Kaikkein tärkeintä maailmassa on rakkaus.

Rakkaistaan haluaa huolehtia aina.

Heitä haluaa tukea, tapahtuipa mitä tahansa.

Rakkaus ei tunne rajoja eikä väriä.

Ihminen voi rakastaa perhettään, ystävää, -

lemmikkiä, koiraa tai papukaijaa.

Puuta tai kukkaakin voi rakastaa.

Rakkaus on lähes taianomaista.

Vähän kuin hengittäminen.

Hei! Tule takaisin!

Hei! Hän tuolla! - Seis!

Hei! Tule takaisin!

Anteeksi.

Anteeksi, anteeksi.

Tuo se reppu takaisin!

Tule takaisin!

Hitto! - Pahus!

Se tyttö varasti reppuni. - Hän juoksi tuonnepäin. Tule.

Jes!

Olen Katinka. Olen 11 vuotta ja tosi hyvä löytämään rahaa.

Tuo on pikkuveljeni Kirk. Hän on yhdeksän ja maailman viisain.

Hänestä tulee asianajaja ja hän ansaitsee paljon rahaa.

Ja hän on muuten tosi nirso.

Tuo on pikkusiskoni Petra. Hän on kuuden ja maailman suloisin.

Hän aikoo hävittäjälentäjäksi ja puutarhuriksi.

Hän rakastaa kaikkia kasveja. Myös ohdakkeita.

Isoveljeni Tristan on viidentoista. Hän pitää hommaa koossa.

Hän on huolehtivainen ja tietää aina, mikä on oikein.

Mitä sinä teet? - Piristy!

Asumme keskellä Kööpenhaminaa, ja meillä on kaikkea.

Päätämme itse nukkumaan- menoajoista ja läksyjenluvusta.

Meillä on ruokaa ja pesukone, jota emme oikein osaa käyttää.

Ja sitten meillä on papukaija, joka rakastaa hunajamuroja.

Ja osaan puhua.

Pulmana on vain, että asumme keskenämme, mikä on salaisuus.

Jos paljastumme, meidät lähetetään lastenkotiin.

Siksi kukaan ei voi tulla meille kylään.

Mutta me pärjäämme keskenämme. Me olemme Sølvgaden lapset.

SØLVGADEN LAPSET

Mitä? Et sinä nuku! Sinusta on tullut valtava karhu!

Kuuletteko?

Sølvgaden maanjäristys!

Tänään on Petran synttärit. Hurraa, hurraa, hurraa.

Hän varmaan myöskin lahjan saa, jota toivonut on itselleen.

Ja hyvää kaakaota ja kakkua.

Se kastelee itse itsensä!

Melkoinen veijari. - Se on lempikasvini.

Sinullahan onkin vain kymmenentuhatta miljoonaa kasvia.

Etkö puhalla kynttilöitä? - Odota.

Muista toivoa.

Mitä sinä toivoit? - Seis!

Jos sanot sen ääneen, se ei toteudu.

Pöllöjä suolla! Pöllöjä suolla!

Kunnantantta!

Unohdin kertoa teille kunnantantasta.

Hän on tosi vaarallinen, -

sillä joudumme lastenkotiin, jos hän huomaa, että asumme yksin.

Maahan. Ihan hiljaa.

Ihan hiljaa.

Vauhtia. Mene.

Lapset!

Huhuu!

Huhuu!

Huhuu!

Onko ovi varmasti lukossa? - On. Lukitsin sen illalla.

Älä pelkää, Kirk.

Vihaan aikuisia. - Minäkin olen kyllästynyt tähän.

Kun minusta tulee asianajaja, muutan lain niin, -

että orvot lapset saavat itse päättää, missä haluavat asua.

Hyvä, Kirk. - Tarkistan, onko hän vielä tuolla.

Reitti on selvä.

Siellä sinä olit! Puuttuu vielä yksi hammas.

En halua. - Minä näen sen.

Ei! - Kyllä. Minä määrään.

Älä!

Sainpas sinut! - En halua!

Kyllä. Minä näen sen. - Näetkö?

Näen. Möö on tuossa.

Kuka se siinä?

Se on Paa. Sekin pitää harjata pois. Nyt olet sievä.

Milloin menen hammaslääkäriin? - Kun aloitat koulun.

Milloin se alkaa? - Ensi viikolla.

Milloin on ensi viikolla? - Olet oikea kiusanhenki.

Haluatko lisää? - Rakastan sinua.

Minäkin rakastan sinua, muru.

Tule.

Hyvää yötä, Kapteeni. - Hyvää yötä, Kapteeni.

Kirk.

Meidän pitää lähteä. - Joo.

Soita, jos tulee jotain. - Joo. En ole mikään pikkuvauva.

Et niin. Nuku hyvin.

Jessica tietää äidistä.

Tapasimme hänet, kun dyykkasimme ekaa kertaa.

Löysin mielettömän paikan.

Se on Lyngbyssä, joten se on vähän kauempana, mutta siellä on kultaa.

Mennäänkö? Okei. Pankaa turvavyöt.

Jessica huolehtii meistä. Hän kutsuu itseään jätemammaksi.

Hän vihaa tuhlausta ja aikoo avata Etelä-Amerikkaan jätetalon, -

jonne yhtiöt kuljettavat itse omat vanhentuneet ruokatavaransa.

Lars Hotter on maailman kiltein mies.

Hän korjaa rikkoutuneita tavaroita.

En muista, milloin hän tuli mukaan elämäämme.

Hänkin on Jessican ystävä ja hänellä on ihana Karamelli-koira.

Heippati hei. - Hei, Hotter.

Löysimme tänään mahtavia tavaroita. Sinullekin, Karamelli.

Tulkaa katsomaan tätä. Mitä sanotte?

Sait sen toimimaan. - Eikö olekin hieno?

Onko kotona kaikki hyvin?

Kunnantantta tulee aika usein. - Se on tosi ärsyttävää.

Jos jonain päivänä tarvitsette kiireesti apua, -

Jessica tulee hakemaan teidät.

Ilman muuta tulen. Muistatteko, mitä juteltiin Málagasta?

Tutkin asiaa, ja bussilla voi matkustaa Pariisiin.

Oi, Gare du Nord. - Voi sinua.

Siellä pitää vaihtaa junaan, mutta se ajaa perille asti.

Helppoa. Mutta miksi Málagaan?

Siksi, että Kirkin ja Petran isä on espanjalainen.

Entä sinun ja Katinkan isä?

Hän... Hän taitaa olla Balilla.

Hän on surffaaja. Emme tiedä...

Petralla ei ole passia.

Älä sitä murehdi. Yksi kaveri hoitaa sitä asiaa.

Mutta tarvitsemme salasanan, ettei meitä napata kiinni.

Silloin voidaan varoittaa toisiamme. Operaatio X tai jotain sellaista.

Jokin salainen lause, jota ei pysty arvaamaan.

Kävisikö "papukaija rakastaa hunajamuroja"?

"Papukaija rakastaa hunajamuroja"? - Niin.

Se on hyvä.

Se toimii. Valitaan se.

Hunajamuroja! - Huomenta, Kapteeni.

Jopas. - Söitkö taas kaiken sokerin?

Lily houkutteli. - Lily saa mennä eteiseen.

Ei. Lily ei kestä pimeää. Haluatko muka olla kukantappaja?

Haluatko? - En.

Tristan, rehtorilta tuli sähköpostia.

Rehtori Moth on se, joka soitti kunnantantalle.

Hän on ankara ja jahtaa lapsia, jotka tekevät jotain kiellettyä.

Torsten 5 Y -luokalta, minä näin tuon.

Hän kirjoittaa, että äidin pitää ilmoittaa Petra kouluun.

Se mies on paskapää. - Mikä se on?

Se on sana, jota ei saa ikinä käyttää, -

mutta se tarkoittaa, että Moth on tosi ärsyttävä.

Et ehkä voikaan aloittaa koulua. - Sinä lupasit, että voin aloittaa.

Siinä ei lue, että sen pitää olla äiti, vaan vain aikuinen.

Se voi olla kuka tahansa aikuinen.

Emme tunne kovin montaa aikuista. - Tunnemme Jessican ja Larsin.

Lars Hotter on tuhat vuotta vanha.

Ja he tietävät äidistä. Entä jos he puhuvat ohi suunsa?

Emmekä me halua ketään aikuista.

Luin eilen yhden jutun. Hetki.

Tässä. Kuunnelkaa.

"Kotiapulaisen voi palkata kolmen kuukauden koeajalle, -

jonka jälkeen osapuolet voivat päättää, jatketaanko työsuhdetta."

Miten sen ratkaisee ongelmamme? - Anna Kirkin...

Kotiapulainen on aikuinen. Hän voi ilmoittaa Petran kouluun.

Kirjoitamme vain valtakirjan. - Sikamahtavaa, Egon.

Kukaan aikuinen ei halua olla lasten määräiltävänä.

Miksei? Me maksamme siitä. Aikuiset rakastavat rahaa.

He ovat niin typeriä. He ajattelevat vain rahaa ja työtä.

Tarjoamme molempia. Kumpikin voittaa. - Onko meillä varaa?

Kun äidin tilillä olevat rahat ja meidän säästöt lasketaan yhteen, -

meillä on 89 000 kruunua.

Erotetaan apulainen kahden kuukauden päästä. Nerokasta, eikö?

Nerokasta! Nerokasta!

Hänen täytyy pystyä huijaamaan rehtori Mothia.

Hänen täytyy osata hoitaa kasveja. - Hyvä ajatus.

Hänen täytyy osata siivota.

Ja noudattaa kaikkia maailman sääntöjä. - Hyvä, Kirk.

Hänen täytyy olla tosi hyvä ruoanlaittaja.

Ja lähteä kalaan. - Kalaan?

Äiti lupasi viedä meidät kalaan parannuttuaan.

En voi kirjoittaa sellaista. - Kirjoita siihen se kalaan meno.

Hänen pitää olla vahva siltä varalta, että kunnantantta tulee.

Hänen täytyy olla tosi vahva. Tulosta se.

Noin.

Tässä ovat loput tavarat, jotka tarvitsemme. Nähdään.

Hei, Mahmoud. Panisitko tämän esille?

Hei. Ilmaista.

Jatketaan matkaa, Petra. Tule. Ei enää.

Etsitään kotiapulaista

Hei, Leon. - Hei, lapset.

Laittaisitko tämän esille?

Jopas. Otatteko limua?

Ei kiitos. Meillä on kiire. Heippa. - Terveiset Kapteenille.

Heippa, Leon. - Nähdään, lapset.

Hyvä, Kirk. Muista saippua.

Voit itse pestä tämän. - Muista reunat.

Pese itse! Tämä on ällöttävää!

Ensimmäinen hakija on täällä kolmen minuutin päästä.

Tulkoot sitten.

Olen paljon hyvä lapsille. Ja lakaan.

Lakaan? - Mitä...?

Ai kalaan?

Kiva.

Missä äitinne ja isänne ovat?

Äiti on... Äiti on hurjan sairas.

Hänellä on afrikkalainen virus. - Afrikkalainen virus.

Täällä kaivataankin auttavaa kättä.

Niin.

Olen ollut töissä lastentarhassa, ja siksi mielestäni -

musiikki rikkoo rajoja aikuisten ja lasten väliltä.

Niin.

Haluan vain ansaita rahaa.

Sinähän olet... Täydellistä. - Tristan.

Mieluiten tosi paljon rahaa.

Hei. Toin teille mukanani pikku kasvin.

Onpa hieno.

Teillä on ihana asunto. Kiitos, että pääsin haastatteluun.

Olen Niels, mutta kukaan ei kutsu minua sillä nimellä.

Kaikki kutsuvat Miss Nellyksi, joten tekin voitte tehdä niin.

Onko sinulla kotiapulaiskokemusta? - Ei suoranaisesti.

Mutta olen hyvä kaikessa. Myös kodin ja avun suhteen.

Odotetaanko vanhempianne, ennen kuin kerron taidoistani?

Ei tarvitse. Me hoidamme haastattelut.

Jaha.

Äitimme on hyvin kiireinen liikenainen.

Joten hän on juuri nyt Dubaissa. - Dubaissa.

Dubaissa? Vau.

Entä isänne?

Hän on kuollut.

Sodassa.

Sehän on kauheaa.

Niin. Se on surullista, mutta me pärjäämme.

Missä sodassa hän kuoli?

Ensimmäisessä maailmansodassa. - Mitä?

Ensimmäisessä maailmansodassa? - Hän oli hävittäjälentäjä.

Minustakin tulee hävittäjälentäjä. - Niinkö?

Minusta tulee myös puutarhuri. - Sehän on vielä parempi juttu.

Minustakin tulee isona puutarhuri.

Mutta sinähän olet iso.

Osaatko hoitaa kasveja? - Rakastan kasveja.

Rakastan kasveja ja eläimiä ja lapsia.

Pienenä olin töissä Jytte-tätini kauppapuutarhassa.

"Lasten täytyy oppia pärjäämään omin neuvoin", sanoi J-täti aina.

Se on meidänkin mottomme. Vai mitä?

J-täti oli minulle kuin äiti, ja hänellä oli oma kauppapuutarha.

Ja siksi olen asiantuntija kaiken kasvavan suhteen.

Olet täydellinen!

Mitä hän tekee?

Olet hieno.

Kiitos.

Teillä on hieno asunto.

Voisin kylläkin pyyhkiä täällä vähän pölyjä.

Lastenhoidon pystyn oppimaan, sillä vaikutatte mukavilta lapsilta.

Laitatko ruokaa ja käytkö kalassa? Kalaan meno on tärkeintä.

Laitan maailman parhaat ribsit. Kysykää vaikka Brianilta.

Brianilta? - Niin. Brian on miesystäväni.

Hän on LVI-asentaja, ja sellaista aina tarvitaan.

Mutta et taida käydä kalassa?

Sitä en ole tehnyt kovinkaan paljon, -

mutta olen ollut usein narrailemassa.

Luulen, että hän osaa kalastaa.

Kiitos. Saatamme soittaa sinulle.

Minä haluan Miss Nellyn!

Mutta neiti Rasmussen on oikea aikuinen.

Mutta hän ei ollut erityisen kiva. - Haluan vain Miss Nellyn!

Petra, hän oli aivan hullu.

Hän oli kiva. Puhu nätisti muista ihmisitä. - Hänellä oli hame.

Päätän itse, kenestä tykkään eniten.

Hei, hei. Rauhoitu. Tristan, mitä mieltä sinä olet?

Minusta olet oikeassa pidemmän päälle.

Neiti Rasmussen olisi hyvä rehtori Mothin vuoksi.

Jos valitsette hänet, minä soitan kunnantantalle.

Pöllöjä suolla! - Ei sinulla ole hänen numeroaan.

Valitaan Miss Nelly. - Valitun pitää suoriutua kouluun ilmoittamisesta.

Ja olen vakuuttunut siitä, että Miss Nelly pystyy siihen.

Äänestän Miss Nellyä. - Minä myös.

Ja minä!

Ette ole tosissanne. Ette voi.

Kadutte vielä. - Kolme yhtä vastaan.

Kolme yhtä vastaan! Kolme yhtä vastaan!

Katinka, hän tulee. Sinä avaat oven.

Hei. - Hei.

Meidän täytyy lähteä kohta. Saat ilmoittaa Petran kouluun.

Sanot, että äitimme on...

Erittäin tärkeällä liikematkalla.

Alan uskoa, että hän on myyttinen hahmo kuten Thor ja Odin.

Hän ei ole koskaan paikalla. Mutta Petra ei voi aloittaa, -

ellei hänen äitinsä tule kouluun antamaan allekirjoitustaan.

Äiti antoi valtakirjan.

Minulla on tässä valtakirja. - Se ei tässä auta.

Hyvän koulu-kotisuhteen vuoksi äidin on saatettava lapsi kouluun.

Ja kuka sinä ylipäätään olet?

Nimeni on Niels, mutta kaikki kutsuvat minua Miss Nellyksi.

Kutsu sinäkin, rehtori Moth.

Puhu selvästi, järkevästi ja huolellisesti artikuloiden.

Eikä rouva Karlsberg ole lainkaan myyttinen hahmo.

Hän on paljon työtä tekevä äiti, jolla on neljä upeaa lasta.

Hänen toimistonsa sattuu olemaan ympäri maailmaa.

Se ei ehkä ole edullista yhteistyötä ajatellen, -

mutta se vaatii todella paljon sisukkuutta.

Juu, juu. Selvä.

Mutta ettei hän saata lasta kouluun, sitä vastaan minä kapinoin.

Kapi? Se on koirien tauti.

Ellei hän ota valtakirjaa vastaan, käytä tätä.

Tätä? - Älä avaa.

Tiedätkö muuten...

että sopimuslain 10. pykälän mukaan -

valtakirja on täysin pätevä.

Hyvä.

Kyllä minä sen tiesin.

Olen muuten tiennyt sen aina.

"Herra Moth, olet rehtori, jotka kaikki lapset rakastavat."

Sitten allekirjoitin. - Minua pelotti.

Nellyn täytyi nipistää käsivarresta, että huomasin sanoa näkemiin.

Olit reipas, muru.

Se mies on syönyt liikaa sitruunoita.

Minulla oli kiva päivä Kapteenin kanssa.

Se puri minua vain kahdesti. - Piristy!

Makuuhuoneessa oli pakattuja kasseja. Miksi?

Muuten vain. Jos vaikka haluttaisiin lähteä metsäretkelle.

Mukavaa. Metsäretket ovat kivoja.

Älkää enää murehtiko rehtoria. Hän suli kuin voi, -

kun kutsuin hänet kahville perjantaina, kun äitinne on kotona.

Et voi noin vain kutsua väkeä meille kotiin.

Luulen, että äitinne mielestä se on hyvä ajatus.

Ei! - Ei, hän on Pariisissa.

Tarkoitat kai Dubaissa. - Niin.

Hämmentävää. - Pöllöjä suolla!

Pöllöjä suolla! - Joko rehtori tuli?

Ei, Moth tulee perjantaina. - Se on kunnantantta.

Minä avaan. - Älä, Nelly. Älä.

Mitä nyt? - Hiljaa! Laskeudu lattialle.

Se on talonmies.

Leikimme tällaista piiloleikkiä. Tee kuten me.

Okei. - Tulkaa.

Konttaa. - Minä konttaan.

Vauhtia, Nelly.

Onko tämä leikki? Leikimmekö me koiria?

Sammuta valo, Nelly. Sammuta valo!

Tiedän, että olette siellä.

Eikö meidän pitäisi avata? - Ei. Odotamme aina täällä.

Istumme siis vain tässä. - Niin.

Miksi kuiskaamme? - Se kuuluu leikkiin.

Okei.

Miten koulussa sujui, muru? - Pojat valtasivat kaikki keinut.

Tosi ärsyttävää.

Tuttua. Te pojat olette kivoja, -

mutta minun koulussani pojat olivat tosi ärsyttäviä.

Mutta sitten vaihdoin koulua, sillä muutin J-tädin luokse.

Koska äiti oli vähän liian sairas.

Oliko sinunkin äitisi sairas?

Miten niin minunkin? - Sääli, että äitisi oli sairas.

Vai mitä, Petra? - Joo.

Tai sairas ja sairas. Hän oli eniten sairas aamuisin, -

kun hän ja Keld olivat juhlineet, mutta minulla oli sentään J-täti.

Hän järjesti sen, että muutin Kööpenhaminaan.

Ellen olisi tullut Kööpenhaminaan, en olisi tavannut teitä.

Ja tapasit myös Brianin. - Ja tapasin myös Brianin.

Brian on ihana. Hän on ydinperheestä.

Asumme yhä yhdessä hänen äitinsä Gerdan kanssa.

Vaikka maailmanloppu olisi tulossa, Brian sanoisi:

"Rauhoitu, Nelly. Nukutaan yön yli."

Olen odottanut innolla kuullakseni, miten päiväsi sujui.

He ovat ihanimmat lapset, jotka olen koskaan tavannut.

Mukavaa. Oliko äiti kiva? - Hän ei ollut tänäänkään kotona.

Hän tulee kotiin vasta perjantaina.

Hän on Dubaissa tai Pariisissa. Lapset eivät ihan tienneet.

Hän tekee tosi paljon töitä. - Okei.

He leikkivät talonmiehen kanssa kummaa leikkiä, -

jossa talonmies soittaa ovikelloa säikäyttääkseen heidät, -

ja he painuvat matalaksi lattialle ja piiloutuvat kylpyhuoneeseen.

Okei, se kuulostaa oudolta.

Sanooko talonmies "pöö" vai nauravatko he vai...?

Eivät lapset nauraneet. He vaikuttivat vähän pelokkailta.

Aikuinen mies siis tulee pelottelemaan toisten lapsia?

Eihän sellainen käy laatuun. Puhu heidän äitinsä kanssa.

Puhun äidin kanssa perjantaina. - Niin.

Nelly on kiltein aikuinen, jonka koskaan olen tavannut.

Ajatella, että hänelläkin on sairas äiti.

Niin.

Se ei tarkoita sitä, että voimme kertoa mitään.

Tiedän. On vain...

On mukavaa tietää, ettemme ole ainoita.

Juuri nyt luulen, että meidän pitää keskittyä siihen, -

mitä tehdään Mothin ja sen kahvikutsun kanssa.

Välillä...

Kyllästyttää vain kaikki.

Valehteleminen.

Muistatko, mitä äiti sanoi siitä?

"Toisille valehtelu on kuin valehtelisi itselleen."

Mukavaa tavata äitinne.

Eikö teistäkin ole mukavaa, että hän tulee? - Tosi mukavaa.

Hän ihastuu tähän kakkuun. Tämä on J-tädin ohje.

Arvasin! En sitä ohjetta.

On kiellettyä passittaa lapsia oven ulkopuolelle.

Silloin oppilaalta evätään hänen oikeutensa saada opetusta.

Kun sanoin niin, opettaja uhkasi passittaa minut oven ulkopuolelle.

Kirk, onko siis niin, että sinulla on koulukaveri...

Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Sitä pitää noudattaa.

Olet oikeassa.

Hei, äiti. Oletko laskeutunut? - Minulla on asiaa.

En tule tänään kotiin. Lento peruttiin.

Onko lentosi peruttu? Voi.

Mutta tulen kotiin huomenna. - Nähdään huomenaamulla.

Petra tulee surulliseksi, kun kuulee.

Nähdään huomenna. Hei hei. Olet rakas.

Voi kulta pieni.

Oletko okei? Ymmärrän kyllä, kulta.

Mitä nyt? Loukkasiko hän? - Ei.

Katinka...

Äitinne lento peruttiin. Hän ei tule kotiin tänä iltana.

Ei nyt taas. - Juu. Voi kulta.

Moth tuli. - Niin.

Mitä tehdään? - Avataan ovi.

Tarjotaan kahvia ja selitetään. Tämä on force majeure.

Mitä se forsemassa on? - Se tarkoittaa ylivoimaista estettä.

Eikä se ole kenenkään syy. - Hassua.

Tässä. Lapset, älkää yhtään olko huolissanne.

Miss Nelly hoitaa homman.

Hyvä.

No niin, Kirk. Moth tulee. Pokerinaama päälle.

Rouva Karlsberg ei valitettavasti ole kotona. - Selkä suoraksi, Kirk.

Peruttu? - Muistakaa hymyillä. Hymyilkää.

Käy sisään. Tervetuloa.

Noin.

Päivää, herra Moth. - Päivää.

Siinä sinä olit.

Kuka täällä on botanisti? - Se, joka osaa hoitaa kasveja.

Minä, herra Moth. - Aha.

Karnov. Kuka täällä lukee Karnovia? - Minä. Minusta tulee asianajaja.

Hän on lahjakkaimpia tapaamiani lapsia.

Et näytä erityisen lahjakkaalta. - Hän on.

Toivoin tapaavani rouva Karlsbergin.

Mutta jälleen kerran hän loistaa poissaolollaan.

Kukaan meistä ei ole ilmojen herra, et sinäkään -

huolimatta lennokkaasta olemuksestasi.

Kakkua? - Haluan pysyä hoikkana.

Noin komea kaveri tarvitsee palan kakkua.

Tämä on rouva Karlsbergin oma resepti.

Hän soitti ja pyysi minua leipomaan sen, -

sillä maan paras rehtori on ansainnut kaikkein parasta.

Olkoon. Yksi pala. - Lapset kehuvat sinua.

Lähes päivittäin he sanovat, että herra Moth on mahtava.

Ole hyvä.

En yleensä tee tällaista.

Niin.

Maistan toisen palan.

Oi.

Tämä on valtavan hyvää.

Hän syö koko palan.

Mikä sinusta tulee isona?

Minusta tulee polkupyöränkorjaaja.

Polkupyöränkorjaaja. Entä sinusta?

Minusta tulee pankinjohtaja.

Se on järkevä uravalinta. - Minusta tulee hävittäjälentäjä.

Osaan jo lentää. Haluatko nähdä? - Haluan.

Ei, älä. - Muru, ei lennetä nyt.

Miss Nelly, hae takkini.

Haluan, että otatte yhteyttä rouva Karlsbergiin -

ja pyydätte säädyllisempää tapaamista.

Kyllä, rehtori Moth.

Anteeksi.

Ja turvallisemmissa olosuhteissa ensi kerralla.

Ilman muuta.

Kiitos käynnistä. Hyvää kotimatkaa.

Hei, kulta. - Hei.

Olit myöhään. Miltä sinä oikein näytät?

Meillä oli täytekakkusota. Rehtorin kanssa.

Okei.

Äiti ei tullut tänäänkään kotiin.

En hennonut jättää heitä yksin ja laitoin iltapalaa.

Nukutin pikkuisen. - Okei.

Eikö ole outoa, ettei äiti ole koskaan kotona?

Teet töitä lasten äidille, mutta et ole ikinä tavannut häntä.

Se on vähän outoa. - Mitä tarkoitat?

Sitä, mitä sanon. On outoa, ettet ole ikinä tavannut häntä.

Ei ole normaalia, ettei hän ole kotona.

Sinä ja sinun normaalisi. - Onko se sinusta normaalia?

"Äiti tulee huomenna kotiin." Mutta hän ei tule kotiin.

Se ei ole normaalia.

Mikä ylipäätään on normaalia? - Tämä kala on normaalia.

Se näyttää herkulliselta. - Niin. Se on ihan tavallinen kala.

Laita ne kunnolla, Katinka.

Heippati hei, pikku sankarini ja sankarittareni.

Huhuu? - Se on Nelly.

Kuulin sen. - Nelly! Nelly!

Miksi hän tulee? - Mitä me teemme?

Meidän täytyy päästää hänet sisään.

Entä äiti? - Keksikää jotain.

Vie heidät keittiöön. - Tulkaa.

Vauhtia.

Hei. - Hei. Anteeksi, että tungettelemme näin.

Hän on Brian. - Hei.

Mukava tavata. Olen kuullut teistä paljon.

Hei, lapset. - Hei.

Minä leivoin, ja hän on Brian. - Hei. Olet varmaan Petra.

Katinka.

Hän on kai sitten Kirk. - Niin.

Ajattelimme tulla tervehtimään äitiänne.

Hän ei ole kotona. - Jaha.

Hän sai tehtävän YK:sta, -

joten hänen täytyi lähteä New Yorkiin.

Nälänhädän hoitoa ei voi siirtää maanantaiksi, vai mitä?

Ei niin.

Sehän on kamalaa. Olette yksin koko viikonlopun.

Olemme tottuneet.

Entä jos tekisitte jotain hauskaa minun ja Brianin kanssa?

Minun täytyy mennä töihin.

Niin minunkin. - Otetaan vapaata.

Mitä kotiapulaisen pitikään ilmoituksen mukaan osata?

Oliko puhe kalaan menosta? - En lähde mukaan. Olen kiireinen.

Älä höpsi, Kirk. Tristan, sinä hommaat peittoja.

Menoksi. Peittoja. Katinka, sinä huolehdit mehusta.

Te kaksi vekaraa autatte laittamaan maukkaan eväskorin.

Ja sinä menet meille Martinsvejlle hakemaan kalastusvälineet.

No...

Kasteleeko tuo kasvi itse itsensä?

Vesi menee putkien läpi ja alas. Sehän elää ikuisesti.

Ystävämme Lars Hotter teki sen. Hän on tosi kiva -

ja auttaa meitä aina, kun tarvitaan.

Okei.

Jonkun piti lähteä Martinvejlle hakemaan kalastusvälineitä.

Sillä tiedättekö mitä? Nyt lähdetään kalaan!

Haluaako joku kakkua?

Kaikki haluavat.

Onpa iso pala.

Et jaksa syödä tätä. - Jaksan.

Haluan sen. - Minä otan sen.

Ei! - Ole hyvä, muru.

Tosi varovasti asetetaan mato koukkuun.

Saadaan iltapalaa. - Juuri niin.

Panetko madon koukkuun, Kirk? - En. Yök.

Onko se ällöttävää? - On.

Miten kiinnitys sujuu?

Tytöt, mennäänkö katsomaan, mitä vedestä löytyy?

Joo. - Riisutaan kengät ja sukat.

No niin. Oletteko valmiit?

Onpa hienoa kynsilakkaa. - Oletko sitä mieltä?

En ole ikinä ennen ollut ulkona paljain jaloin.

Oletpa. - Enkä ole.

On hän. - Nyt olet, muru. Tule.

No niin.

Katinka, ota sinä haavi. Anna sanko minulle. Kiitos.

Katsokaa. Kaunis kivi.

Tuossa on kotilo.

Koeta saada se tuonne... - Se on vesikotilo.

Hieno. Onpa kaunis. Katso.

Hyvä heitto.

Et voi syödä sitä noin. Se pitää keittää.

Ei kovin hyvä.

Tiedätkö, mitä "moules frites" tarkoittaa? Sinisimpukoita...

Hyvä!

Minua paleltaa.

Paleltaako sinua, muru? Mene Brianin luokse.

Ei ole kovin lämmintä. - Olen juuttunut.

Kirk, tulisitko auttamaan?

Eikö Brian voi tulla? - Ei, hän on Petran kanssa.

Entä Tristan? - Hän nukkuu.

Samperi.

Kiitos. - Onko parempi olo?

Näistä tulee Nellyn moules frites.

En taida tykätä simpukoista.

Kai sinä tykkäät ranskalaisista? - En.

Tuolla on paljon. Haen ne. Odota tässä.

Ämpäri on melkein täynnä. - Varo, ettet taas juutu.

Kerään vielä yhden.

Katsokaa häntä!

Mennään pelastamaan hänet. Oletko okei?

Oletko okei? - Olen.

Et voi tulla autoon noin märkänä.

Lähdettäisiinkö meidän luoksemme syömään sinisimpukoita?

Saatte tavata äitinikin. - Joo.

Lähdetään. Mennään hakemaan sinulle kuivat vaatteet.

Sinä et taida syödä simpukoita. Olet yhtä nirso kuin Briankin oli.

Hän halusi vain marmeladileipiä.

Nyt hän syö kaikkea. - Kuten näkyy.

Tämä on kaikkien aikojen paras ateria. Laitat herkkusimpukoita.

Ja herkkuranskiksia. - Kiitos, lapset.

Kiitos ihanasta päivästä. - Oli mukava päivä.

Ja on mukavaa, että näitte Brianin huoneen.

On varmaan ihanaa asua yhdessä. - Parasta.

Iso poikani on aina asunut äidin luona. Eikö olekin hienoa?

Ainakin minusta.

Halusin jutella kanssanne yhdestä pikkuasiasta.

Siitä talonmiehestä...

Brian, onko pakko puhua siitä nyt?

Nyt on juuri niin mukavaa.

Siksi vain, että... Onko talonmies äitinne hyvä ystävä?

Ei, ei. Emme tunne häntä lainkaan.

Ettekö tunne häntä? - Ei.

Sehän tekee asian vielä pahemmaksi.

Mistä on kyse?

He leikkivät leikkiä, jossa talonmies soittaa ovikelloa ja säikyttää.

Minusta aikuiset miehet eivät saisi säikytellä lapsia.

Emme me säikähtäneet. Tiedämme, että se on vain leikkiä.

Vaikutti siltä, että te kaikki olitte tosi peloissanne.

Ei, eihän? - Ei.

Emme lainkaan. - Turha miettiä sitä.

Ei sillä oikeastaan ole merkitystä, olitteko peloissanne vai ette.

Aikuisen miehen ei pidä pelotella lapsia.

Se on väärin. Todella typerä leikki.

Tajuan sen nyt, kun sanotte sen noin.

Puhumme asiasta äidin kanssa. - Hyvä ajatus. Tehkää niin.

Niin, sillä hän on olemassa.

Mitä sanoit? - Hän on olemassa.

Ai.

Tietenkin hän on olemassa, ja odotan, että saan tavata hänet.

Kiva, sillä hän osti sinulle lahjan.

Hienon designtakin New Yorkista.

Koska olet niin kiltti meille. - Niin, ja minä saan koiran.

Onpa kiva. - Se on hartain toiveeni.

Mitä äitinne tekee? - Meidän pitää lähteä kotiin.

Niin, kello on paljon.

Kiitos ruoasta. Me tästä lähdemmekin.

Brian voi viedä teidät. - Ei...

Miksi puhuit siitä lahjasta? - Jotta Nelly pitäisi äidistä.

Eikö voitaisi vain ostaa sitä lahjaa?

Tajuatko, mitä sellainen maksaa? - Pitää vain dyykata enemmän.

Emme voi ostaa kallista lahjaa vanhalla jauhelihalla.

Minä ja Katinka voidaan kerätä enemmän pulloja.

Tajuatko, miten paljon pulloja siihen tarvitaan?

Ja lakkaa sinä puhumasta siitä koirasta. Tänne ei hankita koiraa.

Meidän täytyy erottaa Nelly. - Ei!

Jos Nelly ja Brian saavat tietää äidistä, he puhuvat kunnantantalle.

Me joudumme lastenkotiin. - Eivät he tekisi niin.

Oletko varma?

Nyt nukkumaan.

Hyvää yötä, Kapteeni. - Tulen pian.

Tristan on tuolla. Mitä hän aikoo? - Tuntuu oudolta vakoilla.

Heidän äitiinsä liittyy jotain outoa.

Ellei häntä näy tänään, häntä ei ole olemassakaan.

Pysytään tässä ja tarkkaillaan. Tuolla. Katso.

Arvasin. Tule.

Tytöt ovat tuolla.

Muista laukkusi.

He keräävät vain pulloja. - Miksi?

Rahan takia. He tarvitsevat rahaa.

Katinka, jalkani ovat ihan väsyneet.

Jaksat kyllä. Vielä vähän matkaa.

Käy tuohon istumaan. Okei...

On hyvin tärkeää, että odotat minua tässä.

Kauanko se kestää? - Ei kovin kauan.

Eikö meidän pitänyt kerätä pulloja? - Kohta.

Pysy tässä ja vahdi kasseja. - Joo.

Nähdään. - Nähdään.

Mitä sinä haluat? - Katselen vain.

Täälläkö?

Katsele sitten.

Hei. Tervetuloa. Kuinka voin auttaa?

Katsoisin kenkiä.

Onko mielessänne jotain erityistä? - Jotkin muodikkaat...

Minäpä katson.

Tällä hetkellä loaferit ovat hyvin suosittuja.

En oikein tiedä.

Tai sitten purjehduskengät. - Ne ovat oikean väriset.

Tämä on kokoa 45...

Luulen... Katsotaanpa.

Hienoa. - Tarkistan asian.

Hei! Sinä senkin...

Hei, Katinka. - Hei. Mukavaa päivää.

Mitä sinä teet?

Hei! Seis!

Hei!

Nyt jäit kiinni. Mennään takaisin kauppaan.

Päästä minut! - Minun liikkeestäni et varasta.

Saanko silittää koiraa? - Toki.

Mikä sen nimi on? - Alvin.

Mennään sisään. - Päästä minut!

Varastiko hän jotakin? - En tiedä.

Varasti hän.

Ei! Ka...

Alvin. Hei.

Tule tänne.

Hei, Alvin. Kuinka vanha Alvin on?

Petra täytyy viedä kotiin. Tuolla on taksi. Odota tässä.

Oletan, että näit yläkerran. Okei. Selvä.

Hyvä. Okei. Lähdetään poliisiasemalle.

Ei! - Kyllä.

Olen sairas. - Sairas?

Minulla on diagnoosi.

Mikä diagnoosi?

HLS. - Joten hupsista, varastanpa takin.

Se tarkoittaa haastavan lapsen syndroomaa.

Älä viitsi. Oletpa nokkela.

Asia on niin. - Miksi sitten kuljeskelet täällä yksin?

N takia. Vanhempani eivät tiedä, mitä tekisivät kanssani.

Olen liian levoton brunssilla, joten minun pitää lähteä kävelylle.

He voivat maksaa. - Ja saavatkin maksaa.

Anna minun soittaa heille. - Hyvä. Soita heti.

Palvelen sillä välin asiakasta. Pidän sinua silmällä.

Hei, Kirk.

Sølvgade 104. Katso, että hän menee ovesta sisään. Veli odottaa.

Aja suorinta tietä, niin saat juomarahaa.

Sølvgade 4? - 104. Muista. Kiitos jo etukäteen.

Rauhallisesti.

Katso. Hän tekee kuten pitääkin.

Petrasta on huolehdittu. Hyvä.

5 900 kruunua, kiitos.

Kiitoksia.

Rikoslain mukaan on laitonta pidättää alaikäisiä.

Siitä voi seurata iso sakko. - On myös laitonta varastaa.

Mutta sinä oletkin nokkela.

Pyydän teitä olemaan tulematta takaisin.

Mukavaa päivää.

Jos hän olisi soittanut poliisille, olisimme joutuneet lastenkotiin!

Eihän sinun tarvitse kertoa tästä Tristanille?

5 900 kruunua, Katinka. Mitä luulet?

Unohdin Petran liikkeen eteen!

Katinka! Katinka, odota! Katinka!

Hän istui tässä. Hän istui tässä, kun lähdin.

Tristan, yritin vain pelastaa tilanteen.

Ettei tarvitsisi erottaa Nellyä.

Lahjan piti todistaa, että äiti on oikeasti olemassa.

Tristan, katso minuun.

Sinä jätit siskon yksin.

Keskelle kaupunkia.

Vieras mies toi hänet kotiin. - Anteeksi.

Me emme tee niin. Emme jätä toisiamme.

Lupasin äidille huolehtia teistä.

Lupasin äidille sen. Me emme jätä toisiamme.

Anteeksi. Anteeksi.

Oletko okei?

En kertonut Tristanille, että oltiin kaukana.

Sanoin vain, että sinä menit lähettämään pullopostia äidille.

On kiva, että voit lähettää kirjeen äidille, vaikket lähettänytkään.

Voisin lähettää.

Jokin on hullusti, mutta emme voi istua tässä koko yötä odottamassa.

Puhun äidin kanssa perjantaina.

Ei ole mitään äitiä. Siksi me istumme tässä.

Odotetaan hetki. - Suljemme. Saako olla vielä jotain?

Ei kiitos. - En jaksa enää.

Mitä te odotatte? - Numerossa 104 asuu lapsia.

Heillä on kuulemma äiti, mutta emme ole nähneet häntä.

On heillä äiti.

Mitä minä sanoin. - Mutten ole nähnyt häntä aikoihin.

Otatteko vielä?

Tuolla he ovat.

Mitä minä sanoin. Tule. Muista laukkusi.

Hyvää yötä, Leon.

Ei mitään. Hapantunutta maitoa. Onko siellä jotain hyvää?

Mitä he tekevät?

Noin he selviävät.

Syövätkö he jätteitä? - Ei, he dyykkaavat.

Täällä ei ole enempää. Löysittekö te jotain?

Eivät kai he nähneet meitä? Mitä tehdään? - En tiedä.

Autoon. Hyvä.

Hiivi varpaisillasi.

Mikä paikka tämä on? - Ei mitään aavistusta.

Tuo on kai se, josta Petra puhui. Se mies, joka auttaa.

Meidän pitää mennä poliisin puheille. Emme tiedä, mitä äidille on sattunut.

Ajattele, jos meitä epäillään. - Asialle on varmasti jokin selitys.

Minusta tämä on outoa. Tule, kulta.

Huomenta!

Puhuin Brianin kanssa. Hän tulee korjaamaan tämän.

Kiitos. Tämäkin on vähän rikki.

Kas niin.

Oliko teillä mukava päivä äidin kanssa? - Oli.

Mitä te teitte?

Leivoimme sämpylöitä.

Ja oltiin kalassa.

Ja kerättiin simpukoita.

Ja sitten leikittiin sitä kiellettyä leikkiä talonmiehen kanssa.

Ja sitten oltiin elokuvissa.

Minkä elokuvan katsoitte?

"Tanssii tähtien kanssa", jossa oli Pipsa Possu ja Postimies Pate.

Sinä hupsuttelet. Emme me tehneet kaikkea tuota.

Ei oltu elokuvissa.

Mutta olihan teillä mukava sunnuntai äidin kanssa?

Oli, rauhallinen.

Mukavaa.

Ole hyvä. - Kiitos, Tristan.

Kiva saada sämpylöitä. - Niin on. Ne tuoksuvat hyvältä.

Lapset...

Minulla on teille tärkeää asiaa.

Vakavaa asiaa.

Oletko okei? - Olen.

Odota vähän.

Sitä ennen saat lahjasi. Äidiltä.

Hän lähti aikaisin, mutta minä voin antaa sen.

Niin.

Kirk, anna se.

Tule aamiaiselle.

Ole hyvä, Nelly.

Pidätkö siitä?

Pidän.

Eikö äiti olekin kiva?

Hurjan kiva, muru.

Hurjan kiva.

Hän varasti sen takin minulle, Brian.

En kestä tätä.

Pitää selvittää, missä äiti on, ennen kuin mennään poliisin puheille.

Brian, minä... Ei, Brian. Sain ajatuksen.

Anna pari tuntia aikaa, niin... Minä lupaan.

Niin.

Rakastan sinua. Hei.

Tiedättekö, millä linnulla on suurin siipien väli?

Albatrossilla. - Totta. Sisään.

Anteeksi häiriö. Petralla on aika hammaslääkärille.

Voinko ottaa hänet mukaani? - Mene vain, Petra.

Heippa. - Heippa.

Hei, kulta. No niin.

Mihin jäimmekään?

Mikä se yllätys on? - En kerro.

Kerro. - Enkä, muru.

Kerro! Kyllä!

Menemme paikkaan, jossa on paljon hylättyjä eläimiä.

Eläimiä, joilla ei ole äitiä eikä isää.

Onko se koira?

Saat valita minkä tahansa.

Ulrikke, avaa portti, jos on tarpeen.

Sanotte sitten vain. - Kiitos.

Hei!

Onpa söpö.

Onpa se söpö.

Oi.

Haluan tuon. - Tuonko?

Se muistuttaa Jessican koiraa. - Se on aika iso.

Ei se ole iso. Se on söpö. - Hurjan söpö.

Se on pikkuinen nalle.

Hei, nalle.

Missähän sen äiti on? - En tiedä.

Onkohan se on Pariisissa, kuten teidän äitinne?

Ehkä.

Sen äiti tulee varmaan pian kotiin. Meidän ei tarvitse pelastaa sitä.

Kyllä, sillä sen äiti ei tule enää kotiin.

Kuten ei teidänkään äitinne.

Eikö hän olekaan Pariisissa, muru? - Ei. Hän on poissa.

Emme tiedä, missä hän on. Katinka keksii koko ajan jotain.

Mutta se on salaisuus. Muuten me joudutaan lastenkotiin.

Anteeksi.

Voitko avata portin, niin voimme silittää sitä?

Tämä on Apollo. Vanhaenglanninlammaskoira.

Se on suloinen.

Hei, Apollo.

Lupaan ulkoiluttaa sitä itse joka päivä.

Ei ole kyse siitä.

Ymmärrät kai tilanteen? Meillä ei ole varaa koiraan.

Sen pitää syödä, ja jos se sairastuu, se maksaa, eikä meillä ole varaa.

Sitä paitsi se pitää vakuuttaa, ja se on tosi kallista.

Olen kauhean pahoillani.

Brian ja minä maksamme kaikki Apollosta koituvat kulut.

Mutta Nelly, jossain vaiheessa te ette ehkä ole täällä enää.

Kuka sitten maksaa?

Anteeksi. Se ei tullut mieleeni.

Sitä paitsi äiti on allerginen.

Onko? - Luulen niin.

Et tiedä sitä. Meillä ei ole ikinä ollut koiraa.

Hei.

Eikö voitaisi pitää sitä?

Sillä ei ole omaa perhettä.

Pidetään se viikon ajan ja äänestetään sitten.

Ole kiltti, Tristan.

Ei.

Ei, ei, ei.

Okei. - Ei!

Anna minun...

Se on viikon koeajalla.

Ja jos äiti on allerginen... - Koira saa mennä.

Okei, minä lupaan sen. - Hyvä.

Se on tosi suloinen, Petra. - Maailman suloisin koira.

Minäkin haluan helliä sitä. - Se on minun koirani.

Se on meidän kaikkien koira. - Eniten minun.

Katinka, minne menet? Kello soi sisään.

Vatsaan sattuu.

Minun täytyy mennä kotiin. - Moni on nyt kipeänä.

Katinka. Tule takaisin, jos vointisi paranee.

Ai. - Hei hei.

Mitä Petra tarkalleen ottaen sanoi?

Ettei heidän äitinsä tule enää ikinä kotiin.

Mitä sanoit?

Ettei heidän äitinsä tule enää ikinä kotiin.

Kuten ei koirankaan äiti.

Meidän täytyy mennä poliisin puheille.

Poliisin? - Meidän täytyy.

Sitten emme ikinä enää näe lapsia.

Emme voi sotkeentua siihen asiaan.

Tristan!

Menin keittiöön, koska kuulin puhetta...

Apollokin oli siellä ja... - Rauhoitu. Mitä sinä sanot?

Menin kotiin, jotta voisin olla Apollon kanssa ilman Petraa.

Mutta siellä kuulin Nellyn ja Brianin puhuvan keittiössä.

He aikovat mennä poliisin puheille, koska Petra laverteli.

Katinka, sanoin sen vain, koska Apollolla ei ollut äitiä.

Ei se mitään.

Sanoin, että se oli salaisuus.

Arvasin! Nelly puhui Petran kanssa, koska Petra on heikoin lenkki.

Minun vain teki mieli koiraa. - Kirk! Anteeksi. Lopettakaa.

Otetaan rauhallisesti.

Lars. "Papukaija rakastaa hunajamuroja."

Minä ajan. Tule. Nähdään.

Katinka, kassit.

Hyvä. - Hei, Apollo.

Kirk, passit. Toinen laatikko.

Tiedän.

Tulen hakemaan sinut. Lupaan sen.

Brian, tämä on väärin. - Ei ole muuta vaihtoehtoa.

Kuulit, mitä Petra sanoi. He eivät tiedä, missä äiti on.

Kulta, meillä ei ole vaihtoehtoa.

Kirk, ne painavat liikaa. Jätä ne. Katinka, tämä sujuu liian hitaasti.

Pidän niin kiirettä kuin voin. - Heitä ne tänne.

Kirk, ota tämä. Meidän täytyy lähteä nyt heti.

En halua lähteä ilman Apolloa. - On pakko.

Tule. - En halua!

Petra!

Haluan koirani mukaan.

Tulemme hakemaan sen. - Lupaatko?

Olenko ikinä pettänyt lupaukseni? En.

Tulemme hakemaan sen. - Okei.

Tulkaa! - Okei. Tule.

Auta hänelle turvavyö. Hyvä. Autoon.

Varokaa jalkoja. - Siirry vähän, Kirk.

Brian, en voi. - Meidän täytyy tehdä ilmoitus.

Eikö meillä mielestäsi ole velvollisuus tehdä niin?

Velvollisuus? - Niin.

Ketä kohtaan, Brian?

Jos teemme ilmoituksen, lapset joutuvat lastenkotiin.

Keitä me olemme päättämään heidän elämästään?

Miten me voimme luovuttaa heidät sosiaaliviranomaisille?

Tiedän täsmälleen, millaisia ihmisiä he ovat, Brian.

Heille lapset ovat työtä.

Asiakirjakansio, jonka he voivat jättää pöydälle, -

kun he lähtevät töistä kotiin ja voivat unohtaa meidät.

Meidät?

Kulta... - Älä.

Rakastan sinua, koska olet aina oikeassa.

Rakastan sinua, koska olet aina oikeassa ja toimit oikein.

Mutta tällä kertaa minä olen oikeassa.

Kuuntele minua tällä kertaa. Tällä kertaa minä olen oikeassa.

Rakastan niitä lapsia. Emmekä me tee tätä.

Se on väärin. - Niin.

Sisään, Kirk. - Otitteko kaiken autosta?

Hei, lapset. Onko kaikki valmista?

Bussi Pariisiin lähtee kello 20.30, ja sieltä vaihdatte junaan.

Petran passi. - Ei hätää.

Käyn noutamassa passisi viideltä, Petra.

Menkää vain tuonne istumaan.

Kukaan ei tule tänne etsimään teitä.

Heippa, pikku sankarini ja sankarittareni.

Hei.

Huhuu!

Lapset?

Huhuu.

He eivät ole täällä.

Kummallista.

Kassit ovat poissa. - Kassit?

Heillä oli neljä pakattua kassia tuolla nurkassa.

Katinkan mukaan ne olivat retkeä varten, muttei siinä ole järkeä.

He ovat varmaan paenneet. - Eikä. Älä viitsi.

Ovat he. - Eikä. Merirosvo on täällä.

Kapteeni. - Niin.

Lemmikit ovat edelleen täällä. - Tulen hakemaan sinut.

Brian, missä he ovat?

En ikinä anna itselleni anteeksi, jos heille on sattunut jotain.

Me löydämme heidät.

Hetkinen.

Taidan tietää, missä he ovat.

Tule. Tule.

Muista laukku.

Hei. Hei.

Tule, kulta. - Kiitos.

He ovat täällä. - Olit oikeassa, Brian.

Otetaan rauhallisesti, ettemme säikäytä heitä.

Tuolla he istuvat.

Pysy kaukana! - Tristan... Tristan!

Älkää pelätkö. - Helkkari, Nelly.

Pysy kaukana! - Älä.

Rauhoittukaa.

Olemme vain niin iloisia, että löysimme teidät.

Älä viitsi, Nelly. Te sanoitte, että menette poliisin puheille.

Anteeksi. Anteeksi, kulta. Sinun ei olisi pitänyt kuulla sitä.

Mutta minä kuulin. - Ne ovat varmaan jo tulossa.

Ei tänne tule poliisia. Kerro heille!

Rauhoittukaa. Ei tänne tule poliisia.

Rauhoittukaa. Istutaan alas ja jutellaan kuten aikuiset ihmiset.

Tristan, teidän kannattaa antaa heille mahdollisuus.

Minä halusin soittaa poliisille.

Minä pelkäsin, mitä tapahtuisi, -

jos viranomaiset saisivat selville, että tiesimme äidistänne.

Mutta emme soittaneet poliisille.

Oikeasti me halusimme kysyä teiltä, -

haluaisitteko te ehkä -

asua minun ja Brian kanssa meillä Martinsvejllä.

Haluaisitko sinä? - Haluaisin, muru.

Haluan sitä kaikkein eniten maailmassa.

Voitaisiin mennä kalaan.

Voisimme auttaa teitä läksyissä ja lukea hyvänyönsatuja.

Laittaisin teille herkullisia eväitä.

Parhaita eväitä. - Lopettakaa.

Erittäin hieno tarjous. Suurkiitos.

Mutta meidän täytyy silti valitettavasti kieltäytyä.

Mutta...

Ettekö halua asua aikuisten kanssa?

Ehkä, mutta kuten J-täti sanoo, lasten täytyy oppia pärjäämään itse.

Mutta täytyyhän tähän olla jokin ratkaisu.

Me voimme ratkaista asian jotenkin.

Minulla on ehdotus.

Mitä sanotte, jos palkkaamme teidät meidän lapsiksemme?

Olemme aina toivoneet lapsia. Silloin voisitte asua luonamme.

Ja saatte 500 kruunua kuussa. - Jokainen.

Miten työskennellään jonkun lapsena?

Se on helppoa. Olette vain lapsia.

Emme edes tiedä, miten sellaisena ollaan.

Lupaan, että opitte, Katinka.

Olisiko meillä koeaika?

Ei, Kirk. - Ei koeaikaa meidän luonamme.

Entä jos meille tulee riitaa? - Varmasti tuleekin.

Tiedättekö, mitä silloin tehdään? - Nukutaan yön yli.

Se tekee aina hyvää. Eikö, Brian? - Näin on.

On tosiasia, että tekee hyvää nukkua yön yli.

Mitä sanotte?

Minusta pitäisi suostua.

Voisit hakea kulhon.

Tästä tuli hieno, Katinka. - Kiitos.

Istutko kirjoittamassa? - Joo.

Mikä se on? - J-tädille.

Lapset, oletteko täällä? - Olemme täällä, Brian.

Katsokaa, mitä löysin Sølvgaden ullakolta.

Oi!

Katso, Katinka!

Tuohan on äiti. Tämä on hänen matkalaukkunsa.

Onpa hän kaunis, Katinka.

Tämä on isoäidin ja isoisän linna.

Onko teillä isoäiti ja isoisä? - On.

Jopas jotakin.

Katso, Kirk. - Älkää katsoko niitä.

Älä lue sitä.

Miksi sinun pitikin löytää tämä? - Se oli ullakolla.

Äiti ei ole täällä enää. Tämä poltetaan.

Mitä? - Tämä poltetaan.

Nukutaan nyt yön yli. - Ei.

Katinka. Annetaan Brianin hoitaa tämä.

Tristan. - Anna minun olla. Tämä poltetaan!

Mitä teidän äidillenne oikeastaan tapahtui?

Kun Petran ja Kirkin isä palasi Espanjaan, äiti sairastui.

Hän makasi pitkään vain sängyssä, mutta yhtenä päivänä hän nousi ylös.

Hän halusi uimaan.

Me odotimme ja odotimme kauan, mutta...

Hän ei koskaan palannut kotiin.

Mene pois! Ei!

Lopeta! - Mitä Brian tekee Tristanille?

Brian pitää huolta Tristanista. Lupaan sen.

Välillä syntymäpäivätoiveet toteutuvat.

En toivonut itselleni koiraa.

Mitä sinä sitten toivoit?

Oikeaa perhettä.

Rakas äiti, -

haluan kertoa sinulle, että me kaikki voimme hyvin.

Löysimme uudet vanhemmat, Miss Nellyn ja Brianin.

He ovat maailman parhaimmat vanhemmat sinun jälkeesi.

Petra aloitti koulun. Hän oli sievä ekana koulupäivänä.

Kirk alkoi lukea paksua kirjaa, kun katosit, mutta hän lopetti.

Hän aikoo olla tavallinen poika ja tulla isona asianajajaksi.

Kun Tristan pääsee kymppiluokalta, hän menee Brianille oppipojaksi.

He ovat jutelleet siitä.

Minusta tulee kirjailija. Voin kirjoittaa kirjan sinusta.

Kirjailijat kirjoittavat kai asioista, joita rakastavat.

Mutta halusin myös kertoa sinulle, että olemme muuttaneet.

Asumme Martinsvej 12:ssa isossa talossa.

Nimi ei lue ovessa, mutta nyt tiedät, missä me olemme.

Rakkain terveisin Katinka.

LOPPU

Sølvgaden lapset käyvät taistoon

Suomennos: Arja Sundelin Scandinavian Text Service